Álbmotteáhter 4.12.2025 Heikki Paltto, badjeolmmošfitnodatdoalli, komissára Anáraš searvvuš lea unni ja sitkat Buorit guossit, dii geat lehpet báikki alde ja geat čuovvubehtet dilálašvuođa! Anárašgiella lea ealli eatnigiella, ja anáraččat ealli eamiálbmot. Anáraččat… Read More »Komissára Heikki Paltto: Anáraš searvvuš lea unni ja sitkat
Anne-Maria Magga 4.12. Sáhka sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna raportta geigendilálašvuođas 4.12.2025 Sámi boazodoallu gillá dálá dilis máŋggain áitagiin. Dego mii leat odne gullan, dálkkádatrievdan dagaha árktalaš birrasis sorjavaš bohccui áibbas ođđalágan hástalusaid.… Read More »Anne-Maria Magga: Sámi boazodoallu gillá dálá dilis máŋggain áitagiin
Komissára Irja Jefremoff Sáhkavuorru Suoma Álbmotteáhteris 4.12.2025 Beahcáma sápmelaččat ásaiduhttojuvvojedje Anárii 76 jagi dassái Buorit guldaleaddjit! Beahcáma sápmelaččat ledje háhppehan leat Suoma riikkavuložat vádjit 20 jagi, go sii gárte… Read More »Komissára Irja Jefremoff: Beahcáma sápmelaččat ásaiduhttojuvvojedje Anárii 76 jagi dassái
Laura Junka-Aikio 4.12. Sápmelaččaid vuoigatvuođat gullet maid eatnanbealuštussii Dálkkádatrievdamii laktáseaddji dáistaleapmi árktalaš guovllu luondduriggodagain ja ođđa mearrajohtolagain laktá Sámi ođđa láhkai oassin globála geopolitihkas. Goittotge… Read More »Laura Junka-Aikio: Sápmelaččaid vuoigatvuođat gullet maid eatnanbealuštussii
Heidi Eriksen 4.12. Buorit guldaleaddjit, Sámi viisodat lohká: Go dovddat iežat gieđa – dahjege iežat bearraša viđa sohkabuolvvas – de don dovddat iežat. Dát muitala… Read More »Heidi Eriksen: Dákkár traumat eai báze ovtta sohkabulvii.
Klemetti Näkkäläjärvi 4.12. Buorit olbmot, Giittán vejolašvuođas searvat dán dehálaš dilálašvuhtii ja lihkusávaldagat ja giitosat duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna lahtuide ja bargiide mávssolaš barggusteattet. Máŋgga jagi, lossa, dehálaš ja viiddes ealljáruššan lea meaddel. Viiddit ja váddáseabbo bargu lea ovddabealde, go Suoma ja Sámi servodat šaddá čoavdit, mot doaibmabidjoevttohusat ovddiduvvojit. Bargu ii oaččo bisánit komišuvnna loahpparaportii, muhto komišuvnna doaibmabidjoevttohusat galget dolvojuvvot geavada dássái. Boahtti jahki lea Supmii sis- ja olgopolitihkalaš duođašteami báiki, leago dat eakti vuogi mielde čatnasan duohtavuohta- ja sobadanprosessii. Áigi lea nohkame – sámiid ruovttuguovlu lea goldname veahkadatlaččat ja eallinbiras lea stuora máraideami siste dálkkádatrievdama dihte. Dálkkádatrievdama biehtadahkes váikkuhusat eamiálbmogiidda, daid kultuvrraide ja sajádahkii leat dovddastuvvon Parisa dálkkádatsoahpamušas sihke riikkaidgaskasaš olmmošriekteorgánaid čovdosiin ja ávžžuhusain. Dálkkádatrievdan ja dasa vuogáiduvvan leat olmmošriektegažaldat, daningo dálkkádatrievdan váikkuha njuolga vuođđorivttiide – vuoigatvuhtii doalahit ja ovdánahttit iežas kultuvrra ja giela. Dálkkádatrievdan lea Suoma sámi guovllus earáhuhttán diliid dakko bakte, ahte nuppástusat leat váikkuhan árbevirolaš sámi ealáhusaiguin bargamii 1990-logu rájes. Dát nuppástusat leat jođálnuvvan 2000-logu rájes. Dálkkádatrievdan ja dasa vuogáiduvvan leat sápmelaččaide kultuvrralaš earáhuvvanproseassa – ealáhusat, kultuvra, giella, dieđut ja máhtut galget vuogáidahttojuvvot ođđa diliide. Sámi servoša siste dálkkádatrievdan lea muosáhuvvon kolonialisttalaš jotkkolašvuođa oassin, dakkár árbin man industrialiseren riikkat leat guođđán lundui ja eamiálbmogiidda, ja maid biehtadahkes váikkuhusat čoggojit eamiálbmogiidda. Suomas sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna lea dahkan bálggesčuolli barggu – mu dieđu mielde dat lea dán rádjái áidna komišuvdnan seassan dálkkádatrievdama ja dan váikkuhusaid sihke sápmelaččaide ja duohtavuohta- ja soabadanprosessii. Dálkkádatrievdan ii diehttelas leat akto Suoma dehe Davviriikkaid ovddasvástádus, muhto Suomas leat čovdosat dasa, sáhttetgo sápmelaččat vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii ja dan váikkuhusaide ja loahpaloahpas, seailut eamiálbmogin – ja doaibmat ná globála ovdanvázzin. Lea hui šállošahtti, ahte boazodoallolága ođastus ii máššan vuordit duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna barggu, ja vejolašvuohta sámi árbevirolaš dieđu sajádaga buorideapmái ja dálkkádatrievdamii vuogáiduvvamii boazodoallolága oassin lea aŋkke dál lagasboahtteáiggis massojuvvon. Dálkkádatrievdamii vuogáiduvvan ja dan goahcan gáibidit Suomas návcca jođánis čovdosiidda ja ođđalágán jurddaheami – byrokratiija dehe dan lasiheapmi ii veahket, muhto galget gávdnot geabbilis ja jođánis vuogit reageret dillái. Boazosápmelačča ii veahket, juos doarjja váttes dálvediliide addojuvvo easka vádjit guokte jagi roasu maŋŋel. Guovddáš gažaldat leanai, leago suopmelaš hálddahusvuogádat ráhkkanan dálkkádatrievdamii vuogáiduvvamii ja jođánis reageremii? Dajalin, ahte ii. Goahcan- ja vuogáiduhttindoaimmat gáibidit, ahte áššit jurddahuvvojit ođđa vuogi mielde ja boares virolaš vuogit ordnet áššiid árvvoštallojuvvojit ođđasit. Doaibmágo ovdamearkka dihte dáláš suodjalanguovlluid dikšun sámiid ruovttuguovllus dilis, mas goahccemuorra- ja miesttašattolašvuohta lávdá duottarbálljážii ja duoddariid alážiidda ja lasiha muohttaga suddanleahtu ja liekkasenergiija čatnaseami eananvuđđui? Dajalin, ahte ii. … Read More »Klemetti Näkkäläjärvi: Sámi dálkkádatráđđi
Jan Saijets, 24.11.2025 Vuovdedoalu váikkuhusat sámi boazodollui Buorit guldaleaddjit, Mun lean Janne Saijets, Máhte-Per-Jovnna-Janne, mun lean eret Áŋŋela gilis sámi boazodoallobearrašis rádjájohkamet, Anárjoga, guoras Norgga bálddas. Skuvlejupmi ja barggut dolvo mu máttás, muhto oktavuohta gillámet boazodollui ja badjeolbmuide seaillui. Erenomážit gárten oaidnit dan áŧestusa, maid min badjeolbmot vásihedje, go stáhta industriijalaš vuovdečuollamat bahkkejedje min bálgosa guvlui 1980-logus. Orui, ahte Meahciráđđehusa plánaide ii sáhttán váikkuhit. Máŋgasat jurddašedje dat lea virgeoapmahaš, mii nagoda bargat visot, man mearrádusat leat loahpalaččat ja ahte bohccuid guohtuneatnamat vuvddiin leat dubmejuvvon duššat. Buohkat eai goittotge vuollánan. Min bálgosa, Muotkeduoddara bálgosa badjeolbmot mearridedje 1990-logus stevdnet Meahciráđđehusa, vaikke geaidnu orui máŋgasiid mielas veadjemeahttun. Ruovttueatnama duopmostuoluin sorduimet, muhto min, dego maid Sállevári badjeolbmuid čuoččáldahttin áššiid ovdánettiin gitta ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea rádjái, min rievttit hápmašuvvagohte. ON:id olmmošriektekomitea historjjálaš mearrádusaid mielde galggai čielggadit, ii dušše ovttaskas fitnu, dahje plána váikkuhusaid, muhto baicca buot earáge eanangeavaheami – juo ollašuhtton doaimmaid ja boahtteáiggis duohtan šaddi hehttehusaid kumulatiivvalaš oktasašváikkuhusaid. Dát danin, ahte sáhtášii čielggaduvvot, loavkidago mii nu doaimmaid dahje plánaid sámiid rievtti iežaset kultuvrii ja dasa gullevaš ealáhusaid gánnáhahtti hárjeheapmái. Sáhka lea ng. mearkkašahtti vahága šielmmás, man ii galggaše rasttildit. Prinsihppa lea nannejuvvon sihke riikkaidgaskasaš olmmošriektesoahpamušain ja ruovttueatnama láhkaásaheamis. Boazosápmelaččat ledje nappo prinsihpas lihkostuvvan masá veadjemeahttun barggus. Sii ledje ožžon vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaide guoski dulkonlinjjá áddet dan, man ieža ledje ádden juo guhká. Industriijalaš eanangeavaheami hehttehusat lánastuvvet nubbi nuppi ala ja loahpas váldet sámi boazodoalu vuođu, mii lea sorjavaš eallinfámolaš luonddus. Muhto vuovdečuollamat joatkašuvve masá seammaláganin beroškeahttá vuoigatvuođalaš olahusain. Dárbbašuvvojedje eambbo riektegeavvamat ja kampánjjat biras- ja olmmošriekteorganisašuvnnaiguin ovdal go Meahciráđđehusa ožžo luohpat muhtin geahččanguovlluineaset ja gáibádusaineaset. Dál dat dadjá, ahte ii ollašuhte dakkár vuovdečuollamiid, maidda dat ii leat ožžon bálgosiid miehtama. Dat maid mieđai bálgosiiguin čadnon soahpamušaiguin ráfáidahttit muhtin dehálamos dálveguohtunvuvddiid vuovdečuollamiin, muhto dát soahpamušat nohket jagi 2030. Mii lea muđui seammá jahki, go duot luondduviđá ja boares vuvddiid kritearaid deavdi vuovddit galggašedje leat čavga suodjaluvvon min EU-čatnasumiid mielde. Mii… Read More »Jan Saijets: Vuovdedoalu váikkuhusat sámi boazodollui
Raporttas gullo sámiid iežaset jietna Komissára Anni-Siiri Länsman 4.12. Buorit olbmot, hyvät kuulijat! Odne mii eat almmustahte dušše Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna raporttaid. Odne mii rahpat ságastallama, mii guoská miidjiide buohkaide. … Read More »Komissára Anni-Siiri Länsman: Raporttas gullo sámiid iežaset jietna
Vuosttamuš lávki lea dustet duohtavuođa Komissára Kari Mäkinen 4.12. Buorit guldaleaddjit, lea leamaš ovdavuoigatvuohta leahkit mielde dán barggus, gos ohccojuvvo nu duohtavuođalaš govva go vejolaš. Govva lea álgovuđolaččat govva sámi álbmogis… Read More »Komissára Kari Mäkinen: Vuosttamuš lávki lea dustet duohtavuođa
Sáhka Álbmotteáhter 4.12. 2025 Hannele Pokka Komišuvnna bargu rahpá geainnu soabadeapmái Buorit nissonolbmot ja dievdoolbmot! Lea stuorra gudni, ahte mii sáhttit ovdanbuktit sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna barggu… Read More »Hannele Pokka: Komišuvnna bargu rahpá geainnu soabadeapmái
