Komissio

Kymenlaakso ååraž Irja Jefremoff lij jälstam Aanar kååʹddest eeʹjjest 1973 ääʹljeeʹl da Keväjääuʹrest, sääʹmvuuʹdest, 1980-lååǥǥ looppâst ääʹljeeʹl. Jefremoff lij jiõčč šõddâm kaʹrjjlaž kulttuurin. Vaaldšemtiõtti maister Jefremoff lij mättʼtõõttâm jeäʹrbi mieʹldd vuʹvddtiõtti, teâđtem-määʹtt, kåʹddlažtiõttjid da meeräʹrbbvuõđ. Jefremooffâst lij veiddsõs pääiklažtobddmõš, son lij tueʹjjääm määŋgid mainstâʹttemtuʹtǩǩummšid nuõrttsäʹmmlai da aanarsäʹmmlai poorrâmkååʹddi kõõskõõzzâst. Jefremoff lij še mättʼtam Sääʹm škooultemkõõskõõzzâst. Jefremoff vuäinn komissio tuâjast täʹrǩǩen jueʹǩǩed teâđ da fiʹttjummuž säʹmmlain da nuuʹbb peäʹlest čiõlǥted, muʹvddem vuäittmõõžž säʹmmlain lie ânnʼjõžääiʹj jieʹlled säʹmmliʹžžen Lääʹddjânnmest da reâuggad sääʹmjieʹllemvueʹjjivuiʹm. Jefremoff smeʹllkâtt säʹmmlaid vuässõõttâd prosessa. Suu mieʹldd lij vääžnai, što säʹmmla jie tåʹlǩ puäʹđ kuullâmnalla, peʹce komissio âlgg raajjâd ǩeʹrjjuum aaʹšši vuâđald konkreettlaž tåimmameʹtǩǩõõzzid, mäʹhtt pueʹreed aaʹššid.

Ǩeerjlažvuõtt da jieʹllikartt lie leämmaž vääžnai sââʹjest nuõrrvuõđâst ääʹljeeʹl. Jefremoff miõl ǩeäʹsse ǩeerjlažvuõtt tâʹvv vuuʹdin da säʹmmlain, Peäccam nuõrttsäʹmmlai sooǥǥi historia da sokktuʹtǩǩummuš. Âsttääiʹjest son håidd domm-muõrrkarddâž, ooss muõʹrjid da kuõbbrid di šeell kuõʹlid.

Aaʹrhelpispp emeritus Kari Mäkinen lij reâuggam kuʹǩes ääiʹj evaŋkeel-luteerlaž ceerkvest. Son tååimai Turku da Lääʹddjânnam aaʹrhelpisppân eeʹjjin 2010–2018. Mäkinen lij tuâjeez mieʹldd vuäǯǯam ǩiõččlâsttmõõžž jeeʹresnallšem oummi fiʹttjummšest da jeeʹresnallšem oummunallšem šõddmõõžži da še risttreeidai tobddummšest. Suʹst lij ǩiõččlâsttmõš kollektiivlânji väʹǯǯel da jäävtõvvum aaʹšši ǩiõttʼtõõllmõõžžâst jeäʹrbi mieʹldd eeʹjj 1918 Lääʹddjânnam siiʹsǩvääin väʹǯǯel šõddmõõžži puʹrǧǧummšest da vââjjsaakk-kõõččmõõžži ǩiõttʼtõõllmõõžžâst. Mäkinen lij tueʹjjääm måtam veeʹrd še historia tuʹtǩǩummuž. Suʹst lij teologia tohttor škooultõs.

Mäkinen vuäinn komissio tuâjast ouddâl puki kueiʹt jeeʹresnallšem âlddnemkuuʹlm, säʹmmlai jiiʹjjes mainnâz da nuuʹbb beäʹlnn väʹlddnarood tieʹttemvuõđ lââʹzztummuž. Mäkinen tuäivv, što oummu smeʹllkââstče vuässõõttâd prosessa da vuäinče tõn vuäittmõššân.  Son kuuitâǥ mušttat, što ni ǩeän säʹmmla ij vueiʹt õõlǥted, peʹce juõʹǩǩʼkaž vuässââtt tåʹlǩ tõn veeʹrd ko jiõčč haaʹlad da pâstt. Komissio lij vaalmâš säʹmmlai âânnemnalla, leša ij vueiʹt reâuggad säʹmmlaitää. Âsttääiʹjest Mäkinen tuʹǩǩad leeʹd suu pääʹrnpäärnaivuiʹm, lååkk jiânnai da åårr ǩieʹsspõõrtâst muõʹrjid da kuõbbrid uuzzeeʹl. Son lij Pori ååraž.

Ruäʹvnjaarǥâst šõddâm vuõiggâdvuõtt-tiõtti tohtor Hannele Pokka lij tåimmam jeäʹrbi mieʹldd Kõõskõs peällõõǥǥ eeʹttiǩ-kåʹddneʹǩǩen 1979-1994 da vuõiggâdvuõttministeeʹren Aho halltõõzzâst 1991-1994, ko valmštõʹlleš jeäʹrbi mieʹldd ânnʼjõž viõǥǥâst åårrai sääʹmteʹǧǧlääʹjj. Pokka tååimai Lappi lääʹn mäddšurrân 1994-2008. Teʹl son jååʹđti jeäʹrbi mieʹldd sääʹmaaʹšši saǥstõõllâmkååʹdd. Pokka jååʹđti še tåimmkååʹdd, kååʹtt 2000-lååǥǥ aalǥâst seʹlvvti Lääʹddjânnam vuäittmõõžž ratifiâʹstted ILO 169 –suåppmõõžž. Tän pooddâst Pokka tåimm Heʹlssen universiteeʹtt bio- da pirrõstiõđlaž tiõđkååʹddest tuâjj-jieʹllemprofessoorân.

Pokka tuäivv, što tuâjas alttääm komissio ij šõõdd leeʹd tåʹlǩ ”õhtt komitea” järrsi jooukâst, peʹce tåimmʼmõõžžâst lij grååtnai põrggmõš vuäǯǯad äigga čååudõõzzid, kook viiǥǥče ooudâs kueiʹt meer, lääʹdd da sääʹm, jeällmõõžž palddlõõžži da vuârrmainstummuž. Vaʹǯǯtõssân tuâjast lij Pokka vuäinalm mieʹldd vuäǯǯad komissio mandaatt oudldemnalla ouʹdde säʹmmlai ǩiõččlâsttmõõžžid nuʹtt, što säʹmmlai tobddâm jeeʹresärvvsaž âânnmõš, vieʹrrvuõtt da vuõiggâdvuõttneuʹrrummuš jie teänab nobstõõvče. Komissio tuâjj lij eʹtǩǩeed teevvmõõžžid da tååimid kook jååʹđte koozz-ne, tõt lij pukin jeänmõsân vaʹǯǯtõsnallšem tuâjj Pokka tuäivv, što oummu toobdče, što komissio tuâjj lij nuʹvddem, koozz oummu haaʹlee vuässõõttâd.

Âsttääiʹjest Hannele Pokka lij älššas liikkeei, son viõusââtt juõʹǩǩ peeiʹv. Son še lookk jiânnai da ǩeeʹrjat teâtt- da mooččâsǩeerjlažvuõđ. Pokka jäälast Espoost da Ruäʹvnjaarǥâst.