Varas čielggadeapmi anáraččaid kultuvrras ja dan eallinfámus oaččui valjis giitosiid anáraš servošis almmustahttindilálašvuođas Anáris bearjadaga skábmamánu 1. beaivve. Dutki Vyelikuoškâ Káiju, Kaisu Nikula lea čállán Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii Anáraččat ja anáraš kultuvrra eallinfápmu -čielggadeami, mii čohkke oktii girjjálašvuođas ja eará gálduin bieđgguid leamašan dieđuid anárašvuođas.
Čielggadeami fáttáide čikŋo almmustahttindilálašvuođa panelaságastallamis, masa oassálaste Nikula lassin anárašgiela ovddideaddji ja Helssega universitehta gudnedoavttir Kuobžâ-Saammâl Matti, Matti Morottaja, anárašgiela oahpaheaddji ja musihkkár Kuobžâ-Piäká Ánná, Anna Morottaja, giellaaktivista ja artista Movsháá-Haanu Joovnâ Ulpu, Ulpu Mattus-Kumpunen ja Sámedikki lahttu Váábu Maati Uulá Irján Inká, Inka Musta.
Unna servošis ovttage olbmos lea stuorra mearkkašupmi giela ja árbevieruid seailumis
Anáraččat leat unna, árvvu mielde eanemusat sullii 1 000 olbmo sturrosaš álbmotjoavku, mas lea iežas giella ja árbevirolaš kultuvra. Anáraččat leat árbevirolaččat ássan Anárjávrri birrasis ja sii leat vuosttas dovdojuvvon ássit dán guovllus. Dál almmustuvvan čielggadeapmi gieđahallá anáraččaid historjjá árraásaiduvvama rájes gitta otná beaivái ja buktá dárkilit ovdan kultuvrralaš iešvuođaid earret eará ealáhusaid, duoji, borramuša, álbmotárbbi ja giela oainnus.
Dutki Kaisu Nikula buvttii almmustahttindilálašvuođa sáhkavuorustis ovdan, ahte son sávvá, ahte čielggadeapmi doaibmá buorre diehtogáldun buot olbmuide, muhto maiddái inspirašuvnna gáldun anáraččaide boares árbevieruid ealáskahttimii. Panelista Anna Morottaja giittii Nikula dán jurdagis.
- Mun anán árvvus Kaisu movttiidahtti jurdaga das, ahte čielggadeami kulturoassi sáhtášii doaibmat olbmuide ovttalágan giehtagirjin árbedieđuid ruovttoluotta váldimis. Buot oahppu ii dárbbaš boahtit sápmelažžan šaddama mielde, muhto mii sáhttit baicce váldit árbevieruid ruovttoluotta, dego ovdamearkka dihte livđe leat váldán, Morottaja fuopmášahtii.
Erenomážit anárašgiela muttut, dan lahka leamašan jávkan ja 1990-álggahuvvon, fiidnát menestuvvan giellaealáskahttinbargu ságastahtte panelisttaid. Panelista Ulpu Mattus-Kumpunen buvttii ovdan maiddái dáidaga mearkkašumi giela oahppamis. Son giittiige sihke giellabargiid ja anáraš dáiddáriid barggusteaset giela ovdii.
- Hálidan giitit buohkaid, geat leat jo máŋggaid jahkelogiid ovddidan anárašgiela ealáskahttima vuoi mu sohkabuolva ja min mánát sáhttet oahppat giela. Maiddái dáidagis, erenoamážit musihkas, leamaš stuorra rolla dán barggus, Mattus-Kumpunen logai.
Eallinbarggus anárašgiela ovdii bargan Matti Morottaja oaidná, ahte gielladili galggašii čuovvut dárkilit maiddái dán beaivve, ja eanet vel ovttaid mielde.
- Anáraččat leat nu unnán, ja anárašgielat olbmot velá unnit, ahte jos okta giellahálli ii fidne dáppe oahppo- dahje bargosaji, son fárre máttás ja doalvu giela fárustis. Mii galggašeimmet bidjat návccaid maiddái dán ášši persovnnalut dutkamuššii, Morottaja evttohii.
Kultuvrra eallinfámu leat hástalan máŋggat áššit
Daningo anáraččaid álbmotjoavku leamašan nu unni, dan giella ja kultuvra leat leamašan erenomáš rašes dilis ja vára vuolde jávkat.
Čielggadeami mielde anáraččaid guovlluide boahtán suopmelaččat, eará sámejoavkkut ja stáhta institušuvnnat leat váikkuhan negatiivvalaččat servoša árbevirolaš ealáhusaide ja gillii. Dasa lassin ovdamearkka dihte anáraš dáluid manaheapmái váikkuhan meahccekonstošeapmi, guolásteapmái váikkuhan Anárjávrri dulvadeapmi, anárašgillii váikkuhan skuvlalágádusa geavadagat ja historjjálaš givssit, dego spánskadávda ja nubbi máilmmesoahti, leat guođđán luottaid servošii.
Anna Morottaja buvttii panelas ovdan maiddái kássabiepmohasortnega (su. huutolaisuus) váikkuhusaid anáraččaide. Kássabiepmohasortnegis ealiheami haga báhcán máná adde čuorvungávppi sulastahtti dilálašvuođas bearrašii dahje olbmui, gii gáibidii unnimus supmi su ealiheamis. Dán ortnega váikkuhusaid anáraččaid dillái eai vel dárkilit dovdda.
- Mu áhččirohkki bázii oarbbisin ja gárttai huutolažžan, ja dan mielde manaheimmet maiddái su ruoktobáikki. Lean smiehttan, mo dákkár ortnet doaimmai ja gii divššui mánáid opmodaga. Dán fáttá galggašii dutkat lasi.
Čielggadeapmi lokte ovdan maiddái anáraččaid sajádaga sámepolitihkas ja servoša politihkalaš guovttejuogu. Sámedikki lahttu Inka Musta muitalii iežas leat fuolas dán dilis.
- Dát lea duođalaš ášši. Anáraččaid juohkáseapmi ii bálval servoša, muhto baicce daid, geat sávvet sápmelaččaid leat bieđgguid ja heajut. Mun doaivvošin, ahte juohke politihkkár ja mearrideaddi dovddašii iežas ovddasvástádusa dán áššis ja geahččalivččii eanet hukset oktavuođa go čiekŋudit dán rokki, Musta deattuhii.
Čielggadeapmi lea lávki ovddosguvlui, muhto joatkkadutkamuš dárbbašuvvo
Čielggadeamis evttohit dárbbašlaš doarjjadoaimmaid, joatkkadutkamuša fáttáid ja áššiid, maidda duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna sáhtášii giddet barggustis fuomášumi. Nikula lokte konkrehta doaibman ovdan earret eará anárašgielat oahppomateriálaid ja ásttoáiggedoaimmaid lasiheami, giellaoahpuide movttiidahttima ja kultuvrralaš doarjjadoaimmaid ovddideami.
- Dál sáhtášii leat áigeguovdil ollašuhttit viiddit doarjjadoaimmaid, go anárašgielas leat ain eanet nuorra hállit ja rávesolmmošstudeanttat. Maiddái sámeguovllu olggobealde ássi anáraččaid galggašii fidnet dáid doaimmaide fárrui, Nikula deattuhii.
Dilálašvuođas giite Nikula ánssolaš čielggadanbarggus ja sávve dan rahpat uvssaid sihke joatkkadutkamuššii ja -doaibmabijuide.
- Čielggadeapmi lea fiinna ja divrras ášši, muhto easka álgu. Mun sávan, ahte dat oaččošii ain eanet dutkiid movttiidit čielggadit sihke ovddeš ja otná beaivvi anáraččaid vásáhusaid ja diliid, Inka Musta árvalii.
- Čielggadeamis leat buktojuvvon ovdan dat boasttuvuođat, main anáraččat leat šaddan gillát. Mun jáhkán, ahte dat oažžu áigái hui miellagiddevaš ságastallama sihke dál ja boahtteáiggis, ja olbmot álget gieđahallat dáid áššiid, logai komissára Hánno Heaika, Heikki Paltto.
Anáraččat ja anáraš kultuvrra eallinfápmu -čielggadeami sáhttá lohkat suoma- ja anárašgillii Stáhtaráđi neahttasiiddus:
- Suomagillii: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-502-3
- Anárašgillii: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-514-6
Almmustahttindilálašvuođa bátti sáhttá geahččat Youtubes.
Čielggadeapmi lea oassi Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna sierračilgehusaid ráiddu. Komišuvnna ulbmilin lea čielggadit sápmelaččaid vásihan vealaheami ja assimilašuvnna, ja ovdanbuktit vugiid, maiguin láhčit vuođu eamiálbmot sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskasaš soabadeapmái. Dieđuid komišuvdnii válmmaštallojuvvon čielggademiin gávnnat neahttasiiddus https://sdtsk.fi/se/almmustahttimat/.
Čuovvovaš komišuvdnii válmmaštallojuvvon sierračielggadeapmi guoská nuortalaš servošiid giella- ja skuvlendili 1850-logus dán beaivái. Taarna Valtonen ja Markus Juutinen čielggadeapmi almmustahttojuvvo gaskavahku juovlamánu 4. beaivve gáiddusoktavuođain.