Siirry suoraan sisältöön

Komissio

Komission jäsenet ovat: 

  • väitöskirjatutkija, oikeustieteiden kandidaatti Heikki J. Hyvärinen (28.10.2021–25.5.2022)
  • hallintotieteiden maisteri Irja Jefremoff
  • arkkipiispa emeritus, teologian tohtori Kari Mäkinen
  • työelämäprofessori, oikeustieteen tohtori Hannele Pokka
  • filosofian maisteri Miina Seurujärvi (28.10.2021–25.5.2022)
Komission jäsenet
Kuva: Juha Kauppinen

Heikki J. Hyvärinen (28.10.2021–25.5.2022)

Kuva: Juha Kauppinen

Oikeustieteen kandidaatti Heikki J. Hyvärinen on kotoisin Helsingistä ja asunut jo vuosikymmeniä Hetassa, Enontekiöllä.  Saamelaisten oikeustilanne on Hyväriselle tuttu niin työn kuin tutkimuksen puolesta. Hyvärinen on toiminut kauan saamelaisvaltuuskunnan ja myöhemmin saamelaiskäräjien lakimiessihteerinä vuosina 1988–2007. Hyvärinen on seurannut pitkään tarkasti perustuslakivaliokunnan lausuntoja saamelaisasioissa ja ollut itsekin perustuslakivaliokunnan kuultavana useaan otteeseen.

Hyvärisen mukaan komission tehtävänä on tutkia, mikä on totuus esimerkiksi saamelaisten oikeustilanteen suhteen nykytilanteessa. Tähän kuuluu muun muassa se, toteutuuko saamelaisten oikeus kieleen ja kulttuuriin sekä perinteisiin elinkeinoihin. Hyvärinen on nähnyt työnsä ja muutenkin elämänkokemuksensa puolesta, kuinka saamelaisten elämä ja oikeustilanne on muuttunut vuosikymmenien aikana. Tämä muutos tulisi tehdä näkyväksi. Itse komission käytännön työstä Hyvärinen toteaa, että saamelaisia tulee kuulla silloin, kun ihmisillä on siihen sopivin aika muiden toimien, kuten porotöiden, suhteen. Työssä tulisi muutenkin tarkkailla myös saamelaisten tavallista elämää ja pärjäämistä suomalaisen yhteiskunnan ympäröimänä. Vapaa-aikana Hyvärinen tekee oikeushistoriallista tutkimustyötä, viettää aikaa lastenlasten kanssa ja ulkoilee koiriensa kanssa. Hänellä on kotona laaja kirjasto saamelaisten oikeushistoriallisia teoksia, joita lukee ahkerasti.

Irja Jefremoff

Kuva: Juha Kauppinen

Kymenlaaksosta kotoisin oleva Irja Jefremoff on asunut vuodesta 1973 lähtien Inarin kunnassa, 1980-luvun lopulta Keväjärvellä, koltta-alueella. Jefremoff on itse kasvanut karjalaisen kulttuurin parissa. Hallintotieteiden maisteri Jefremoff on opiskellut muun muassa aluetiedettä,  tiedotusoppia, kunnallistieteitä ja kansanperinnettä. Jefremoffilla on laaja paikallistuntemus, hän on tehnyt useita haastattelututkimuksia kolttasaamelaisten ja inarinsaamelaisten ruokakuntien parissa. Jefremoff on myös opettanut Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.

Jefremoff näkee komission työssä tärkeänä levittää tietoa ja ymmärrystä saamelaisista ja toisaalta selvittää, millaiset mahdollisuudet saamelaisilla on nykypäivänä elää saamelaisena Suomessa ja  työskennellä saamelaiselinkeinojen parissa. Jefremoff rohkaisee saamelaisia osallistumaan prosessiin. Hänen mukaansa on tärkeää, että saamelaiset eivät pelkästään tule kuulluksi, vaan komission tulee rakentaa kirjattujen asioiden pohjalta konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, miten parantaa asioita. Kirjallisuus ja elokuva ovat olleet tärkeällä sijalla nuoruudesta lähtien. Jefremoffin kiinnostuksen kohteita ovat pohjoisiin alueisiin ja saamelaisiin liittyvä kirjallisuus, Petsamon kolttasaamelaisten sukujen historia ja sukututkimus. Vapaa-aikanaan hän harrastaa kotipuutarhan hoitoa, marjastusta, sienestystä ja kalastusta.

Kari Mäkinen

Kuva: Juha Kauppinen

Arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen on tehnyt pitkään työtä evankelis-luterilaisen kirkon parissa. Hän toimi Turun ja Suomen arkkipiispana vuosina 2010–2018. Mäkinen on tehtäviensä kautta saanut kokemusta erilaisten ihmisten ymmärtämisestä ja erilaisten inhimillisten tilanteiden ja myös ristiriitojen tunnistamisesta. Hänellä on kokemusta kollektiivisesti vaikeiden ja vaiettujen asioiden käsittelystä muun muassa vuoden 1918 Suomen sisällissodan vaikeiden kokemusten purkamisessa ja vihapuhekysymysten käsittelyn parissa. Mäkinen on tehnyt jonkin verran myös historian tutkimusta, koulutukseltaan Mäkinen on teologian tohtori.

Mäkinen näkee komission työssä ennen kaikkea kaksi erilaista lähestymiskulmaa, saamelaisten omat tarinat ja toisaalta valtaväestön tietoisuuden lisäämisen. Mäkinen toivoo, että ihmiset rohkaistuisivat osallistumaan prosessiin ja näkisivät sen mahdollisuutena. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei ketään saamelaista voi velvoittaa, vaan jokainen osallistuu sen verran kuin itse haluaa ja pystyy. Komissio on valmis saamelaisten käytettäväksi, mutta ei voi tehdä työtä ilman saamelaisia. Vapaa-ajalla Mäkinen viihtyy lastenlastensa kanssa, lukee paljon ja viettää aikaa kesämökillä marjastaen ja sienestäen. Hän on kotoisin Porista.

Hannele Pokka

Kuva: Juha Kauppinen

Rovaniemellä kasvanut oikeustieteen tohtori Hannele Pokka on toiminut muun muassa keskustan kansanedustajana 1979-1994 ja oikeusministerinä Ahon hallituksessa 1991-1994, jolloin valmisteltiin muun muassa nykyinen voimassa oleva saamelaiskäräjälaki. Pokka toimi Lapin läänin maaherrana 1994-2008. Silloin hän johti muun muassa saamelaisasioiden neuvottelukuntaa. Pokka johti myös toimikuntaa, joka 2000-luvun alussa selvitti Suomen mahdollisuutta ratifioida ILO 169 –sopimus. Tällä hetkellä Pokka toimii Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisellä tiedekunnalla työelämäprofessorina. Pokka toivoo, että työnsä aloittanut komissio ei tule olemaan vain ”yksi komitea” muiden joukossa, vaan toiminnassa on aito yritys saada aikaan ratkaisuja, jotka edistäisivät kahden kansan, suomalaisten ja saamelaisten, rinnakkaiseloa ja vuoropuhelua.

Haasteena työssä on Pokan näkemyksen mukaan saada komission mandaatin edellyttämällä tavalla esille saamelaisten kokemukset siten, että saamelaisten kokema eriarvoinen kohtelu, vääryys ja oikeusloukkaukset eivät enää toistuisi. Komission tehtävä on esittää toimenpiteitä, jotka johtavat johonkin, se on haasteellisin työ. Pokka toivoo, että ihmiset kokisivat komission työn sellaiseksi, johon ihmiset haluavat osallistua. Vapaa-ajalla Hannele Pokka on innokas liikkuja, hän urheilee päivittäin. Hän myös lukee paljon ja kirjoittaa tieto- ja kaunokirjallisuutta. Pokka asuu Espoossa ja Rovaniemellä.

Miina Seurujärvi (28.10.2021–25.5.2022)

Kuva: Juha Kauppinen

Miina Seurujärvi on ennen komission työn alkua työskennellyt oppimateriaalityöntekijänä Saamelaiskäräjillä ja toiminut aktiivisesti muun muassa Inarinsaamen kielen yhdistyksessä inarinsaamen kielen elvytystyön parissa. Miina Seurujärvi on filosofian maisteri, pääaineenaan inarinsaamen kieli. Ivalossa kasvanut Seurujärvi asuu perheineen Pohjois-Inarissa, Partakossa. Seurujärvi uskoo, että komissiotyössä hänelle on avuksi oman työkokemuksensa lisäksi elämänkokemuksen kautta muodostunut kulttuurintuntemus, kun hän on vuosia elänyt saamelaisyhteisössä.

Seurujärvi näkee yhtenä komission työskentelyn haasteena näin työn alussa luottamuksen muodostamisen, jotta saamelaiset haluaisivat osallistua prosessiin. Prosessi ei onnistu, elleivät ihmiset halua osallistua siihen ja kertoa kokemuksistaan. Lisäksi Seurujärven mukaan toisenlainen haaste on siinä, että miten valtio lähtee mukaan sovintoa rakentamaan. Kun komission raportti on julkaistu ja jatkotoimenpiteitä ehdotettu, toivoo Seurujärvi, että siitä käynnistyisi jonkinlainen muutos ja että valtion puolelta olisi ymmärrys toimien tarpeellisuudelle.

Vapaa-ajalla Miina Seurujärvi tekee käsitöitä, ulkoilee koirien kanssa ja mahdollisuuksien mukaan osallistuu perheensä poronhoitotöihin.