Komissio vuäzzla lie:
- Universiteʹttlehtor di Oulu Universiteeʹtt Giellagas-instituutt jååʹđteei Anni-Siiri Länsman
- puäʒʒooumaž da põõrǥâsneǩ Heikki Paltto
- vaaldâšmtiõtti maister Irja Jefremoff
- pââimõsaaʹrhel emeritus, teologia tohtor Kari Mäkinen
- tuâjj-jieʹllemprofessor, vuõiggâdvuõtt-tiõtti tohtor Hannele Pokka
Snimldõk: Juha Kauppinen
Kymenlaakso vuuʹd ååraž Irja Jefremoff lij jeälstam eeʹjjest 1973 Aanar kååʹddest. 1980-lååǥǥ loopp rääʹjest Keväjääuʹrest, sääʹmvuuʹdest. Jefremoff lij jiõčč šõddâm kaʹrjjel kulttuuʹre. Vaaldâšmtiõtti maister Jefremoff lij mättʼtõõllâm jeäʹrbi mieʹldd vuʹvddtiõtti, teâđtem-määttaid, kåʹddtiõttjid da meeräʹrbbvuõđ. Jefremoffist lij vieddsõs pääiklažtobddmõš, son lij tuejjääm jiânnʼjõs mainstâttmõštuʹtǩǩummšid nuõrttsäʹmmlai da aanarsäʹmmlai piârkååʹddivuiʹm. Jefremoff lij še mättʼtam Sääʹm škooultemkõõskõõzzâst.
Jefremoff vuäinn komissio tuâjast vääžnai ääʹššen puʹhtted tiõttu fiʹttjummuž da teâđaid säʹmmlain da nuʹbben seʹlvvted måkam vuäittmõõžž säʹmmlain lie ânnʼjõžääiʹj jieʹlled säʹmmliʹžžen Lääʹddjânnmest da reâuggad sääʹmjieʹllemvuõʹjji mieʹldd. Jefremoff smeʹllkâtt säʹmmlaid vuässõõttâd prosessa. Su mieʹlden lij vääžnai, što säʹmmla jie tåʹlǩ šõõdd kullum, peʹce komissio feʹrttai tuejjeed registõllum aaʹšši vuâđald konkreettlaž tåimmeʹtǩǩõõzzid, mäʹhtt pueʹreed aaʹššid. Ǩeerjlažvuõtt da jieʹllikartt lie leämmaž vääžnai suʹnne nuõrrvuõđ rääʹjest. Jefremoff miõl ǩeäss tâʹvv-vuuʹdi da säʹmmlai õhttneei ǩeerjlažvuõtt, Peäccam säʹmmlai sooǥǥi historia da ruâttvuõʹđi tuʹtǩǩummuš. Son staarjââtt domm-muõrrkarddâz håiddmõõžž, mueʹrjjuussmõõžž, kuõbbrõõššmõõžž da kueʹllšeellmõõžž.
Anni-Siiri Länsman
Snimldõk: Johanna Alatorvinen
Aanar Lisma siid ååraš Anni-Siiri Länsman lij tåimmam mââimõs 14 eeʹjj Oulu universiteeʹtt Giellagas Instituutt jååʹđteeʹjen, da universiteʹttlehtoorân eeʹjjest 2002. Länsman lij še tåimmam tååimteeʹjen Yleisradiost 1980-lååǥǥast, rehtoorân Aanar Mättškooulâst da sääʹm ǩiõl lehtoorân Sääʹm škooultemkõõskõõzzâst 1990-lååǥǥast. Länsman naggtõõli vaaldâšmtiõtti tohttren Lappi universiteettâst eeʹjj 2002 sosiologia sueʹrjest. Suu naggtõsǩeʹrjj ǩiõttʼtõõli määtklai da sämmlai kõskkvuõđid.
Länsman lij tåimmam aktiivlânji jeeʹres sääʹmõõutstõõzzin da lij leämmaž jeärbi mieʹldd altteemen Sääʹm-mättʼtõõđi õõutstõõzz da Oulu Sámit -õõutstõõzz. Länsman leäi Saamelaistaiteen tuki ry saaǥǥjååʹđteeʹjen, ǥu õõutstõs vuâđđii Aanrest meeraikõskksaž alggmeerai Skábmagovat – jieʹllikarttfestivaal 1990-lååǥǥ looppâst.
Länsman vuäinn komissio tuâj taarbliʹžžen da åskk, što lij vueiʹtlvaž ǩiõttʼtõõllâd še väʹǯǯlõs aaʹššid õõutâst. Komissio mieʹrren lij taʹrjjeed säʹmmlaid vuäittmõõzz šõddâd tuõđi kullum di eʹtǩǩeed tååimaid, koin nââneet säʹmmlaid vuõiggâdvuõđid di ǩiõl da kulttuur.
Âsttääiʹjest Länsman lååkk romaanid da dekkaarid, jåått luâđast da čuâigg taaʹlvi. Lââʹssen son staarjââtt pleässjummuž pirreeʹjj. Piâr da nazvaan lie vääžnai da viõkkšmâtte suu.
Kari Mäkinen
Snimldõk: Juha Kauppinen
Aaʹrhelpispp emeritus Kari Mäkinen lij reâuggam kuʹǩes ääiʹj evaŋkeel-luteerlaž ceerkvest. Son tååimai Turku da Lääʹddjânnam aaʹrhelpisppân eeʹjjin 2010–2018. Mäkinen lij tuâjeez mieʹldd vuäǯǯam ǩiõččlâsttmõõžž jeeʹresnallšem oummi fiʹttjummšest da jeeʹresnallšem oummunallšem šõddmõõžži da še risttreeidai tobddummšest. Suʹst lij ǩiõččlâsttmõš kollektiivlânji väʹǯǯel da jäävtõvvum aaʹšši ǩiõttʼtõõllmõõžžâst jeäʹrbi mieʹldd eeʹjj 1918 Lääʹddjânnam siiʹsǩvääin väʹǯǯel šõddmõõžži puʹrǧǧummšest da vââjjsaakk-kõõččmõõžži ǩiõttʼtõõllmõõžžâst. Mäkinen lij tueʹjjääm måtam veeʹrd še historia tuʹtǩǩummuž. Suʹst lij teologia tohttor škooultõs.
Mäkinen vuäinn komissio tuâjast ouddâl puki kueiʹt jeeʹresnallšem âlddnemkuuʹlm, säʹmmlai jiiʹjjes mainnâz da nuuʹbb beäʹlnn väʹlddnarood tieʹttemvuõđ lââʹzztummuž. Mäkinen tuäivv, što oummu smeʹllkââstče vuässõõttâd prosessa da vuäinče tõn vuäittmõššân. Son kuuitâǥ mušttat, što ni ǩeän säʹmmla ij vueiʹt õõlǥted, peʹce juõʹǩǩʼkaž vuässââtt tåʹlǩ tõn veeʹrd ko jiõčč haaʹlad da pâstt. Komissio lij vaalmâš säʹmmlai âânnemnalla, leša ij vueiʹt reâuggad säʹmmlaitää. Âsttääiʹjest Mäkinen tuʹǩǩad leeʹd suu pääʹrnpäärnaivuiʹm, lååkk jiânnai da åårr ǩieʹsspõõrtâst muõʹrjid da kuõbbrid uuzzeeʹl. Son lij Pori ååraž.
Hannele Pokka
Snimldõk: Juha Kauppinen
Ruäʹvnjaarǥâst šõddâm vuõiggâdvuõtt-tiõtti tohtor Hannele Pokka lij tåimmam jeäʹrbi mieʹldd Kõõskõs peällõõǥǥ eeʹttiǩ-kåʹddneʹǩǩen 1979-1994 da vuõiggâdvuõttministeeʹren Aho halltõõzzâst 1991-1994, ko valmštõʹlleš jeäʹrbi mieʹldd ânnʼjõž viõǥǥâst åårrai sääʹmteʹǧǧlääʹjj. Pokka tååimai Lappi lääʹn mäddšurrân 1994-2008. Teʹl son jååʹđti jeäʹrbi mieʹldd sääʹmaaʹšši saǥstõõllâmkååʹdd. Pokka jååʹđti še tåimmkååʹdd, kååʹtt 2000-lååǥǥ aalǥâst seʹlvvti Lääʹddjânnam vuäittmõõžž ratifiâʹstted ILO 169 –suåppmõõžž. Tän pooddâst Pokka tåimm Heʹlssen universiteeʹtt bio- da pirrõstiõđlaž tiõđkååʹddest tuâjj-jieʹllemprofessoorân.
Pokka tuäivv, što tuâjas alttääm komissio ij šõõdd leeʹd tåʹlǩ ”õhtt komitea” järrsi jooukâst, peʹce tåimmʼmõõžžâst lij grååtnai põrggmõš vuäǯǯad äigga čååudõõzzid, kook viiǥǥče ooudâs kueiʹt meer, lääʹdd da sääʹm, jeällmõõžž palddlõõžži da vuârrmainstummuž. Vaʹǯǯtõssân tuâjast lij Pokka vuäinalm mieʹldd vuäǯǯad komissio mandaatt oudldemnalla ouʹdde säʹmmlai ǩiõččlâsttmõõžžid nuʹtt, što säʹmmlai tobddâm jeeʹresärvvsaž âânnmõš, vieʹrrvuõtt da vuõiggâdvuõttneuʹrrummuš jie teänab nobstõõvče. Komissio tuâjj lij eʹtǩǩeed teevvmõõžžid da tååimid kook jååʹđte koozz-ne, tõt lij pukin jeänmõsân vaʹǯǯtõsnallšem tuâjj. Pokka tuäivv, što oummu toobdče, što komissio tuâjj lij nuʹvddem, koozz oummu haaʹlee vuässõõttâd.
Âsttääiʹjest Hannele Pokka lij älššas liikkeei, son viõusââtt juõʹǩǩ peeiʹv. Son še lååkk jiânnai da ǩeeʹrjat teâtt- da mooččâsǩeerjlažvuõđ. Pokka jäälast Espoost da Ruäʹvnjaarǥâst.
Heikki Paltto
Snimldõk: Johanna Alatorvinen
Heikki Paltto lij šõddâm Aanrest da son lij Lemmenjooǥǥâst jälsteei puäʒʒooumaž da turismmpõõrgâsneǩ. Paltto lij tåimmam eeʹǩǩlååid Sallivääʹr paalǥâskååʹdd vaaldšemtuâjain. Son lij leämmaž mieʹldd Anára Sámisearvi, Aanar sääʹmsieʹbr toiʹmmjummšest ooudâsviikkmen sääʹm ǩiõl statuuzz škooulin di nuõri sääʹmspoort õhttsažtâʹvvjânnamlânji da son lij tåimmam še äiʹjstes kuʹǩesäiggsaž sieʹbr saaǥǥjååʹđteeʹjen. Paltto lij leämmaž Sääʹmteeʹǧǧest kolmm pââʹj 2008 – 2019, pââʹjest 2012 – 2015 II väärrsaaǥǥjååʹđteeʹjen di 2016 – 2019 I väärrsaaǥǥjååʹđteeʹjen.
Palttost lij veiddsõs sääʹmvuuʹd tobddmõš da son tobdd jiânnai sääʹmoummid jeeʹres vuuʹdin. Paltto miõlâst lij vääžnai, što komissiost lie komissaar, kook lie säʹmmla, kook toʹbdde sääʹmvuuʹd da -kulttuurid, da kook teâʹtte måkamnallšem aaʹššid säʹmmla lie jouddâm seännad. Son tuäivv, što oummu tuõsttlânji puäđče kuullâmpooddid mainstet jiijjâz ǩiõččlâsttmõõžžid, što oummid šõddâm vieʹrrvuõđid da vuõiggâdvuõđid seʹlvvtet.