Skip to content
20 Dec
Juovlamánnu 20 - 06.01.2025

Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna deháleamos bargu lea gullat sápmelaččaid, ovttaskas olbmuid ja joavkkuid. Komišuvnna viggamuššan lea lasihit diđolašvuođa sámiid birra Suoma eamiálbmogin ja nannet sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvama Suomas.

Komišuvnna persovnnalaš gullamat leat loahpahuvvon

Giitit buohkaid din, badjel 350 sápmelačča, geat juogadeiddet iežadet vásáhusaid komišuvnnain! Váldit girjjálaš gullamiid ain vuostá ja ordnet dárbbu mielde áššedovde- ja temágullamiid.

Váldde oktavuođa www.sdtsk.fi/oktavuodadiedut

Koska et ole hyväksynyt evästeitä, upotettua sisältöä ei näytetä.

Nillá Piera Ánne-Sire dearvvuođat Kárašjogas Norgga Sámedikkis, mii gieđahalai Norgga duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna raportta 6.-8.3.2024.

Koska et ole hyväksynyt evästeitä, upotettua sisältöä ei näytetä.

Komissára Irja Jefremoff

Koska et ole hyväksynyt evästeitä, upotettua sisältöä ei näytetä.

Komissára Kari Mäkinen


Stáhtaráđđi lea ásahan Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna stáhtaráđi čoahkkimis 28. golggotmánu.
Kommišuvnna barggu mihttomearri lea čohkket sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain ja dahkat dán dieđu oinnolažžan.

Stáhtaráđđi mearridii čoahkkimistis 23.11.2023 joatkit sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna barggu. Komišuvnna bargu joatkkašuvvá stáhtaministtar Petteri Orpo ráđđehusprográmma mielde 31. juovlamánu 2025 rádjái. 

Sámiid duohtavuohta- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea:

  • Dovddastit ja árvvoštallat sápmelaččaid historjjálaš ja dáláš vealaheami, maiddái stáhta assimilerenpolitihka, ja vuoigatvuođaid loavkidemiid.
  • Čielggadit, mo dát váikkuha sápmelaččaide ja sin servodahkii dáláš dilis.
  • Evttohit, mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskkas ja sápmelaččaid gaskkas.
  • Lasihit diđolašvuođa sápmelaččain Suoma eamiálbmogin. 

Koska et ole hyväksynyt evästeitä, upotettua sisältöä ei näytetä.

Lahja Eriksen, Uvja

Uvja lea sámi psykososiála doarjaga ovttadat. Dat fállá nuvttá sámegielat ja -kultuvralaš mielladearvvašvuođabálvalusaid, mat leat oažžumis vuollegis šealmman – rávven, doarjja ja kriisabargu lea oažžumis iežas eatnigielan. (davvisámegiella, anárašgiella, nuortalašgiella, suomagiella).

Uvja lea vuođđuduvvon doarjut sámiid ja Suoma stáhta gaskasaš duohtavuođa- ja soabadallankomišuvdnabarggu, muhto oktavuođa sáhttá váldit beroškeahttá oassálastágo duohtavuohta- ja soabadallankomišuvnna gullan dilálašvuođaide.