Skip to content

Mandaat

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio asâttem

Staatârääđi ohtsâšpargoost sämitiggijn já nuorttâlij sijdâčuákkimáin

  1. Laiđiittâs

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissioinstituutio ruottâseh láá 1970-lovvoost. Almugijkoskâsávt tuotâvuotâkomission (truth commission) tâi tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission (truth and reconciliation commission, TRC) kočodeh prosesijd, main tarkkuustâleh historjást tábáhtum kollektivlijd verivuođâid. Tuotâvuođâ, ađai tom mii lii tábáhtum, čielgâdmáin viggeh eereeb iärrás estiđ tom, ete toh verivuođah iä innig tábáhtuuččii. Pargo tiäddu lii pyereeb puátteevuođâst. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissioh láá olášuttum suullân 40 riijkâst. Maadâ-Afrik apartheid čielgâdâm tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio Truth and Reconciliation (1996–2002) lii komissioin puoh tobdosumos almugijkoskâsávt. Algâaalmugáid njuolgâ kyeskee prosesijn tobdosumos lii Kanada The Truth and Reconciliation Commission of Canada (2008–2015). 

Ruotâ sämitigge lii čielgâdâm oovtâst olgoštemäššiváldálijn ive 2015 rääjist iävtuid tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees aalgâtmân. Ruotâ haldâttâs lii sämitige algust keessiv 2019 meridâm ovdániđ ääšist já algâttâm ráđádâlmijd sämitiggijn sovâdâttâmkomissio asâttem várás. Ruotâ sämmiliih já kirkko láá ovdil čođâldittám oovtâst Vit bok -proosees Ruotâ kirho tooimâin sämmilij kuáttá. Taažâst stuorrâtigge lii asâttâm kesimáánust 2018 neelji ive já kyehtnubálov pargee tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio čielgâdiđ sämmilij algâaalmugin já kveenij aalmuglâš ucceeblohhoon feerim táruiduttempolitik 1800-lovo aalgâst onnáá piäiván. Suomâ sämitige vaaljâpaje 2016–2019 toimâohjelm kirjim “vuáđudep tuotâvuotâkomissio” keežild sämitigge lii iävtuttâm tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees algâttem Suomâ staatân.

  1. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ovdánem já valmâštâllâm

Sämmilij raajijd rasteldittee poolitlii ohtsâšpargo 100-ivváášjuuhlij ohtâvuođâst Ruándimist uárnejum Säämi parlamentarijkkárij konferens kieđâvušâi tuotâvuotâ já sovâdâttâm -fáádá já adelij ääšist julgáštus 7.2.2017 (17/1156-1). Sämitige stivrâ já uáiviminister Sipilä soppii teivâdmistis 5.5.2017, ete tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees algâttuvvoo nuuvt, ete tärhibeh detaljeh suáppojeh majeláá. Uáiviminister Antti Rinne haldâttâs ohjelm mield tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo juátkoo.

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees valmâštâlmist lii staatâ peeleest västidâm staatârääđi kanslia oovtâst riehtiministeriöin já sosial- já tiervâsvuotâministeriöin. Valmâštâlmeh láá tohhum čapo vuáruvaikuttâsâst sämitiggijn já nuorttâlij sijdâčuákkimáin. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees valmâštâllâm várás sämitige čuákkim lii ornim maŋgâ vuolgâttemsavâstâllâm sehe kuullâm jieškote-uv peelijd tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio vuáđđudmist. Meiddei nuorttâlij sijdâčuákkim lii kieđâvuššâm ääši jieijâs sijdâčuákkimijn.

Tuárvi vijđes tiätuvuáđu finnim várás uárnejii seminaar almugijkoskâsijn tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissiofeerimijn kuovâmáánust 2018 sehe vijđes kuullâmmääđhi nuuvt sämmilij päikkikuávlust ko ton ulguubeln vyesi-kesimáánust  2018. Kuullâmraapoort almostittui skammâmáánust 2018 (valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14/2018).

Sämitigge já Suomâ haldâttâs informistáin ovdâskoddejuávhuid tuotâvuotâ- já sovâdâttâmprosesist 21.11.2018. Teivâdmist savâstellii meiddei tarbâšlii ovdâskode vaaljâpaje rasteldittee čonâsuumeest já proosees torjust sehe uáinuin tast, maht proosees kolgâččij ovdediđ.

Staatâ budjetist 2019 lii väridum 1,5 milj. euro meriruttâ sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees oovdedmân sehe komissio vuáđđudmân já paargon. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ooleest láá valmâštâllâm sosial- já tiervâsvuotâministeriö stivriimist proosees vaattâm psykososiaallii torjuu. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees uássin staatârääđi kanslia lii algâttâm ráđádâlmijd algâaalmugij sovâttâllâmmáátu naanoodmist ohtsâšpargoost Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituutáin. Meriruuđáin áiguh luávdiđ meiddei psykososiaallii torjui já sovâttâllâmmáátun lohtâseijee koloid.

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio mandaatân kyeskee ráđádâlmeh algii staatâ, sämitige já nuorttâlij sijdâčuákkim kooskâst kuovâmáánust 2019 Čevetjäävrist staatâčällee Paula Lehtomäki, sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio já nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff stivrimist. Ráđádâlmijn rahtum mandaatiävtuttâs siskáldâs kiergâttui káidusohtâvuođâiguin uárnejum čuákkimijn 17.4.2019 já 26.4.2019. Staatâ peeleest taid čuákkimáid uásálistii virgeulmuuh.

Mandaat lii peividum 31.10.2019 staatâčällee Raimo Luoma jođettem staatâ, sämitige já nuorttâlij sijdâčuákkim koskâsii ráđádâlmist. Čuávuvâžžân tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission iävtuttum mandaat (loho 3) kalga kieđâvuššâđ haldâttâs čuákkimist, sämitige čuákkimist já nuorttâlij sijdâčuákkimist. Jis mandaat siskáldâs tuhhiittuvvoo tain, álgá komissio jesânij nomâttemproosees.

  1. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio

3.1 Komissio nommâ

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio

Komissio lii pargostis jiešmerideijee já jiečânâs.

3.2 Toimânkoččom

Sämmiliih láá EU-kuávlu áinoo algâaalmug. Sämmilij sajattâh algâaalmugin lii torvejum vuáđulaavâst. Vuáđulaavâ 17 § 3 moomeent mield sämmilijn algâaalmugin lii vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur. 

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ulmen lii tubdâđ já árvuštâllâđ historjálii já tááláá olgoštem, meiddei staatâ suddâdempolitiik, sehe vuoigâvuođâi luávkkimijd, čielgâdiđ maht toh vaigutteh sämmiláid já sii siärvusân tááláá tiileest já iävtuttiđ, maht sämmilij já Suomâ staatâ koskâsii sehe sämmilij koskânâs ohtâvuođâ puávtáččij ovdediđ. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ulmen lii lasettiđ tiäđulâšvuođâ sämmilijn Suomâ algâalmugin. Ulmen lii meiddei, ete tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees puáđusin Suomâ staatâ váldá ovdâsvástádâs já nanosmit sämmilij vuoigâdvuođâi olášume Suomâst oovtâst sämitiggijn, nuorttâlij sijdâčuákkimáin já eres säämi tuáimeiguin.

3.3 Ulme

Komissio pargo ulmen lii čokkiđ sämmilij feerimijd Suomâ staatâ já eres virgeomâhái tooimâin já tast, magareh vaikuttâsah já čuávumušah toin láá lamaš já ain láá sämmiláid algâaalmugin já ton oovtâskâs olmoožin, já pyehtiđ taam tiäđu uáinusân.

Hammiimáin ohtâsii ibárdâs historjálii já tááláá olgooštmist, meiddei suddâdempolitiikist sehe vuoigâdvuotâluávkkimijn komissio huksee vuáđu sovâdâttâm rähtimân sämmilij já staatâ kooskâst, rááhtuslâš nubástussân sehe luáttámušân vuáđuduvvee vuáruvaikuttâsân, mii tuárju sämmilij máhđulâšvuođâid paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur, moos kuleh meiddei ärbivuáváliih iäláttâsah – moi váimusist lii ohtâvuotâ enâmân já čáácán.

Komissio kalga viggâđ väldiđ pargostis huámášumán sämmilij vuoigâdvuođâi olášuumân vaigutteijee kuávdáš nubástustahheid, tegu šoŋŋâdâhnubástus.

Komissio pargo kalga raččođ já išediđ kieđâvuššâđ traumaid, maid sämmiliih kyeddih suhâpuolvâst nuubán nuuvt almugin ko oovtâskâs olmoožin.

Komissio pargoost lii pyeri huámášiđ tave-eennâmlii keččâmkuávlu já huksiđ ohtâvuođâid eres Tave-enâmij prosesáid, ko väldip huámášumán tom ete sämmiliih láá aalmug neelji riijkâst, já ete västideijee tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproseseh láá joođoost tâi vuávámnáál Taažâst já Ruotâst.

Komissio pargo ulmen lii meiddei nanosmittiđ sämmilâšvuođâ já sämikulttuur tubdâmuš válduaalmug kooskâst já návt lääččiđ máhđulâšvuođâid tai juávhui koskâvuođâid ovdánmân pyereeb kuávlun.

3.4 Pargoh já resurseh

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio kalga rähtiđ pargostis raapoort, mii tuálá sistees meiddei toimâiävtuttâsâid. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio raapoort adeluvvoo staatârááđán, sämitiigán já nuorttâlij sijdâčuákkimân majemustáá 30.11.2022. Jis komissio uáiná tom taarbâšlâžžân, tot puáhtá adeliđ pargostis meiddei koskâraportijd. Staatârääđi puáhtá informistiđ ovdâskode ääšist.

Komissio puáhtá stivriđ tooimâs já ornijduđ ton pyeremussân uáinim vuovvijn já vuáđudiđ ovdâmerkkân pargojuávhuid tâi juáhusijd jieijâs toimânkoččom já toos adelum ulmij olášuttem várás.

Komissio väljee olssis uáivičällee já eres máhđulijd čäällimkode jesânijd.

Staatârääđi kanslia addel komissio tooimân meriruuđâ.

3.5 Eres huámášumeh

Psykososiaallâš toorjâ lii proosees olášume tehálâš uási. Vuoiŋâlii já psyykkisii torjuu kalga faallâđ sämikieláid já kulttuurtuáváá vaattâm vuovvijn.

Komissio pargoi čođâldittem várás tuáivuh jieškote-uv virgeomâháin ohtsâšpargo já iše ko komissio taid pivdá. Komissio puáhtá haahâđ tiäđu já porgâđ eres ohtsâšpargo om. ollâopâttuvâiguin.

Sovâdâttâmproosees amnâstâh vyerkkejuvvoo Suomâ Aalmuglâšarkkâduv Sämiarkkâdâhân.

3.6 Čuákánpieijâm

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesâneh láá ulmuuh, kiäin lii vijđes luáttámuš sehe sämmilii já syemmilii siärváduvâst. Jesâneh láá jiešmerideijeeh ege oovdâst tom uásipele, mii lii sii iävtuttâm teikâ valjim. Komissiost kalgeh leđe jesâneh, kiäin lii eromâš máttu sämmilij eellimtiilijn, kielâst já kulttuurist. Komissio noomâtmist väldih täsipiälásávt huámášumán jieškote-uv säämi kielâjuávhuid. Komissio noomâtmist viggeh väldiđ huámášumán suhâpelij täsipiälásii ovdâstem.

Staatârääđi aasât komissio čapo ohtsâšpargoost sämitiggijn já nuorttâlij sijdâčuákkimáin. Komissiost láá 5 komissaar. Komissaarijn kyevtis väljejuv staatârääđi iävtuttâsâst, kyevtis väljejuv sämitige iävtuttâsâst já ohtâ nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttâsâst.

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees toorjân vuáđuduvvoo parlamentaarlâš čuávvumjuávkku. Juávkun táttojeh jesâneh ovdâskode piäláduvâin, siämmáánáál ko sämitiggeest já nuorttâlij sijdâčuákkimist sehe evangellâš-luterilii kirhoost já ortodokslii kirhoost. Čuávvumjuávhu saavâjođetteijen tuáimá staatârääđi kanslia staatâčällee.