Skip to content

Komišuvdna

Komišuvnna lahtut leat:

  • nákkosgirjedutki, vuoigatvuođadiehtaga kandidáhta Heikki J. Hyvärinen (28.10.2021–25.5.2022)
  • hálddahusdiehtaga magisttar Irja Jefremoff
  • earkebismá emeritus Kari Mäkinen
  • bargoeallinprofessor, vuoigatvuođadiehtaga doavttir Hannele Pokka
  • filosofiija magisttar Miina Seurujärvi (28.10.2021–25.5.2022)
Komission jäsenet
Juha Kauppinen

Heikki J. Hyvärinen (28.10.2021–25.5.2022)

Govva: Juha Kauppinen

Riektediehtagiid kandidáhtta Heikki J Hyvärinen lea eret Helssegis ja orron jo máŋgalot jagi Heahtás. Sámiid riektedilli lea Hyvärinenii oahpis nu barggu go maid dutkamuša bealis. Hyvärinen lea doaibman guhká Sámi parlameantta ja sámedikki láhkačállin jagiid 1988-2007. Hyvärinen lea čuvvon guhká dárkilit vuođđoláhkaváljagotti cealkámušaid sámeáššiin ja lea ieš maid leamaš máŋgii gullanládje vuođđoláhkaváljagottis. Hyvärinen oaivvilda, ahte komišuvnna bargun lea dutkat, mii lea duohtavuohta ovdamearkka dihte sámiid dálá riektedili ektui. Dasa gullá earret eará dat, ollašuvvágo sámiid vuoigatvuohta gillii, kultuvrii ja árbevirolaš ealáhusaide. Hyvärinen lea oaidnán barggus ja muđuige eallinvásáhusaidis bokte, mo sámiid eallin ja riektedilli lea rievdan jagiid áigge. Dán nuppástusa galggašii oažžut oidnosii.

Ieš komišuvnna geavatlaš barggus Hyvärinen lohká, ahte sámiid galgá gullat dalle, go olbmuin lea dasa heivvolaš áigi eará bargguid, nu mo boazobargguid ektui. Komišuvnna barggus galggašii su mielas muđuige dutkat maiddái sámiid dábálaš eallima ja birgema, go suopmelaš servodat birastahttá sámiid. Astoáiggis Hyvärinen láve dutkat riektehistorjjá, leahkit ovttas mánáidmánáiguin ja buđaldit olgun beatnagiiguin. Sus leat ruovttus ollu riektehistorjjálaš girjjit maid son láve lohkat.

Irja Jefremoff

Govva: Juha Kauppinen

Irja Jefremoff lea orron jagi 1973 rájes Anár gielddas, 1980-logu loahpa rájes Keväjávrris, nuortalašguovllus. Jefremoff lea eret Kymenlaaksos. Jefremoff lea bajásšaddan gárjilaš kultuvrrain. Servodatdiehtagiid magisttar Jefremoff lea studeren earret eará guovlodiehtagiid, dieđihanoahppa, gielddadiehtagiid ja álbmotárbevieru. Jefremoffis lea viiddis báikkálaš dovdamuš, son lea dahkan máŋga dutkamuša nuortalaš- ja anáraš bearrašiiguin. Jefremoff lea maiddái oahpahan Sámi oahpahusguovddážis.

Jefremoff oaidná komišuvnna barggus dehálažžan juohkit dieđu ja ipmárdusa sámiin ja nuppedáfus čielggadit, makkár vejolašvuođat sámiin lea dál eallit sápmelažžan Suomas ja bargat sámi ealáhusaiguin. Jefremoff sávvá sámiid oassálastit prosessii. Su mielas lea dehálaš, ahte sámiid eai dušše gula, muhto komišuvdna galgá dahkat konkrehta doaibmabijuid, mo buoridit áššiid. Girjjálašvuohta ja filmmat leat leamaš dehálaččát Jefremoffii nuorravuođa rájis. Son lea beroštuvvan davviguovlluide ja sápmelaččaide laktáseaddji girjjálašvuođas, Beahcáma nuortalaš sogaid historjjás ja sohkadutkamušad. Friddjaáiggis son fuolaha iežas šaddogárddis, murje, čoaggá guobbariid ja guolásta.

Kari Mäkinen

Govva: Juha Kauppinen

Earkebisma emeritus Kari Mäkinen lea bargan guhká  evangelaš-luteránalaš girkus. Son doaimmai Turku ja Suoma earkebisman jagiid 2010-2018. Mäkinen lea bargguidis bokte oahppan ipmirdit iešguđetlágan olbmuid ja iešguđetlágan olmmošlaš diliid ja ruossalašvuođaid. Sus lea vásáhus kollektiiva dásis váttis ja jávohuvvon áššiin, earret eará jagi 1918 Suoma sissoađi váttes áššiid ja vaššisáhkagažaldagaid gieđahallamis. Mäkinen lea bargan muhtun veardde maiddái historjádutkamušain, son lea teologiija doavttir.

Mäkinen oaidná komišuvnna barggus erenomážit guokte iešguđet lahkonanvuogi, nuppedáfus sápmelaččaid iežas muitalusat ja nuppedáfus váldoálbmoga diđolašvuođa lasiheapmi. Mäkinen sávvá, ahte olbmot roahkkadit oassálastet prosessii ja oidnet dan vejolašvuohtan. Son goittotge muittuha, ahte sápmelaččaid ii sáhte geatnegahttit, baicca juohkehaš oassálastá dan veardde go ieš hálida ja bastá. Komišuvdna lea gearggus sápmelaččaid geavahussii, muhto ii sáhte doaibmat sápmelaččaid haga. Friddjaáiggis Mäkinen liiko leahkit iežas mánáidmánaidguin, lohká ollu ja geassebáikkis láve murjet ja čoaggit guobbariid. Mäkinen lea eret Poris.

Hannele Pokka

Govva: Juha Kauppinen

Roavenjárggas mánnávuođas eallán riektediehtagiid doavttir Hannele Pokka lea doaibman earret eará guovddášbellodaga riikkabeaiáirrasin 1979-1994 ja riekteministtarin Aho ráđđehusas 1991-1994, dalle válmmaštalle earret eará dála sámediggelága. Pokka doaimmai Lappi leana eanahearrán 1994-2008. Dalle son jođihii maid sámeáššiid ráđđádallangotti. Pokka jođihii maiddái doaibmagotti, mii 2000-logu álggus čielggadii Suoma vejolašvuođaid ratifiseret ILO 169 –soahpamuša. Dál Pokka bargá Helssega universitehta bio- ja birasdiehtagiid dieđagottis bargoeallinprofessoran.

Pokka sávvá, ahte barggus álggahan komišuvdna ii šatta oktan “komitean” earáid joavkkus, baicca doaimmas livčče albmaládje dárkkuhus gávdnat čovdosiid, mat ovddidivčče guovtti álbmoga, suopmelaččaid ja sámiid gulahallama ja eallima bálddalaga. Hástalussan barggus lea Pokka mielas nagodit loktet mandáhta mielde oidnosii sápmelaččaid vásáhusaid, vai sámiid olggušteapmi, boasttuvuođat ja riekteloavkideamit eai dáhpáhuvašii šat. Komišuvnna bargun lea evttohit, mo buoridit dili ja dahkat doaibmabijuid, main lea váikkuhus. Dat lea hástaleaddji bargu. Pokka sávvá, ahte olbmot oainnášedje komišuvnna barggu dakkárin, masa sii hálidit searvat.

Friddjaáiggis Hannele Pokka liiko lihkadit ollu, juohke beaivvi. Son maiddái lohká ollu já čállá diehto- ja čáppagirjjálašvuođa. Pokka orru Espoos ja Roavenjárggas.

Miina Seurujärvi (28.10.2021–25.5.2022)

Govva: Juha Kauppinen

Miina Seurujärvi lea ovdal komišuvdnabarggu bargan oahppomateriálabargin sámedikkis ja doaibman aktiivvalaččat earret eará Anarâškielâ servi anárašgiela ealáskahttinbarggus. Miina Seurujärvi lea filosofiija magisttar, váldoávnnasin anárašgiella. Avvilis mánnávuođas orron Seurujärvi ássá dál Bárttehis bearrašiinnis.

Seurujärvi jáhkká, ahte komišuvdnabarggus sutnje lea ávkin iežas bargovásáhusa lassin kulturdovdamuš, mii lea šaddan eallimis go lea eallán sámeservošis. Seurujärvi oaidná barggus hástaleaddjin hukset álggus luohttámuša, vai sápmelaččat hálidivčče oassálastit prosessii. Proseassa ii lihkostuva, jos olbmot ieža eai hálit oassálastit dasa ja muitalit mii sidjiide lea dáhpáhuvvan. Dasa lassin Seurujärvi mielas nuppelágan hástalus lea dat, mo stáhta vuolgá mielde hukset soabadeami. Go komišuvnna raporta lea almmustahtton ja joatkadoaimmat evttohuvvon, sávvá Seurujärvi, ahte das álggášii muhtunlágan nuppástus ja ahte stáhta bealis livčče ipmárdus doaimmaid dárbbus. Astoáiggis Miina Seurujärvi duddjo, buđalda olgun beatnagiiguin ja bargá bearraša boazobargguin dalle go astá.