Irja Jefremoff lea orron jagi 1973 rájes Anár gielddas, 1980-logu loahpa rájes Keväjávrris, nuortalašguovllus. Jefremoff lea eret Kymenlaaksos. Jefremoff lea bajásšaddan gárjilaš kultuvrrain. Servodatdiehtagiid magisttar Jefremoff lea studeren earret eará guovlodiehtagiid, dieđihanoahppa, gielddadiehtagiid ja álbmotárbevieru. Jefremoffis lea viiddis báikkálaš dovdamuš, son lea dahkan máŋga dutkamuša nuortalaš- ja anáraš bearrašiiguin. Jefremoff lea maiddái oahpahan Sámi oahpahusguovddážis.

Jefremoff oaidná komišuvnna barggus dehálažžan juohkit dieđu ja ipmárdusa sámiin ja nuppedáfus čielggadit, makkár vejolašvuođat sámiin lea dál eallit sápmelažžan Suomas ja bargat sámi ealáhusaiguin. Jefremoff sávvá sámiid oassálastit prosessii. Su mielas lea dehálaš, ahte sámiid eai dušše gula, muhto komišuvdna galgá dahkat konkrehta doaibmabijuid, mo buoridit áššiid. Girjjálašvuohta ja filmmat leat leamaš dehálaččát Jefremoffii nuorravuođa rájis. Son lea beroštuvvan davviguovlluide ja sápmelaččaide laktáseaddji girjjálašvuođas, Beahcáma nuortalaš sogaid historjjás ja sohkadutkamušad. Friddjaáiggis son fuolaha iežas šaddogárddis, murje, čoaggá guobbariid ja guolásta.

Nillá Piera Ánne-Sire, Ánne-Sire Länsman lea eret Anára Lismmás ja lea bargan Oulu universitehta Giellagas-instituhta hoavdan 15 jagi, ja universitehtalektorin jagiin 2005-2024. Son lea bargan ovdal ee. YLE doaimmaheaddjin 1980-logus, Anára Sámi álbmotallaskuvlla (Inarin opisto) rektorin ja sámegiela lektorin Sámi oahpahusguovddážis 1990-logus. Länsman nákkáhalai servodatdiehtaga doavttirin Lappi universitehtas jagis 2004 sosiologiija suorggis. Su nákkosgirji gieđahalai mátkkošteddjiid ja sápmelaččaid gaskavuođaid. Länsman lea doaibman aktiivalaččat sámeservviin ja lea leamaš ee. vuođđudeamen sámi stuđeanttaid Suohpan -searvvi ja Oulu Sámit –searvvi. Länsman lei Sámedáidaga doarjja -searvvi sátnejođiheaddji dalle go searvi vuođđudii Anáris Skábmagovat -riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid filbmafestivála 1990-logu loahpas.

Länsman oaivvilda, ahte komišuvnna bargu lea dárbbašlaš ja son jáhkká, ahte váttisge áššiid lea vejolaš gieđahallat ovttas. Komišuvnna bargu lea fállat sápmelaččaide vejolašvuođa šaddat duođas gullan láhkái ja evttohit doaibmabijuid, mat nannejit sámiid vuoigatvuođaid, giela ja kultuvrra. Ástoáiggistis Länsman lohká románaid, lihkáda luonddus ja čuoigá dálvet. Dasa lassin son dánsu birra jagi. Bearaš ja ustibat leat dehálaččat ja addet fámu.

Earkebisma emeritus Kari Mäkinen lea bargan guhká  evangelaš-luteránalaš girkus. Son doaimmai Turku ja Suoma earkebisman jagiid 2010-2018. Mäkinen lea bargguidis bokte oahppan ipmirdit iešguđetlágan olbmuid ja iešguđetlágan olmmošlaš diliid ja ruossalašvuođaid. Sus lea vásáhus kollektiiva dásis váttis ja jávohuvvon áššiin, earret eará jagi 1918 Suoma sissoađi váttes áššiid ja vaššisáhkagažaldagaid gieđahallamis. Mäkinen lea bargan muhtun veardde maiddái historjádutkamušain, son lea teologiija doavttir.

Mäkinen oaidná komišuvnna barggus erenomážit guokte iešguđet lahkonanvuogi, nuppedáfus sápmelaččaid iežas muitalusat ja nuppedáfus váldoálbmoga diđolašvuođa lasiheapmi. Mäkinen sávvá, ahte olbmot roahkkadit oassálastet prosessii ja oidnet dan vejolašvuohtan. Son goittotge muittuha, ahte sápmelaččaid ii sáhte geatnegahttit, baicca juohkehaš oassálastá dan veardde go ieš hálida ja bastá. Komišuvdna lea gearggus sápmelaččaid geavahussii, muhto ii sáhte doaibmat sápmelaččaid haga. Friddjaáiggis Mäkinen liiko leahkit iežas mánáidmánaidguin, lohká ollu ja geassebáikkis láve murjet ja čoaggit guobbariid. Mäkinen lea eret Poris.

Roavenjárggas mánnávuođas eallán riektediehtagiid doavttir Hannele Pokka lea doaibman earret eará guovddášbellodaga riikkabeaiáirrasin 1979-1994 ja riekteministtarin Aho ráđđehusas 1991-1994, dalle válmmaštalle earret eará dála sámediggelága. Pokka doaimmai Lappi leana eanahearrán 1994-2008. Dalle son jođihii maid sámeáššiid ráđđádallangotti. Pokka jođihii maiddái doaibmagotti, mii 2000-logu álggus čielggadii Suoma vejolašvuođaid ratifiseret ILO 169 –soahpamuša. Dál Pokka bargá Helssega universitehta bio- ja birasdiehtagiid dieđagottis bargoeallinprofessoran.

Pokka sávvá, ahte barggus álggahan komišuvdna ii šatta oktan “komitean” earáid joavkkus, baicca doaimmas livčče albmaládje dárkkuhus gávdnat čovdosiid, mat ovddidivčče guovtti álbmoga, suopmelaččaid ja sámiid gulahallama ja eallima bálddalaga. Hástalussan barggus lea Pokka mielas nagodit loktet mandáhta mielde oidnosii sápmelaččaid vásáhusaid, vai sámiid olggušteapmi, boasttuvuođat ja riekteloavkideamit eai dáhpáhuvašii šat. Komišuvnna bargun lea evttohit, mo buoridit dili ja dahkat doaibmabijuid, main lea váikkuhus. Dat lea hástaleaddji bargu. Pokka sávvá, ahte olbmot oainnášedje komišuvnna barggu dakkárin, masa sii hálidit searvat.

Friddjaáiggis Hannele Pokka liiko lihkadit ollu, juohke beaivvi. Son maiddái lohká ollu já čállá diehto- ja čáppagirjjálašvuođa. Pokka orru Espoos ja Roavenjárggas.