TIEDOTE 21.5.2024
Suomen valtion tulee tunnustaa ja noudattaa saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia, jotta saamelaiset ja valtio voivat saavuttaa sovinnon ja luottamuksen. Näin totesi asiantuntijapaneeli ihmisoikeusasiantuntija Martin Scheininin laatiman Kansainväliset alkuperäiskansaoikeudet ja niiden toteutuminen Suomessa -selvityksen julkaisutilaisuudessa Helsingin yliopistolla maanantaina 20. toukokuuta.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio oli tilannut professori Scheininilta erillisselvityksen alkuperäiskansaoikeuksien toteutumisen tilasta. Komission tavoitteena on selvittää ja tuoda julki saamelaisten syrjintä- ja assimilaatiokokemuksia Suomen valtion ja viranomaisten taholta sekä niiden vaikutuksia saamelaisten elämään.
Komissio laatii selvitystyöstään raportin toimenpide-ehdotuksineen, ja työn on tarkoitus luoda pohja sovinnon rakentamiselle alkuperäiskansa saamelaisten ja Suomen valtion välillä.
Selvitys: Sovinnon edellytykset ovat heikentyneet
Tuoreen selvityksen mukaan saamelaisten ja valtion välisen sovinnon edellytykset ovat heikentyneet Suomessa 2010-luvun alusta lähtien.
Selvityksen laatijan, professori Martin Scheininin mukaan yksi suurimmista esteistä sovinnolle on tällä hetkellä valtion puuttuminen saamelaisten itsemääräämisoikeuteen, mikä näkyy esimerkiksi saamelaiskäräjälain uudistuksessa.
- Oikeastaan ensimmäistä kertaa Suomessa toimeenpano-, tuomio- ja lainsäädäntövallat yhtäaikaisesti ja näennäisesti jopa koordinoidusti asettavat kyseenalaiseksi saamelaisen alkuperäiskansan perustavat oikeudet, mukaan lukien itsemääräämisoikeuden kansana, Scheinin totesi selvityksen julkaisutilaisuuden puheenvuorossaan.
Tilaisuudessa järjestetyssä asiantuntijapaneelissa yhdyttiin Scheininin selvityksen havaintoihin. Paneeliin osallistuivat Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen, Lapin yliopiston pohjoisen politiikan ja hallinnon professori Laura Junka-Aikio, Saamelaiskäräjien 2024 jäsen Janne Hirvasvuopio, Saamelaispaliskunnat ry:n puheenjohtaja ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja 2015–2019 Tiina Sanila-Aikio sekä utsjokelainen kalastaja, aktivisti ja elokuvaohjaaja Kati Eriksen.
Professori Tuomas Ojanen kertoi olevansa erityisen pettynyt siihen, miten alkuperäiskansaoikeuksista puhuttaessa Suomen valtion toimet kansainvälisellä kentällä ovat ristiriidassa kotimaan tapahtumien kanssa.
- Kansainvälisellä tasolla Suomi on ollut, kuten raportistakin tulee esiin, aktiivisesti ajamassa alkuperäiskansojen oikeuksia. Mutta kun katsotaan, miten Suomi itse toteuttaa alkuperäiskansojen oikeuksia kotimaassa, tilanne on aivan toinen, paljon huonompi, Ojanen sanoi.
Selvityksen mukaan alkuperäiskansaoikeuksien toteutuminen on heikentynyt Suomessa myös saamelaisten perinteisten elinkeinojen parissa. Esimerkiksi jokisaamelainen elämänmuoto on uhanalaistunut lohen kalastuksen ollessa kiellettyä neljättä vuotta. Panelisti, kalastaja Kati Eriksen on taistellut saamelaisten kalastusoikeuksista oikeusteitse ja voittanut korkeimmassa oikeudessa. Tämäkään tie ei kuitenkaan hänen kokemuksensa mukaan tuo välttämättä ratkaisua asioihin.
Panelisti, kalastaja Kati Eriksen on taistellut saamelaisten kalastusoikeuksista oikeusteitse ja voittanut korkeimmassa oikeudessa. Tämäkään tie ei kuitenkaan hänen kokemuksensa mukaan tuo välttämättä ratkaisua asioihin.
- Aina kun saamme jonkin tunnustuksen, säännöt muuttuvat tai niistä ei välitetä. Meidän täytyy taistella oikeuksistamme aina uudestaan, Eriksen kertoi.
Myös lisääntyvät maankäyttöintressit saamelaisten kotiseutualueella tuovat haasteita saamelaisten elämään Suomessa, kertoi saamelaispaliskuntien edustaja Tiina Sanila-Aikio. Selvityksen mukaan saamelaisen poronhoidon edellytysten pelätään tulevaisuudessa heikkenevän entisestään muun muassa vihreän siirtymän mukanaan tuomien uusien teollisten hankkeiden seurauksena.
- Milloin on Jäämeren rataa, milloin valtavia alueita kaivosvarauksiin. Nyt saamelaisten kotiseutualueella halutaan edistää tuuli- ja aurinkovoimaa. Aina se tulee yllätyksenä, että eikö mitään ole opittu edellisiltä kerroilta, Sanila-Aikio pohti paneelissa.
Panelistit jakoivat huolen saamen kansan, ja erityisesti nuorten, jaksamisesta tilanteessa, jossa omien oikeuksien eteen täytyy olla jatkuvasti taistelemassa.
- Minua huolestuttaa se, miten meidän nuoremme jaksavat tätä vuodesta toiseen. Jokainen uusi sukupolvi käy jonkin oman taistelunsa, kertoi Saamelaiskäräjien jäsen Janne Hirvasvuopio.
Professori Laura Junka-Aikio toi esille, että tilanteessa, jossa saamelaisten oikeudet ovat kehittyneet tähän suuntaan, on yhteiskunnassa ollut kuitenkin havaittavissa kasvavaa positiivista kiinnostusta saamelaisia kohtaan.
- Samaan aikaan, kun oikeuskehitys vie saamelaisten oikeuksia väärään suuntaan, on yhteiskunnassa laajemmin virinnyt voimakas kiinnostus ja arvostus alkuperäiskansakulttuuria kohtaan. Tämä näkyy erityisesti taiteessa ja kulttuurissa, ja tässä on epäsuhtaa, Junka-Aikio huomautti.
Asiantuntijat näkevät ratkaisuna kansainvälisten alkuperäiskansaoikeuksien pikaisen kehittämisen
Professori Martin Scheinin toteaa selvityksessään, että sovinto valtion ja saamelaisten välillä edellyttää parempaa yhteisymmärrystä ja kansainvälisten alkuperäiskansaoikeuksien nopeaa kehittymistä Suomessa. Selvitykseen on listattu myös sovinnon syntymisen muita ennakkoehtoja.
Myös julkaisutilaisuuden asiantuntijapaneelissa peräänkuulutettiin Suomen valtiolta saamelaisten täysimääräisen itsemääräämisoikeuden noudattamista, saamelaisten näkemysten huomioon ottamista FPIC-periaatteen mukaisesti sekä saamelaiskäräjälain pikaista uudistamista.
- Sovinto tarkoittaa sitä, että valtion on tehtävä konkreettisia, aktiivisia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi ja rikkomusten lopettamiseksi, totesi loppupuheenvuorossaan Saamelaiskäräjien jäsen Janne Hirvasvuopio.
Kansainväliset alkuperäiskansaoikeudet ja niiden toteutuminen Suomessa -selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan täältä. Julkaisutilaisuuden tallenne on katsottavissa täältä.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Hannele Pokka, hannele.pokka@sdtsk.fi
Pääsihteeri Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari@sdtsk.fi