Äimmõsmuuttâs, tuuʹlvtummuš da lâssneei porrmõškuârmtõs moʹtte Aanar vuuʹd čäccõõzzi vueʹjj, tõi kolggâmvuuʹdi luâttvueʹjj di vaaikte vuuʹd kueʹllšlaajid. Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio õlmstâtt 17.6. artikkelnorldõõǥǥ, mâʹst äʹšštobddi täʹrǩstâʹlle vueʹjj koummân ǩiõččâmkuuʹlmest.
Doseʹntt Tero Mustonen artikkel täʹrǩstââll Aanarjääuʹr, Paaččjooǥǥ čäccõõzz da Njauddâmjooǥǥ čäccõõzz ânnʼjõžvueʹjj äimmõsmuttâz raam seʹst äuʹǩǩen ââʹneeʹl tiõtti da säʹmmlai äʹrbbteâđ.
– Čäccõõzzin tåʹlǩ Njauddâmjokk lij obbvuõđstes luâttvueʹjjnallšem, ceälkk Mustonen. – Leâša puk täʹrǩstõllum čäccõõzz lie vääžnai nuʹtt luâđ ko še säʹmmlai peäʹlnn.
Tuʹtǩǩeei Nico Alioravainen (Luâttväärrkõõskõs) ǩeeʹrjat kueʹllšlaaji da kueʹllšeellmõõžž vueʹjjest Aanarjääuʹrest. Aanarjääuʹr kueʹllšeellmõõžž, kueʹllšlaajid di jeäʹrben mieʹrruum kueʹlltäällõõlǥtõõzz puäđõõzzlažvuõđ leät seuʹrrjam ǩeäččlõõžži 1980-lååǥǥ rääʹjest. Alioravainen tuâtt, što Aanarjäuʹrr lij tobddum šapššnaaʹlines, leâša nuʹǩǩši da vuâskkni šeellmõš lij lâssnam. Tän mäinnan lie rippõõvvmõš da jääuʹr jiõŋŋpââʹj vuännʼnummuš.
FL Markku Ahonen täʹrǩstââll kaauplaž kueʹllšeellmõõžž oudldõõzzid Aanrest. Kaauplaž kueʹllšeellmõš lij šiõttuum toiʹmmjummuš, kååʹtt ooudald jm. nokk veiddsõs čääʹccvuuʹdid da raʹvves kueʹllnaaʹlid di lääʹjj meâldlaž kueʹllǩiõttʼtõõllâmsõõʹjid. Ahonen mieʹldd kuâsttjeʹči, što obbvuõđstes kueʹllšõkknemvuõtt soovšeʹči joba viõusab šeellmõõžž. Kaauplaž kueʹllšeellmõõžž leät oouʹdääm Aanar vuuʹdest miõđeeʹl looʹvid altteei kueʹllšiiʹllʼjid da raajeeʹl kueʹhtt kueʹllǩiõttʼtõõllâmhaall, koin nuuʹbb leät veeidääm ǩeâđđa 2025.
Čäccõõzzi luâttvueʹǩǩ mottai
Mââimõs 15 eeʹjj ääiʹj čäccõõzzi vueʹǩǩ da tõi kolggâmvuuʹdi luâttvueʹǩǩ lie mottjam. Turismm, luâttväärai ââʹnnma ohjjõõvvi tiâddi da geopoliittlaž vueʹǩǩ poʹhtte mieʹldez jiijjâz vaʹǯǯtõõzzid. Čäccõʹsse lie še puättam ođđ jâkkšlaaj, mâʹte ruõššluõss, riâvâs da rääʹnesräudd.
Artikkelnorldõõǥǥâst eʹtǩǩeet koʹrjjeei tååimaid, mâʹte ouddmiârkkân sääʹm čäccõsfooruum vuâđđummuž, kolggâmvuʹvdd- da väällteevvmõõžžid, oouʹdabnalla sättmõõžž, išttummši ǩieʹppummuž di alggveärlaž kueʹllšlaaji šõkknem tuärjjummuž. Tän lââʹssen viõusuum paaʒʒtõs- da plastikknoorrâm, mikroplastiikki seuʹrrjem di čääʹccviõkkstroiʹttli puʹrǧǧummuž leʹbe kârvvmõõžž täʹrǩstõõllâm leʹčče še vaajtõsmääin.
Tiõrv pueʹttem kuullâd lââʹzz õlmstâʹttemšõddmõʹšše, koon riâžžât 17.6. čiâss 10-15 Aanar Sajoozzâst. Šõddmõš lij lääʹddǩiõllsaž da tõn liântteet. Lââʹssteâđ lie pueʹttmen.
Seämma šõddmõõžžâst õlmstââʹttet še koumm jeeʹres ođđ pååđčiõlǥtõõzz: ”Väistämisalueita ei enää ole” – uudet teolliset maankäyttöpaineet saamelaisten kotiseutualueella; Metsätalouden vaikutukset saamelaiseen poronhoitoon ‒ Tarkastelussa kumulatiiviset haitat ja osallistuminen päätöksentekoon; ja Saamelaisten kalastusoikeuksien kehityspiirteitä.
Čiõlǥtõõzz õlmstââʹttet Riikksuåvtõõzz neʹttseeidain mâ 17.6. čiâss 8:
- Tero Mustonen & Nico Alioravainen & Markku Ahonen: Inarin vesien tila ja Inarijärven kalastus saamelaisten ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta – Artikkelikokoelma saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-663-1
Čiõlǥtõs lij vueʹssen Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio pååđčiõlǥtõõzzi rääidast. Komissio tuâjjan lij čiõlǥted säʹmmlai ǩiõččlâʹsttem čårstummuž da assimilaatio di puʹhtted ouʹdde kuånstid suåvâdvuõđ raajjâm diõtt alggmeer säʹmmlai da Lääʹddjânnam riikk kõõskâst. Teâđ komissiooʹje valmštõllum čiõlǥtõõzzin käunnʼje neʹttseeidain https://sdtsk.fi/julkaisut/.