Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna váldočállin lea 23.11.2022 nammaduvvon servodatdiehtagiid magisttar ja sámedikki skuvlenčálli virggis guhká bargan Gáppe Piera Jovnna Ulla, Ulla Aikio-Puoskari. Aikio-Puoskari álggaha váldočálli doaimmas jagi 2023 álggus.
Ulla Aikio-Puoskari lea doaibman sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahaga doaimmahathoavdan ja doaimmahaga ovdaolmmožin. Bargohistorjjás áigge Aikio-Puoskari lea maid bargan máŋggain oahpahus- ja kulturministeriija bargojoavkkuin ja doaibmagottiin, sihke mearreáigásaš dutkin. Dutkin su spesiálasuorgin leat sápmelaččaid gielalaš olmmošvuoigatvuođat oahpahusas.
Aikio-Puoskari álggaha váldočállin dilis, gos sámeáššit leat oidnosis juohke sajis.
“Lea hui buorre, ahte komišuvdna beassá dal joatkit barggus. Dán áigásaš ságastallan sosiála medias ja almmolašvuođas lea olmmošmeahttun. Komišuvnna bargui lea dál hui stuorra dárbu.”
“Almmusvuođas lea jođus olu boastto diehtu ja maid vaššiságat sámiid vuostá. Máŋggat sápmelaččat, eandalii nuorat, leat áŧestuvvan dán dilis. Dan dihte jurddašan, ahte váldočálli bargu lea dehálaš ja das lea stuorra ovddasvástádus. Sávan, ahte sámediggeláhka ja dan gieđahallan Riikkabeivviin ii dagat fas ođđa noađi sámiid vásihan vealaheami ja assimilašuvnna historjái. Iešmearridanvuoigatvuohta lea buot deháleamos eamiálbmogiidda gullevaš olmmošvuoigatvuođain.”
“Boađán dahkat buot maid sáhtán dan ovdii, ahte sámit miehtá riikka dovdet, ahte komišuvdna duođaid leat guldalan ja ipmirdan sin. Suoma servodagas lea viehka unnán ipmárdus sámi servodaga dán áigásaš diliin, sámegielaid ja kultuvrra diliin, sámiid ealáhusain ja kultuvrra iešvuođain. Oainnán, ahte okta komišuvnna bargguin leage lasihit dán dieđu.”
Komišuvnna ságadoalli Hannele Pokka lea duđavaš Aikio-Puoskari válljejupmái. “Lea hui buorre, ahte komišuvnnas lea vuot váldočálli. Komišuvnnas lea stuorra bargu gullamiid ordnemis.”