Saamelaisten totuus- ja sovintokomission tilanne on viime aikoina puhututtanut mediassa sekä sosiaalisessa mediassa. Saamelaiskäräjien valitsemat komissaarit Miina Seurujärvi ja Heikki J. Hyvärinen pyysivät toukokuussa 2022 valtioneuvostolta eroa luottamustehtävästään komissiossa ja eropyynnöt hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa 25.5.2022. Lisäksi komission pääsihteeri Anni-Kristiina Juuso ilmoitti noin viikko sitten koeajalla tapahtuneesta virkasuhteen purkamisestaan. Komission kolme komissaaria sekä sihteeristön kolme suunnittelijaa ovat joutuneet sopeutumaan valitettavaan tilanteeseen sekä järjestäytymään sisäisesti uudelleen niiden komission tehtävien, jotka ovat vallitsevassa tilanteessa edelleen mahdollisia, hoitamiseksi.
Hannele Pokka väliaikaiseksi komission puheenjohtajaksi
Komissaarit valitsivat viime perjantaina pitämässään kokouksessaan Hannele Pokan komission väliaikaiseksi puheenjohtajaksi. Komissaari Pokka toteaa komission jatkon olevan komission nimittäjien, Suomen valtion, saamelaiskäräjien sekä kolttien kyläkokouksen käsissä. Nimittäjätahot ovat kuulleet komissaareja sekä sihteeristön suunnittelijoita tilanteesta sekä komission toimintaedellytyksistä.
– Komission asettajat arvioivat ja päättävät, voidaanko komission työtä jatkaa, Pokka kuvaa vallitsevaa tilannetta komission ympärillä.
Pokan mukaan komission työt jatkuvat vallitsevasta epätietoisuudesta huolimatta.
– Me komission jäsenet, komissaarit ja sihteerit, jatkamme valmistelutyötä, jotta komission työn mahdollisesti jatkuessa työtä ei tarvitse aloittaa aivan alusta.
Pokka näkee komission sisällä ja ympärillä tapahtuvan kuohunnan kuvaavan historian taakkaa.
– Saamelaisten totuus- ja sovintokomissioon kohdistuu nyt se kaikki epäluottamus, mitä saamelaiset tuntevat Suomen valtiota ja valtiollisia toimijoita kohtaan. Monet saamelaisten asemaa parantavat ehdotukset ovat jääneet toteuttamatta.
– On selvää, että tällainen työ ei ole helppoa. Vaikeuksia ja kriisejä voi syntyä, kuten nyt on koettu, Pokka toteaa kääntäessään huomionsa komission asettamishistoriaan ja mandaattiin. Lisäksi Pokka korostaa komission työn merkityksellisyyttä.
– Totuus- ja sovintokomissiota valmisteltiin kauan. Sen tehtävänä on tehdä valtion saamelaisiin kohdistamat oikeudenloukkaukset ja syrjintä näkyväksi sekä tehdä ehdotuksia, ettei näin enää tapahtuisi. Totuus- ja sovintokomission työlle on todellinen tarve.
Komissaarit toiveikkaita komission työn jatkumisesta kohdatuista haasteista huolimatta
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission komissaarit päättivät järjestäytymiskokouksessaan joulukuussa 2021, että komission puheenjohtajuus kiertää komissaarilta toiselle viiden kuukauden jaksoissa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittu komissaari Irja Jefremoff kertaa komission toimenpiteitä huhtikuun 2022 loppuun asti kestäneen puheenjohtajakautensa aikana.
– Komissio on ensimmäisenä puolen vuoden toiminta-aikanaan hoitanut työn organisointiin liittyviä tehtäviä henkilöstön rekrytointeineen. On myös saatu ajankohtaistietoa saamelaisilta toimijoilta eri aloilla.
Jefremoff toteaa, että komissio oli juuri aloittamassa tärkeää osa-aluetta työstään eli saamelaisten kuulemistilaisuuksia, kun komissaarien eroilmoitukset tulivat sen tietoisuuteen. Hän suhtautuu siksi toiveikkaasti komission työn jatkumiseen.
– Nyt kun psykososiaalinen tuki on aloittanut työnsä, on tärkeää jatkaa yhdessä yhteisö- ja yksilökuulemisiin. Tämä voi tietenkin tapahtua sen jälkeen, kun komission kokoonpanoon liittyvät kysymykset ja komission työn jatko on selvitetty.
Komissaari Kari Mäkisen mukaan komission kohtaamat haasteet alleviivaavat komission työn merkityksellisyyttä ja suuria odotuksia työn tuloksia kohtaan.
– Näen komission tehtävän tärkeäksi ja vaativaksi. Komission työssä vastaan tulleet vaikeudet korostavat sen tärkeyttä.
Sihteeristön hyvä ryhmähenki auttanut sietämään epätietoisuutta komission jatkosta
Suunnittelijana maaliskuun lopulla aloittanut Aslak Uula Länsman kuvaa komission kriisiä harmittavaksi ja kuormittavaksi, mutta myös toimintaa ja toimintatapoja mahdollisesti korjaavaksi tapahtumasarjaksi.
– Hain tätä tehtävää ennen kaikkea siksi, että näen komission mandaatissa mainittujen tavoitteiden täyttämisen todella merkitykselliseksi. Siksi koen, että saamelaisyhteisön esittämät huolet tavoitteiden täyttymisestä ja tehtävien toteuttamisesta saamelaisia hyödyttävällä ja voimaannuttavalla tavalla on syytä ottaa vakavasti. Komissio ei voi onnistua työssään ilman saamelaisten osallisuutta ja hyväksyntää. Muodollinen luottamus ei riitä mandaatin tavoitteiden täyttämiseen. Asettajatahojen luottamus komissiota kohtaan on toki hyvä lähtökohta komission töiden käynnistämiselle ja työrauhalle. Komissaarien sekä sihteeristön yksi tärkeimmistä tehtävistä on ollut ja on edelleen toiminnallaan ja tiedottamisellaan ansaita riittävä luottamus saamelaisten osallistumiseksi komission tilaisuuksiin, kuulemisiin ja muuhun yhteistyöhön. Tätä luottamusta on kyseenalaistettu ja siihen komission on nyt kyettävä vastaamaan. Yhteistyöllä ja ymmärryksellä, ei vastakkainasettelulla ja kyseenalaistamisella.
Länsman toteaa komission toiminnan positiivisen kehittymisen kannalta tärkeäksi, että kaikki osapuolet osallistuvat keskusteluun korjaavista toimenpiteistä, vaikka kaikki eivät osallistukaan itse päätöksentekoon.
– Yleisen luottamuksen rakentamisen lisäksi myös sisäiseen luottamuksen vahvistamiseen tulee kiinnittää huomiota. Pidän todella tärkeänä asiana, että komission sisäisen yhteistyön rakentamiseen ja yhteisen ymmärryksen muodostamiseen käytetään riittävästi aikaa. Viime päivien rakentavat keskustelut komissaarien ja sihteeristön välillä ovat olleet tarpeellisia.
Länsman muistuttaa, että kaikki komission tehtävän vastaanottaneet ovat aloittaneet motivoituneina tehtävässä onnistumisen suhteen.
– Komission yhteistyön rakentaminen ja yhteisen ymmärryksen muodostaminen on tuntunut jääneen muun agendan ja kansan kuulemiseen kiirehtimisen alle. Komission jättäneiden henkilöiden kriittiset huomiot on mielestäni huomioitava työn jatkoa suunniteltaessa. Komission jättäneiden henkilöiden kritisointi on puolestaan huomion keskittämistä epäolennaisuuksiin, keskustelua oireista juurisyiden sijaan. Jokainen tekee ratkaisunsa työtään ja luottamustoimiaan kohtaan omien arvojensa sekä oman näkemyksensä pohjalta. Näin vaativaa ja tunteisiin vaikuttavaa työtä ei ole mielekästä jatkaa, jos itsellä ei ole enää luottoa ja toivoa tilanteen kehittymisestä parempaan suuntaan.
Komission tilannetta pohdittuaan Länsman ilmaisee kiitoksensa sihteeristön jäsenille.
– Erityisesti siitä olen kiitollinen, että etätyöskentelystä huolimatta sihteeristössä on ollut hyvä ja kannustava ilmapiiri. Se on ollut todella tärkeää, kun olemme joutuneet sietämään epätietoisuutta tilanteesta ja jatkosta. Olisi joka tapauksessa suuri henkilökohtainen pettymys, jos työt osaltamme loppuisivat, tapahtuisi se sitten kenen aloitteesta tahansa. Eteenkin kun me suunnittelijat emme ole voineet juuri mitenkään vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, Aslak Uula Länsman sanoo.
Myös Martta Alajärvi ja Inari Alanko yhtyvät kollegansa näkemykseen sihteeristön hyvän ilmapiirin merkityksellisyydestä komission ajauduttua vaikeaan tilanteeseen.