Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna

Komišuvdna lea barggustis iehčanas ja sorjjasmeahttun.

Sámit leat EU-guovllu áidna eamiálbmot. Sámiid sajádat eamiálbmogin lea dorvvastuvvon vuođđolágas. Vuođđolága 17 §:a 3 momeantta mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežas gielas ja kultuvrras.

Duohtavuohta- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea earuhit ja árvvoštallat historjjálaš ja dálá olggušteami, mielde logadettiin maiddái stáhta suddadanpolitihka, ja vuoigatvuođaid loavkidemiid, čielggadit mo dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis ja evttohit mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sámiid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid gaskavuođas. Duohtavuohta- ja soabadanproseassa figgamuššan lea lasihit diđolašvuođa sápmelaččain Suoma eamiálbmogin. Mihttomearrin lea maiddái, ahte duohtavuohta- ja soabadanproseassa boađusin Suoma stáhta guoddá ovddasvástádusa ja ovttas sámedikkiin, nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja eará sámedoaibmiiguin nanosmahttá sámiid rivttiid ollašuvvama Suomas.

Kommišuvnna barggu mihttomearri lea čohkket sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain ja das, makkár váikkuhusat ja čuovvumušat dain leat leamašan ja leat ain sápmelaččaide eamiálbmogin ja dan lahtuide ovttaskas olmmožin, ja dahkat dán dieđu oinnolažžan.

Hábmedettiin oktasaš oainnu historjjás dáhpáhuvvan ja otná beaivve olggušteamis, mielde maiddái assimilašuvdnapolitihkka, sihke vuoigatvuođaid loavkidemiin, kommišuvdna dahká vuođu soabadeami huksemii sápmelaččaid ja stáhta gaskii, ráhkaduslaš nuppástussii ja luohttámuša ala huksejuvvon vuorrováikkuhussii, mii doarju sápmelaččaid vejolašvuođaid bajásdoallat ja ovddidit iežas gielas ja kultuvrras, mii sisttisdoallá árbevirolaš ealáhusaid – maid váimmusin lea oktavuohta eatnamii ja čáhcái.

Komišuvdna galgá figgat barggustis váldit vuhtii guovddáš nuppástusdahkkiid, mat leat váikkuhan sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvamii, dego dálkkádatrievdama.

Komišuvnna bargu galgá burgit ja veahkehit gieđahallat traumaid, maid sápmelaččat álbmogin ja ovttaskas olmmožin guddet sohkabuolvvaid badjel.

Go váldá vuhtii, ahte sápmelaččat leat álbmot njealji riikkas, ja ahte sullasaš duohtavuohta- ja soabadanproseassat leat jođus dahje plána vuolde Norggas ja Ruoŧas, komišuvnna barggus galgá váldit vuhtii davviriikkalaš geahččanguovllu ja hukset oktavuođaid eará Davviriikkaid proseassaide.

Komišuvnna barggu mihttomearrin lea maiddái nanosmahttit sápmelašvuođa ja sámekultuvrra dovdama váldoálbmoga siste ja ná gárvvistit eavttuid álbmotgaskavuođaid ovdáneapmái miehtemielalaččat.

Duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna galgá gárvvistit barggustis raportta, mii sisttisdoallá maiddái doaibmabidjoevttohusaid. Duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna raporta addojuvvo stáhtaráđđái, sámediggái ja nuortalaččaid siidačoahkkimii 30.11.2025 rádjai. Jus komišuvnna gávnnaha dárbbašlažžan, de dat sáhttá addit barggustis maiddái gaskaraporttaid. Stáhtaráđđi sáhttá dieđihit áššis riikkabeivviid.

Komišuvdna sáhtte siktet doaimmas ja ortniiduvvat buoremussan oaidnán vugiin ja vuođđudit ovdamearkan bargojoavkkuid dahje juhkosiid bargogohččosa deavdima várás ja vai deavdá dasa ásahuvvon mihttomeriid.

Komišuvdna vállje váldočálli ja vejolaččat eará čállingotti lahtuid.

Stáhtaráđi kansliija čujuha mearreruđa komišuvnna doibmii.

Psykososiála doarjja lea mihtilmas oassi proseassa ollašuvvamis. Vuoiŋŋalaš ja psyhkalaš doarjja sámegielaiguin ja kulturduogáža gáibidan vugiin galgá leat fállun.

Sierra virgeoapmahaččaid sávvet dahkat ovttasbarggu komišuvnnain ja veahkehit dan bargguideaset čađaheamis komišuvnna nu bivddedettiin. Komišuvdna sáhttá skáhppot dieđu ja dahkat eará ovttasbarggu omd. universiteahtaiguin.

Soabadanproseassa materiála vurkejuvvo Riikkaarkiivva Sámearkiivii.

Duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna lahtut leat viiddis luohttámuša návddašan olbmot sápmelaš ja suopmelaš servodagas. Lahtut leat sorjjasmeahttumat eaige ovddas dan beali, mii sin lea evttohan dahje válljen. Komišuvnnas galget leat dušše dakkár lahtut, geain lea sierračehppodat sápmelaččaid diliin, gielas ja kultuvrras. Komišuvnna nammadeamis váldojit sierra sámegielaid joavkkut ovttaveardásaččat. Komišuvnna nammadeamis figgat váldit vuhtii sohkabeliid ovttaveardásaš ovddasteami.

Komišuvnna ásaha stáhtaráđđi lávga ovttasbarggus sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Komišuvnnas leat 5 komissára. Komissárain 2 válljejuvvojit stáhtaráđi evttohusas, 2 válljejuvvojit sámedikki evttohusas ja 1 nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas.

Duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna doarjjan vuođđuduvvo parlamentáralaš čuovvunjoavku. Riikkabeivviin ovddastuvvon bellodagain bivdet jovkui ovddasteaddjiid, dego maiddái sámedikkis ja nuortalaččaid siidačoahkkimis sihke evangelalašluteránalaš kirkus ja ortodoksalaš kirkus. Čuovvunjoavkku sátnejođiheaddjin doaibmá stáhtaráđi kansliija stáhtačálli.