Skip to content
Home » Áigeguovdil » Áššedovdipanela: Soabadeapmi sápmelaččaid ja stáhta gaskkas eaktuda eamiálbmoga iešmearridanvuoigatvuođa gudnejahttima

Áššedovdipanela: Soabadeapmi sápmelaččaid ja stáhta gaskkas eaktuda eamiálbmoga iešmearridanvuoigatvuođa gudnejahttima

Suoma stáhta galgá dovddastit ja čuovvut sápmelaččaid eamiálbmotvuoigatvuođaid vuoi soabadeami ja luohttámuša sápmelaččaid ja stáhta gaskkas lea vejolaš olahit. Ná gávnnahii áššedovdipanela olmmošvuoigatvuođaáššedovdi Martin Scheinina čállin Riikkaidgaskasaš eamiálbmotvuoigatvuođat ja daid ollašuvvan Suomas -čielggadeami almmustahttindilálašvuođas Helssega universitehtas vuossárgga 20. miessemánu.

Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna lei diŋgon professorScheininis sierračielggadeami eamiálbmotvuoigatvuođaid ollašuvvama dilis. Komišuvnna ulbmilin lea čielggadit ja buktit oidnosii sápmelaččaid vealahan- ja assimilašuvdnavásáhusaid Suoma stáhta ja eiseválddiid doaimmaid geažil, ja daid váikkuhusaid sápmelaččaid eallimii.

Komišuvdna buvttada čielggadanbarggustis raportta oktan doaibmabidjoárvalusaiguin. Dárkkuhussan dáinna bargguin lea láhčit vuođu eamiálbmot sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskasaš soabadeapmái.

Čielggadeapmi: Soabadeami eavttut leat hedjonan

Varas čielggadeami mielde sápmelaččaid ja stáhta gaskasaš soabadeami eavttut leat hedjonan Suomas 2010-logu álggu rájes.

Čielggadeami dahkki, professor Martin Scheinina mielas soabadeami okta stuorámus caggiin lea dán dilis stáhta meannudeapmi sámiid iešmearridanvuoigatvuođain, mii oidno ovdamearkka dihte sámediggelága ođasmahttimis.

  • Sáhttá dadjat, ahte vuosttas geardde Suomas doaimmahan-, duopmo- ja láhkaásahanválddit oktanaga ja joba oktasaš koordineremiin bidjet gažaldatvuložin sápmelaččaid eamiálbmoga vuđolaš vuoigatvuođaid, maiddái iešmearridanvuoigatvuođa álbmogin, Scheinin dajai sáhkavuorustis čielggadeami almmustahttindilálašvuođas.

Dilálašvuođas lágiduvvon áššedovdipanelas guorrasedje Scheinina čielggadeami fuomášumiide. Panelii oassálaste Helssega universitehta vuođđoláhkavuoigatvuođa professor Tuomas Ojanen, Lappi universitehta davvi politihka ja administrašuvnna professor Laura Junka-Aikio, Sámedikki 2024 lahttu Janne Hirvasvuopio, Sámi bálgosat -searvvi ságadoalli ja Sámedikki ságadoalli 2015–2019 Tiina Sanila-Aikio ja ohcejohkalaš guolásteaddji, aktivista ja filbmabagadalli Kati Eriksen.

Professor Tuomas Ojanen muitalii iežas leat erenoamáš behtton dasa, ahte go lea sáhka eamiálbmotvuoigatvuođain, leat Suoma doaimmat riikkaidgaskasaš giettis ruossalágaid ruovtturiikka dáhpáhusaiguin.

  • Riikkaidgaskasaš dásis Suopma leamašan, dego raporttasge boahtá ovdan, aktiivvalaččat ovddideamen eamiálbmogiid vuoigatvuođaid. Muhto go geahččat, mo Suopma ieš ollašuhttá eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ruovtturiikkas, lea dilli áibbas eará, olu fuonit, Ojanen logai.

Čielggadeami mielde eamiálbmotvuoigatvuođaid ollašuvvan lea hedjonan Suomas maiddái sámiid árbevirolaš ealáhusain. Ovdamearkka dihte johkasápmelaš árbevierut leat áitojuvvon luossabivdogildosa dihte, mii joatkašuvvá jo njealját jagi. Panelista, guollebivdi Kati Eriksen lea dáistalan sápmelaččaid guolástanrivttiin gearregiin ja vuoitán alimus rievttis. Datge ii goittotge su vásáhusaid mielde buvtte vealttakeahttá čovdosa dillái.

  • Álo go mii fidnet mannu dovddastusa, njuolggadusat rivdet dahje dain eai beroš. Mii fertet dáistalit vuoigatvuođaideamet beales ain ođđasit, Eriksen oaivvildii.

Maiddái lassánan beroštumit eanangeavaheapmái sápmelaččaid ruovttuguovllus buktet hástalusaid sápmelaččaid eallimii Suomas, muitalii Sámi bálgosiid ovddasteaddji Tiina Sanila-Aikio. Čielggadeami mielde sápmelaš boazodoalu eallineavttut sáhttet boahtteáiggis ain hedjonit earret eará ruoná sirdašuvvama ja dasa gullevaš ođđa industriijalaš fidnuid dihte.

  • Goas dat lea Jiekŋameara ruovdegeaidnu, goas viiddes guovllut ruvkevárremiidda. Dál sámiid ruovttuguovllus hálidit ovddidit biegga- ja beaivvášfámu. Dat bohtet álo ođđasit ja dat bidjá smiehttat, eaigo leat oahppan maidige ovddit gerddiin, Sanila-Aikio smiehtadii.

Panelisttat ledje fuolas sámeálbmoga, erenoamážit nuoraid, veadjimis dilis, mas iežas rivttiid beales ferte jámma dáistalit.

  • Mun balan, mo min nuorat vedjet dán jagis jahkái. Juohke ođđa buolvvas lea iežas dáistaleapmi, dajai Sámedikki lahttu Janne Hirvasvuopio.

Professor Laura Junka-Aikio buvttii ovdan, ahte dán dilis, mas sápmelaččaid vuoigatvuođalaš dilli lea mannan dán guvlui, orru servodagas lihkká lassánan positiivvalaš beroštupmi sápmelaččaide.

  • Seamma áigge, go sápmelaččaid vuoigatvuođaid leat dolvon boastto guvlui, lea servodagas viidásabbot bohciidan stuorra beroštupmi ja eamiálbmotkultuvrra árvvusatnin. Dat oidno erenoamážit dáidagis ja kultuvrras, ja dás lea erohus, Junka-Aiko fuopmášahtii.

Áššedovdit atnet čoavddusin riikkaidgaskasaš eamiálbmotvuoigatvuođaid jođánis ovddideami

Professor Martin Scheinin gávnnaha čielggadeamistis, ahte stáhta ja sápmelaččaid gaskasaš soabadeapmi eaktuda buoret áddehallama ja riikkaidgaskasaš eamiálbmotvuoigatvuođaid jođánis ovdáneami Suomas. Čielggadeapmái leat maiddái listejuvvon soabadeami ollašuvvama eará eavttut.

Maiddái almmustahttindilálašvuođa áššedovdipanelisttat gáibidedje Suoma stáhtas sápmelaččaid dievaslaš iešmearridanvuoigatvuođa čuovvuma, sápmelaččaid oainnuid vuhtii váldima FPIC-prinsihpa mielde ja sámediggelága jođánis ođasmahttima.

  • Soabadeapmi dárkkuha dan, ahte stáhta galgá bargat konkrehtalaš, aktiivvalaš doaimmaid, maiguin divvu dili ja loahpaha rihkkumušaid, dajai loahppasáhkavuorustis Sámedikki lahttu Janne Hirvasvuopio.

Riikkaidgaskasaš eamiálbmotvuoigatvuođat ja daid ollašuvvan Suomas -čielggadeami sáhttá lohkat sámegillii dás. Almmustahttindilálašvuođa báddema sáhttá geahččat dás.

Lassedieđut:

Ságadoalli Hannele Pokka, hannele.pokka@sdtsk.fi
Váldočálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari@sdtsk.fi

info@sdtsk.fi
www.sdtsk.fi