Mot sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid ovddideapmái geavvá sode-ođastusa ollašuhttimis ja seastindeattu vuolde?

Sámegielat ja kulturvuđot sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusat leat oažžun láhkai dušše unnán ja sajádat jahkelogiid ovddidanbarggu maŋŋáge ain rašši

Sámegielat ja kulturvuđot sode-bálvalusaid leat ovddidan Suomas juo badjel 30 jagi.

• Sápmelaččaid bálvalusdárbbut gávnnahuvvojit láhkaásaheamis goittotge ain eanaš gielalaš vuoigatvuohtan ja bálvalusaid sajádat lea hui hearki ja rašši, dadjá dutki Lydia Heikkilä, guhte lea ráhkadan sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii sierračielggadeami.

Heikkilä mielde sámi álbmot lea oaidnemeahttun sode-bálvalusvuogádagas. – Láhka pasieantta sajádagas ja vuoigatvuođain ja maiddái láhka sosiálafuolahusa áššehasa sajádagas ja vuoigatvuođain lea goittotge juo guhká geatnegahttán bálvalit áššehasa vuhtiiváldimiin su giella- ja kulturduogáža. Sámegielat bálvalusa oažžun lea goittotge menddo dávjá ovttaskas áššehasa dahje su oapmahačča aktiivvalašvuođa ja gillilvuođa duohken, dadjá Heikkilä.

Eallilan olbmuid ruovttubálvalusat ja psykososiála doarjja buorránan

Dilli lea buorránan eanemusat eallilan olbmuid ruovttobálvalusaid oasil. Sámegielat ja kulturvuđot psykososiála bálvalusat leat maŋimuš jagiid ovdánan sakka. Vuosttamuš sámegielat bálvalusdállu rahppojuvvui gieskat Gáregasnjárggas. Davvi universitehtat ja ámmátallaskuvllat ordnejit fitnu bokte sámegielaid ja kultuvrraid skuvlejumiid ovttasbarggus Sámi oahpahusguovddážiin.

Álbmotealáhatlágádus (Kela) lea lasihan mearkkašahtti láhkai sámegielat bálvalusaidis. Dearvvašvuođa ja buresveadjima lágádus (THL) lea čatnan ovttasbargosoahpamuša Sámedikkiin, mii ovddida sámegielat bálvalusaid aktiivvalaš virgeoapmahašfierpmádagain.

– Bisánago ovttasbargu dál, go olles našuvnnalaš sode-bálvalusortnet lea nuppástuvvamin, juohke áššis geahččalit seastit ja ollesolbmuid skuvlendoarjja heaittihuvvo, jearrá Heikkilä.

Sápmelaččat leat čielggadeami mielde sierraárvosaš sajádagas váldoálbmoga ektui ja maiddái gaskaneaset orrunbáikki ja eatnigielaset mielde. Eanetlohku sámiin orrot sámiid ruovttuguovllu olggobealde, gos sámegielat bálvalusat eai leat.

Guhká joatkašuvvan ovddidanbarggus fuolakeahttá sámegielat vuođđobálvalusat váilot ain maiddái sámiid ruovttuguovllus. Buoremusat oažžun láhkai leat davvisámegielat bálvalusat, muhto daidge oažžu deivvolaččat. Anáraš- ja nuortalašgielat vuođđobálvalusat leat oažžun láhkai hui hejot.

Suoma stáhta ii leat reageren riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaraporttaid fuomášuhttimiidda buoridit bálvalusaid oažžuma sámegillii ja kultuvrra mielde, gávnnahuvvo čielggadeamis.

Universalisttalaš seammaláganvuođaid navdosii vuođđuduvvi vuogádat ii dovdá

Bálggis sámegielat ja kulturvuđot sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaide lea čielggadeami mielde leamaš guhkki ja ovdánan njozet. Universalisttalaš seammaláganvuođaid navdosii vuođđuduvvi bálvalusvuogádaga leamašan váttis dovdát ja dovddastit bálvalusdárbbuid iešguđetlágan vuolggasajiid.

Čielggadeamis jerrojuvvo, man bures Suoma almmolaš bálvalusvuogádat, mii vuođđuduvvá universalisttalaš ipmárdussii buohkaide seammalágan bálvalusain, lea duohtaáššis nagodan ollašuhttit ovttaveardásaš bálvalusaid buohkaide?

• Seammaláganvuođaid ovttaveardásašvuhtii vuođđuduvvi vuogádat ii dovdá erohusaid, muhto baicca figgá gieđahallat buohkaid seammá láhkai. Seammalágan meannudeapmi ii goittotge duddjo ovttaveardásašvuođa, dadjá Heikkilä. Ovttaveardásašvuohta juksojuvvo dušše dássemiin vuolggasadjeerohusaid dahjege nannemiin doarjaga sidjiide, geat leat fuonimus sajádagas ja váldimiin vuhtii maiddái kulturerohusaid.

Láhkaásaheapmi dahká sierraárvosažžan

Go lea sáhka vuoigatvuođas geavahit sámegiela bálvalusain, čujuhuvvo dávjá sámi giellaláhkii iige vuođđoláhkii. Sode-bálvalusaid lágideaddjái ii leat girjejuvvon geatnegasvuohta lágidit sáme- dahje guovttegielat bálvalusaid. – Vuolit láhkaásaheapmi ásaha sápmelaččaid iešguđet báikkiin Suomas sierraárvosaš sajádagaide, gávnnahuvvo čielggadeamis.

Vaikko sápmelaččaid vuođđolágalaš vuoigatvuohta iežaset giela ja kultuvrra doalaheapmái guoská olles Supmii, sámi giellaláhka guoská dušše sámiid ruovttuguovllu sámegielat álbmogii ja bálvalusaide, maid Lappi buresveadjinguovlu lea čujuhan sámiid ruovttuguovllu ássiid geavahussii. Dasa lassin sámi giellaláhka guoská meroštallojuvvon stáhta virgeoapmahaččaid bálvalusaide, dego Kelai, Melai, magistráhtii, riektelágádussii ja bolesii.

Seammá láhkai sámegielat vuođđobálvalusaid stáhtaoasi ja sierradoarjaga mearrašuvvan ja geavahanákkat gusket dušše sámiid ruovttuguvlui ja guđđet ná stuorra oasi sámi álbmogis olggobeallái.

Mot sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid sáhtášii ovddidit?

Sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid galggašii čielggadeami mielde dás duohko figgat ovddidit bálvalusollisvuohtan ja čavddis bálvalusbálggisin nu, ahte bálvalusaid sáhttá ollašuhttit máŋggaid kanálaid ja metodaid bokte ja heivehemiin soddjilit.

• Dán dáfus dárbbašuvvo ráhkaduslaš ovddideapmi, vai eamiálbmogiidda mihtilmas searvvušlašvuohta ja ovttasbargu Sámedikkiin ollašuvašedje, dadjá Heikkilä.

• Lea dehálaš ahte sámi giellabirrasat šaddet sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid doaibmasajiide, vai sámegielaid geavaheapmi šaddá lunddolažžan ja bargiid ámmátlaš giellamáhttu seailu ja ovdána. Dát eaktuda bargoservošis diđolaš ja systemáhtalaš doaimmaid ja organiserema ráhkadusnuppástusaid, mat laktásit bargojuhkui, doaibmavugiide ja doaladumiide.

• Dálá sámegielat ámmátlaš máhttu lea resursa, man galggašii dorvvastit ja ávkkástallat buorebut go dál. Bargoárgga praktihka čovdosat báhcet menddo dávjá ovttaskas bargiid hárduid ala ja leat sorjavaččat sin doaladumiin, dieđuin ja dáidduin ja bargoorientašuvnnas, gávnnahuvvo čielggadeamis.

• Unna oasáš sode-bargiin deaivvadit áššehasbarggusteaset sápmelaččaid ja oidnet gal barggusteaset, man dehálaš gielalaš ja kultuvrralaš máhttu lea. Sii sáhttet váldonorpmaid olis bargovugiideaset heivehemiin man nu veardde vuhtiiváldit sápmelaš áššehasaid dárbbuid. – Muhto nu guhká, go dat ii leat oassi almmolaččat dohkkehuvvon sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi paradigmas, eaige das leat doarjjanis bargobáikkis ráhkaduvvon soahpamušat, dat sáhttá dagahit bargoservoša siste soahpameahttunvuođaid ja báhčavuođaid, dadjá Heikkilä.

Sápmelaš bargit váillahit doarjjaneaset maiddái eanet veardásašdoarjaga ja ovddidanfierpmádagaid. Čielggadeapmi buktá ovdan maiddái suorggi ámmátlaš skuvlejumi váilliid. – Ámmátlaš skuvlejupmi ii sisttisdoala sámegiela ja kultuvrralaš ipmárdusa dahje bargometodaid oahpahusa. Dálá sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi oahppaplána olis ii šatta sámegielat ja kultuvrralaš máhttu.

Vuosttamuš čielggadeapmi komišuvdnii

Heikkilä čálus lea vuosttamuš sierračielggadeapmi, mii sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii válmmaštallojuvvo. Komišuvnna lea ásahan Stáhtaráđđi ja dan bargu joatkašuvvá jagi 2025 lohppii. Komišuvdna almmustahttá máŋga sierračielggadeami ja -artihkkala ovdal iežas loahpparaportta, mii gárvána skábmamánu 2025 loahpa rádjái. Lassidieđut www.sdtsk.fi.