Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna ásaheapmi

Stáhtaráđđi ovttas sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoahkkimiin

1. Láidehus

Duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnainstitušuvnna ruohttasat ollet 1970-lohkui. Riikkaidgaskasaččat duohtavuohtakommišuvdnan (truth commission) dahje duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnan (truth and reconciliation commission, TRC) gohčodit proseassaid, main guorahallat historjjás dáhpáhuvvan kollektiiva boasttuvuođaid. Duohtavuođa, dahjege dan, mii lea dáhpáhuvvan, čielggademiin figgat earret eará eastit dan, ahte dát boasttuvuođat eai šat dáhpáhuvašii. Barggu deattuheapmi lea buoret boahttevuođas. Duohtavuohta- ja soabadankomišuvnnat leat ollašuhtton sullii 40 riikkas. Mátta-Afrihká apartheid čielggadan duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna Truth and Reconciliation (1996–2002) lea komišuvnnain eanemus beaggán. Eamiálbmogiid njuolga guoskan proseassain eanemus dovddus lea Kanada The Truth and Reconciliation Commission of Canada (2008–2015). 

Ruoŧas sámediggi lea ovttas olgguštanáittardeaddjiin čielggadan jagi 2015 rájes eavttuid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna álggaheapmái. Ruoŧa ráđđehus lea sámedikki álgaga vuođul geassit 2019 mearridan lávket ovddasguvlui áššis ja álggahan ráđđádallamiid sámedikkiin soabadankomišuvnna ásaheamis. Ruoŧa sápmelaččat ja girku leat árabut ovttas čađahan Vit bok -proseassa Ruoŧa girku doaimmain sámiid vuostá. Norggas stuorradiggi lea ásahan geassemánus 2018 njealji jagi ja guovttenuppelot olbmo duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna čielggadit norgalašpolitihka 1800-logu álggus otná beaivái mo sápmelaččat eamiálbmogin ja kvenat riikka unnitlohkun leat dan vásihan. Suoma sámedikki válgabaji 2016-2019 doaibmaprográmma girjema “vuođđudit duohtavuohtakomišuvnna” dihtii sámediggi lea evttohan Suoma stáhtii duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna álggaheami.

2. Duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna ovdáneapmi ja válmmaštallan

Sápmelaččaid rájáid rasttildan, politihkalaš ovttasbarggu 100-jagiávvodilálašvuođa oktavuođas Roandimis ordnejuvvon Sámi parlamentarihkkáriid konfereansa gieđahalai duohtavuohta ja soabadeapmi -fátta ja attii áššis julggaštusa 7.2.2017 (17/1156-1). Sámedikki stivra ja oaiveministtar Sipilä sohpe deaivvadeamisteaset 5.5.2017, ahte álggahit duohtavuohta- ja soabadanproseassa nu, ahte dárkilut detáljain sohpet maŋŋeleappos. Oaiveministtar Antti Rinne ráđđehusa prográmma mielde duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna bargu jotkojuvvo.

Duohtavuohta- ja soabadanproseassa válmmaštallamis lea stáhta beales vástidan stáhtaráđi kansliija ovttasbarggus vuoigatvuođaministeriijain ja sosiála- ja dearvvašvuođaministeriijain. Válmmaštallamiid leat dahkan lávga vuorováikkuhusas sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Duohtavuohta- ja soabadanproseassa válmmaštallama várás sámedikki čoahkkin lea čađahan máŋggaid sáttaságastallamiid ja gullan sierra beliid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna vuođđudeamis. Maiddái nuortalaččaid siidačoahkkin lea gieđahallan ášši siidačoahkkimiin.

Doarvái viiddis diehtovuođu oažžuma várás ordnejuvvui seminára riikkaidgaskasaš duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnavásáhusain guovvamánus 2018 ja viiddis gulaskuddamat sihke sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde miesse-geassemánus 2018. Gullanraporta almmustahttui skábmamánus 2018 (stáhtaráđi kansliija almmustahttinráidu 14/2018).

Sámediggi ja Suoma stáhta adde dieđu riikkabeaijoavkkuide duohtavuohta- ja soabadanproseassas 21.11.2018. Deaivvadeamis háleštalle maiddái dárbbašlaš riikkabeivviid válgabaji rasttildeaddji čatnašumis ja doarjagis prosessii ja oainnuin, mo proseassa galggašii ovddidit.

Stáhta bušeahttaárvalusas 2019 leat várren 1,5 miljon euro mearreruđa sámiid duohtavuohta- ja soabadanproseassa ovddideapmái sihke komišuvnna vuođđudeapmái ja bargui. Duohtavuohta- ja soabadanproseassa olis leat válmmaštallan sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija jođihemiin proseassa gáibidan psykososiála doarjaga. Duohtavuohta- ja soabadanproseassa oassin stáhtaráđi kansliija lea álggahan ráđđádallamiid eamiálbmogiid soabadančehppodaga nannemis Oulu universiteahta Giellagas-instituhtain. Mearreruđain lea mihttomearri gokčat maiddái psykososiála doarjagii ja soabadančehppodahkii gullevaš goluid.

Duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna mandáhta guoskevaš ráđđádallamat álggahuvvojedje stáhta, sámedikki ja nuortalaččaid siidačoahkkima gaskkas guovvamánus 2019 Čeavetjávrris stáhtačálli Paula Lehtomäki, sámedikki sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio ja nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff jođihemiin. Ráđđádallamiin gárvvistuvvon mandáhtaevttohusa sisdoallu fiilejuvvui gáiddusoktavuođain ordnejuvvon čoahkkimiin 17.4.2019 ja 26.4.2019. Dáidda čoahkkimiidda oassálaste stáhta bealde virgeolbmuid dásis.

Mandáhta lea beaiváduvvon 31.10.2019 stáhtain, sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoahkkimiin stáhtačálli Raimo Luoma jođihemiin gevvojuvvon ráđđádallamiin. Čuovvovaččat duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii evttohuvvon mandáhta (lohku 3) lea oaivvilduvvon gieđahallot ráđđehusa ráđđádallamiin, sámedikki čoahkkimis ja nuortalaččaid siidačoahkkimis. Jus dáin dohkkehit mandáhta sisdoalu, álggahuvvo komišuvnna lahtuid nammadanproseassa.

3. Duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna

3.1 Komišuvnna namma

Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna

Komišuvdna lea barggustis iehčanas ja sorjjasmeahttun.

3.2 Bargogohčus

Sámit leat EU-guovllu áidna eamiálbmot. Sámiid sajádat eamiálbmogin lea dorvvastuvvon vuođđolágas. Vuođđolága 17 §:a 3 momeantta mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežas gielas ja kultuvrras.

Duohtavuohta- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea earuhit ja árvvoštallat historjjálaš ja dálá olggušteami, mielde logadettiin maiddái stáhta suddadanpolitihka, ja vuoigatvuođaid loavkidemiid, čielggadit mo dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis ja evttohit mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sámiid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid gaskavuođas. Duohtavuohta- ja soabadanproseassa figgamuššan lea lasihit diđolašvuođa sápmelaččain Suoma eamiálbmogin. Mihttomearrin lea maiddái, ahte duohtavuohta- ja soabadanproseassa boađusin Suoma stáhta guoddá ovddasvástádusa ja ovttas sámedikkiin, nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja eará sámedoaibmiiguin nanosmahttá sámiid rivttiid ollašuvvama Suomas.

3.3 Mihttomearri

Kommišuvnna barggu mihttomearri lea čohkket sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain ja das, makkár váikkuhusat ja čuovvumušat dain leat leamašan ja leat ain sápmelaččaide eamiálbmogin ja dan lahtuide ovttaskas olmmožin, ja dahkat dán dieđu oinnolažžan.

Hábmedettiin oktasaš oainnu historjjás dáhpáhuvvan ja otná beaivve olggušteamis, mielde maiddái assimilašuvdnapolitihkka, sihke vuoigatvuođaid loavkidemiin, kommišuvdna dahká vuođu soabadeami huksemii sápmelaččaid ja stáhta gaskii, ráhkaduslaš nuppástussii ja luohttámuša ala huksejuvvon vuorrováikkuhussii, mii doarju sápmelaččaid vejolašvuođaid bajásdoallat ja ovddidit iežas gielas ja kultuvrras, mii sisttisdoallá árbevirolaš ealáhusaid – maid váimmusin lea oktavuohta eatnamii ja čáhcái.

Komišuvdna galgá figgat barggustis váldit vuhtii guovddáš nuppástusdahkkiid, mat leat váikkuhan sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvamii, dego dálkkádatrievdama.

Komišuvnna bargu galgá burgit ja veahkehit gieđahallat traumaid, maid sápmelaččat álbmogin ja ovttaskas olmmožin guddet sohkabuolvvaid badjel.

Go váldá vuhtii, ahte sápmelaččat leat álbmot njealji riikkas, ja ahte sullasaš duohtavuohta- ja soabadanproseassat leat jođus dahje plána vuolde Norggas ja Ruoŧas, komišuvnna barggus galgá váldit vuhtii davviriikkalaš geahččanguovllu ja hukset oktavuođaid eará Davviriikkaid proseassaide.

Komišuvnna barggu mihttomearrin lea maiddái nanosmahttit sápmelašvuođa ja sámekultuvrra dovdama váldoálbmoga siste ja ná gárvvistit eavttuid álbmotgaskavuođaid ovdáneapmái miehtemielalaččat.

3.4 Doaimmat ja resurssat

Duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna galgá gárvvistit barggustis raportta, mii sisttisdoallá maiddái doaibmabidjoevttohusaid. Duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna raporta addojuvvo stáhtaráđđái, sámediggái ja nuortalaččaid siidačoahkkimii 30.11.2023 rádjai. Jus komišuvnna gávnnaha dárbbašlažžan, de dat sáhttá addit barggustis maiddái gaskaraporttaid. Stáhtaráđđi sáhttá dieđihit áššis riikkabeivviid.

Komišuvdna sáhtte siktet doaimmas ja ortniiduvvat buoremussan oaidnán vugiin ja vuođđudit ovdamearkan bargojoavkkuid dahje juhkosiid bargogohččosa deavdima várás ja vai deavdá dasa ásahuvvon mihttomeriid.

Komišuvdna vállje váldočálli ja vejolaččat eará čállingotti lahtuid.

Stáhtaráđi kansliija čujuha mearreruđa komišuvnna doibmii.

3.5 Eará fuomášan veara

Psykososiála doarjja lea mihtilmas oassi proseassa ollašuvvamis. Vuoiŋŋalaš ja psyhkalaš doarjja sámegielaiguin ja kulturduogáža gáibidan vugiin galgá leat fállun.

Sierra virgeoapmahaččaid sávvet dahkat ovttasbarggu komišuvnnain ja veahkehit dan bargguideaset čađaheamis komišuvnna nu bivddedettiin. Komišuvdna sáhttá skáhppot dieđu ja dahkat eará ovttasbarggu omd. universiteahtaiguin.

Soabadanproseassa materiála vurkejuvvo Riikkaarkiivva Sámearkiivii.

3.6 Čoakkádus

Duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna lahtut leat viiddis luohttámuša návddašan olbmot sápmelaš ja suopmelaš servodagas. Lahtut leat sorjjasmeahttumat eaige ovddas dan beali, mii sin lea evttohan dahje válljen. Komišuvnnas galget leat dušše dakkár lahtut, geain lea sierračehppodat sápmelaččaid diliin, gielas ja kultuvrras. Komišuvnna nammadeamis váldojit sierra sámegielaid joavkkut ovttaveardásaččat. Komišuvnna nammadeamis figgat váldit vuhtii sohkabeliid ovttaveardásaš ovddasteami.

Komišuvnna ásaha stáhtaráđđi lávga ovttasbarggus sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Komišuvnnas leat 5 komissára. Komissárain 2 válljejuvvojit stáhtaráđi evttohusas, 2 válljejuvvojit sámedikki evttohusas ja 1 nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas.

Duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna doarjjan vuođđuduvvo parlamentáralaš čuovvunjoavku. Riikkabeivviin ovddastuvvon bellodagain bivdet jovkui ovddasteaddjiid, dego maiddái sámedikkis ja nuortalaččaid siidačoahkkimis sihke evangelalašluteránalaš kirkus ja ortodoksalaš kirkus. Čuovvunjoavkku sátnejođiheaddjin doaibmá stáhtaráđi kansliija stáhtačálli.