Skip to content

Kulâmeh

Komissio persovnkulâmeh láá nuuhâm.

Kijttep puohâid tii, paijeel 350 sämmilâžžâd, kiäh muštâlijd feeriimijnâd komission! Väldip ain vuástá kirjálijd kulâmijd já táárbu mield ornip äššitobdee- já teemâkulâmijd.

Vääldi ohtâvuođâ  www.sdtsk.fi/ohtavuotatiaduh

Jyehi fiäránâd

– komissio pargo tehálumos muddo lii joođoost!

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio tehálumos pargo lii kuullâđ sämmilij, ovtâskâs ulmuid já juávhuid.  Komissio viggâmuššân lii lasettiđ tiäđulâšvuođâ sämmilijn Suomâ algâaalmugin já nanodiđ sämmilij vuoigâdvuođâi olášume Suomâst. 

Komissio uárnee kuullâmtilálâšvuođâid, moin norroo ovtâskâs sämmilij já siärváduvâi fiäránijd elimist sämmilâžžân Suomâst.  Kulâmijn karttoo Suomâ staatâ já sierâ virgeomâhái tooimâid já tai vaiguttâsâid sämmiláid. 

Tun puávtáh muštâliđ tuu jieijâd, tuu siärváduvád teikkâ tuu tubdâm ulmuu fiäránijd historjást tábáhtum teikkâ tááláá olgooštmist, heiviimettumis kohtâlmist já meiddei eres fiäránijn, moh lahtojeh staatâ teikkâ virgeomâhái tooimân.  Komissio tárguttâs lii árvuštâllâđ moonnâm já tááláá olgoštem sehe staatâ assimilaatiopolitiik já vuoigâdvuođâi luávkkimijd staatâ já eres virgeomâhái tooimâst. 

Koska et ole hyväksynyt evästeitä, upotettua sisältöä ei näytetä.

Maht muu kuullâm ornášuvá?

Tun puávtáh sooppâđ kuullâm ääigist já kuullâmtäävist väldimáin ohtâvuođâ komissio čäällimkoodán čujottâssáin info@sdtsk.fi teikkâ suáittimáin kiäsnii čäällimkode jesânân (ohtâvuođâtiäđuh vyellin já meiddei ohtâvuođâtiäđuh-uásist www.sdtsk.fi -sijđostuvvâst.  Kuullâm puáhtá orniđ päihistâd, kostnii sierâ sooppum saajeest, teikkâ máhđulâšvuođâi mield om. olgon.  Meiddei juávhoid uárnejum kulâmeh láá máhđuliih.

Tun puávtáh toimâttiđ kulâmâd meiddei kirjálávt.  Tun uážuh ravvuid kirjálâš muštâluš toimâttem várás čäällimkoddeest.

Tun puávtáh, jis halijdah, táttuđ kuullâmtilálâšvuotân mieldi Säämi psykososiaallâš torjuu ohtâduv ´Uvjj – Uvjâ – Uvja´ pargee, https://uvja.fi/ . Tun puávtáh muštâliđ tuu tuáivu psykososiaallâš torjuu mieldioromist komissio čäällimkoodán, teikkâ väldiđ ohtâvuođâ psykososiaallâš torjuu ohtâdâhân, puh.  040 663 8882. Puávtáh leđe ohtâvuođâst psykososiaallâš torjuu ohtâduv pargeid meiddei kuullâmtilálâšvuođâ maŋa teikkâ kuás tun jieš halijdah.

Koska et ole hyväksynyt evästeitä, upotettua sisältöä ei näytetä.

Maht muu muštâluš kieđâvuššoo?

Kuullâm päddejuvvoo, mon maŋa tot litteristoo.  Kuullâm maŋa tust lii máhđulâšvuotâ lasettiđ teikkâ nubásmittiđ tuu adelem tiäđu, teikkâ keessiđ tuu mieđâd komissio kevttiđ tuu adelem tiäđu.

Tuu feerim kieđâvuššoo tiätutorvolávt.  Komissio analysist nurrum tiäđuid, moi vuáđuld čálloo loppâraapoort.  Raapoort tárguttâssân lii luptiđ oovdân sämmilij persovnin já siärvádâhhân feerim puástuvuođâid já vuoigâdvuođâi luávkkimijd, moh láá šoddâm staatâ já virgeomâhái tooimâin.  Komissio puátá loppâraportistis iävtuttiđ tooimâid, moin puáhtoo pyerediđ sämmilij sajattuv Suomâst já estiđ puástuvuođâi uđđâsist tábáhtum.

Tiätutorvo

Mij táttup tuu mieđâd muštâlusâi nuurrâm já vuorkkim várás.  Tun puávtáh maasâdkeessiđ tuu mieđâd kulâmij ääigi kuás peri väldimáin ohtâvuođâ čäällimkoodán.  Tuu adelem tiätu adeluvvoo komissio pargo nuuhâm ohtâvuođâst tiätutorvolávt Suomâ Aalmuglâšarkkâduv Sämiarkkâdâhân. 

Tuu muštâlusah láá loppâraportist anonyymin.  Jis halijdah, tun puávtáh táttuđ, ete tuu muštâlum aašijd puáhtá almostittiđ raportist tuu jieijâd noomân. 

Paaldâst tiätusyejiäššikirje, mast puátá tärhibeht oovdân, maht komissio tuurvâst tuu adelum tiäđui tiätutorvolâš kietâdâllâm ubâ proosees ääigi.  Táárbu mield tun uážuh lasetiäđuid čäällimkoddeest. 

Ohtâvuođâtiäđuh:

Ulla Aikio-Puoskari
váldučällee
ulla.aikio-puoskari(at)sdtsk.fi
050 431 9952

Inari Alanko
vuávájeijee
inari.alanko(at)sdtsk.fi
050 478 4450

Aslak Uula Länsman
vuávájeijee
aslak.lansman(at)sdtsk.fi
050 479 2204

Mervi Semenoff
vuávájeijee
mervi.semenoff(at)sdtsk.fi
050 448 3217

Koska et ole hyväksynyt evästeitä, upotettua sisältöä ei näytetä.

Lahja Eriksen, Uvjâ

Uvjâ lii säämi psykososiaallâš torjuu ohtâdâh. Tot fáálá sämikulttuur miäldásâš já mielâtiervâsvuođâpalvâlusâid sämikieláin moh láá älkkeht finnimáál – ravvim, torjuu já krisâpargo jieijâs eenikielân (tavesämikielâ, aanaarsämikielâ, nuorttâsämikielâ, suomâkielâ). Palvâlus lii nuuvtá. Uvjâ lii vuáđudum tuárjuđ sämmilij já Suomâ staatâ koskâsâš tuotâvuođâ- já sovâdâttâmkomissiopargo, mutâ ohtâvuođâ puáhtá väldiđ peerusthánńáá tast, uásálist-uv tuotâvuotâ já sovâdâttâmkomissio kulâmáid.