20.5.2024
Suomâ staatâ ferttee tubdâstiđ já nuávdittiđ sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođâid, vâi sämmiliih já staatâ pyehtih juksâđ soovâd já luáttámuš. Návt pahudij äššitobdeepaaneel olmoošvuoigâdvuotâäššitobdee Martin Scheinin čáállám Almugijkoskâsiih algâaalmugvuoigâdvuođah já tai olášume Suomâst-čielgiittâs almostittemtilálâšvuođâst Helsig ollâopâttuvâst vuossaargâ 20. vyesimáánu.
Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio lâi tiilám professor Scheininist sierânâsčielgiittâs algâaalmugvuoigâdvuođâi olášume tiileest. Komissio ulmen lii selvâttiđ já pyehtiđ oovdân sämmilij olgoštem- já assimilaatiofeerimijd Suomâ staatâ já virgeomâhái sundeest sehe tai vaikuttâsâid sämmilij elimân.
Komissio čáálá selvâttâspargostis raapoort toimâiävtuttâsâinis, já pargo ulmen lii hammiđ vuáđu soovâd huksiimân algâaalmug sämmilij já Suomâ staatâ kooskâst.
Čielgiittâs: Soovâd iävtuh láá hiäjulum
Vorâs čielgiittâs mield sämmilij já staatâ koskâsiih soovâd iävtuh láá hiäjulum Suomâst 2010-lovo aalgâ rääjist.
Čielgiittâs rähtee, professor Martin Scheinin mield ohtâ stuárráámuin estuin sovâdân lii tááláá tiileest staatâ kuoskâm sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotân, mii uáinoo ovdâmerkkân sämitiggelaavâ uđâsmitmist.
- Jiešalnees vuosmuu tove Suomâst tooimânpieijâm-, tuámu- já lahâasâttemvääldih siämmáá-áigásávt já nabdemist jobâ koordinistmáin asâtteh koččâmâšvuálážin sämmilâš algâaalmug vuáđuluándusijd vuoigâdvuođâid, mieldi luhâmáin jiešmeridemvuoigâdvuođâ aalmugin, Scheinin pahudij čielgiittâs almostittemtilálâšvuođâ sahâvuárustis.
Tilálâšvuođâst uárnejum äššitobdeepaneelist lijjii siämmáá mielâ Scheinin čielgiittâs huámmášuumijn. Paneelân uásálistii Helsig ollâopâttuv staatâoordelvuoigâdvuođâ professor Tuomas Ojanen, Laapi ollâopâttuv tave politiik já haldâttuv professor Laura Junka-Aikio, Sämitige 2024 jeessân Janne Hirvasvuopio, Sämipalgâseh rs. saavâjođetteijee já Sämitige saavâjođetteijee 2015-2019 Tiina Sanila-Aikio sehe ucjuuvlâš kuálásteijee, aktivist ja elleekovestivrejeijee Kati Eriksen.
Professor Tuomas Ojanen muštâlij jieijâs lemin eromâš pettâšum toos, maht algâaalmugvuoigâdvuođâin sárnudijn Suomâ staatâ tooimah almugijkoskâsâš kiedist láá ruossâriijdost päikkieennâm tábáhtusâigijn.
- Almugijkoskâsâš tääsist Suomâ lii lamâš, tegu raportist-uv puátá oovdân, aktiivlávt vyejimin algâaalmugij vuoigâdvuođâid. Mutâ ko kiäččoo, maht Suomâ jieš olášut algâaalmugij vuoigâdvuođâid päikkienâmist, tile lii aaibâs eres, ennuv hyeneeb, Ojanen eeđâi.
Čielgiittâs mield algâaalmugvuoigâdvuođâi olášume lii hiäjulum Suomâst meiddei sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi juávhust. Ovdâmerkkân juhâsämmilâš eellimvyehi lii šoddâm uhkevuálásâžžân, ko luosâpivdo lii lamâš kieldum niäljád ive.
Panelist, kuálásteijee Kati Eriksen lii taištâlâm sämmilij kuálástemvuoigâdvuođâin riehtikiäinu pehti já vuáittám alemuu rievtist. Taatgin kiäinu ij kuittâg suu feerim mield pyevti veltidhánnáá čuávdus aššijd.
- Ain ko uážžup mottoom tubdâstâs, njuolgâdusah nubásmeh teikkâ tain iä peerust. Mij ferttip taištâliđ vuoigâdvuođâinân ain uđđâsist, Eriksen muštâlij.
Meiddei lasânâm eennâmkevttimintressih sämmilij päikkikuávlust pyehtih háástuid sämmilij elimân Suomâst, muštâlij sämipalgâsij ovdâsteijee Tiina Sanila-Aikio. Čielgiittâs mield lii palo, ete sämmilâš puásuituálu iävtuh ain hiäjuluveh puátteevuođâst ereslasseen ruánáá sirdášume mieldis puáhtám uđđâ ráhtálij haavâi čuávvumuššân.
- Kuás lii Jieŋâmeerâ ráde, kuás stuorrâ kuávluh ruukiväärridmij várás. Tääl sämmilij päikkikuávlust halijdeh ovdediđ pieggâ- já piäivášvyeimi. Ain tot puátá olâttâssân, ete ij-uv maiden lah oppum ovdebáá keerdijn, Sanila-Aikio suogârdij paneelist.
Panelisteh juohhii huolâ säämi aalmug, já eromâšávt nuorâi, vajemist tiileest, mast jieijâs vuoigâdvuođâi oovdân ferttee leđe ain taištâlmin.
- Muu huolâstut tot, maht mii nuorah vajeh taam ivveest nuubán. Jyehi uđđâ suhâpuolvâ taištâl mottoom jieijâs taištâlem, muštâlij Sämitige jeessân Janne Hirvasvuopio.
Professor Laura Junka-Aikio puovtij oovdân, ete tiileest, mast sämmilij vuoigâdvuođah láá ovdânâm taan suundán, lii ohtsâškoddeest lamâš kuittâg aiccâmist šaddee positiivlâš mielâkiddiivâšvuođâ sämmilij kuáttá.
- Siämmáá ääigi, ko riehtiovdánem tuálvu sämmilij vuoigâdvuođâid puástu suundán, lii ohtsâškoddeest vijđásub cokkânâm vuáimálâš perustume já áárvustanneem algâaalmugkulttuur kuáttá. Taat uáinoo eromâšávt taiđuust já kulttuurist, já tast lii epitäsitiäddu, Junka-Aikio huámášitij.
Äššitobdeeh uáinih čuávdusin almugijkoskâsij algâaalmugvuoigâdvuođâi jotelis ovdedem
Professor Martin Scheinin paahud čielgiittâsâstis, ete soovâd staatâ já sämmilij kooskâst váátá pyereeb ohtsâšibárdâs já almugijkoskâsij algâaalmugvuoigâdvuođâi jotelis ovdânem Suomâst. Čielgiittâsân láá luvâttâllum meiddei soovâd šoddâm eres muneiävtuh.
Meiddei almostittemtilálâšvuođâ äššitobdeepaneel piäránkulluuttij Suomâ staatâst sämmilij tievâmiärulâš jiešmeridemvuoigâdvuođâ nuávdittem, sämmilij uánui vuotânväldim FPIC-prinsiip miäldásávt sehe sämitiggelaavâ jotelis uđâsmittem.
- Soovâd táárkut tom, ete staatâ ferttee pieijâđ joton konkreetlijd, aktiivlijd tooimâid tile tivomân já rikkomušâi looppâmân, pahudij loppâsahâvuárustis Sämitige jeessân Janne Hirvasvuopio.
Almugijkoskâsiih algâaalmugvuoigâdvuođah já tai olášume Suomâst-čielgiittâs lii luhâmist ubbân tääbbin. Tilálâšvuođâ päddi lii keččâmnáál tääbbin.
Lasetiäđuh:
Saavâjođetteijee Hannele Pokka, hannele.pokka@sdtsk.fi
Váldučällee Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari@sdtsk.fi