Suoma lahttuvuohta Natos ja USA:in čadnojuvvon bealuštanovttasbargosoahpamuš leat buktán sámiid ruovttuguvlui ođđa infrastrukturfitnuid ja Nato-joavkkuid oktasašhárjehusaid. – Nato lea ođđa mearkkašahtti eanangeavaheaddji sámiid ruovttuguovllus, ja dasa gustojit eará njuolggadusat go earáide, gávnnahii professor Laura Junka-Aikio sierračielggadeamistis, man son lei ráhkadan komišuvdnii. Sierračielggadeapmi almmustahttindilálašvuohta lei Lappi universitehtas 3.9. – Vaikko bealuštanfámut leatge hárjánan doaibmat boazodoalloguovllus, de sámiid ruovttuguovllus ilbmanit eará lágan jearaldagat, son dadjá.
Árktalaš guovllu birra ságastallojuvvo ain eanet ja ain dávjjibut soalddátpolitihkalaš geahččanguovllus. Dát váikkuha sakka sámekultuvrii, árbevirolaš ealáhusaide ja sámiid rivttiid ollašuvvamii Suomas. Junka-Aikio heammástuvai sámiide eamiálbmogin dorvvastuvvon rivttiid ja virgeoapmahaččaide guoski geatnegasvuođaid dievaslaš healbadeamis bealuštanpolitihkalaš jearaldagain. Su mielas dat lei vuordemeahttun, ahte láhkaásaheami geatnegasvuođat healbaduvvojit dál ráfi áigge dábálašdilis ja riektestáhtas, mas olmmošvuoigatvuođat dábálaččat gudnejahttojuvvojit.
”Ovttasbargu ávkkuhivččii maid bealuštanfámuid”
Almmustahttindilálašvuođa panelaoasseváldit deattuhedje, ahte vaikko geopolitihkalaš gealdduid birra čállet viššalit ođđasiid, de ii galggaše vajáldahttit, ahte Suopma ii leat spiehkastatdilis. Mii eallit ráfi áiggi ja fámus lea vuođđoláhka ja eará láhkaásaheapmi, mat dorvvastit riektestáhta doaibmama.
– Sápmelaččain leat seammá fuolat dorvvolašvuođa hárrái ja Sámediggige almmolaččat doarju stáhta bealuštanpolitihka, gávnnahii Suoma sámiid guovddášsearvvi ságajođiheaddji Áslat Holmberg. – Bealuštanpolitihkalaš čovdosat eai goittotge vuoigadahte rivttiid loavkideami eatnanbealuštusa vuođul. Friddja, ovdadihtui vuođđuduvvi miehtama prinsihpaid galggašii ain čuovvut, son deattuhii.
– Bealuštusáššit leat dehálaččat maid sámiide. Sápmelaččat leat bealuštan riikka ovddit sođiin ja sápmelaččat háliidivčče bealuštit riikka maid boahtteáiggis. Dan dáfus dat juobe loavkida, ahte sápmelaččat eai gávnnahuvvo ovttaveardásaš guoibmin, dajai Sámebálgosiid ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio.
Junka-Aikio muitalii, ahte ráhkadettiinis čielggadeami, son heammástuvai das, man viidát sámiid rievttit leat healbaduvvon ja mot smávva doaimmaiguinge hehttehusaid sáhtášii eastadit ja geahpedit buoremus lági mielde. Čielggadeami várás jearahallojuvvon badjeolbmot deattuhedje, ahte sii áinnas searvvašedje ovttasbargui, vaikko das šaddáge liigebargu. Ovttasbargui sámeealáhusaiguin ii goittotge gávdno čielga protokolla, iige diehtu bealuštanfámuid doaimmain guovllus jovssa bálgosiid, man geažil doaimmaid oktiiheiveheapmi ii lihkostuva. Dát imaštahttá, daningo ovttasbargu ávkkuhivččii maiddái bealuštanfámuid: badjeolbmot dovdet guovlluideaset buorebut go earát ja sis leat guovllus johtima várás dárbbašlaš fievrrut.
– Dat fuolastuhttá, ahte ráfi áiggege ii meannuduvvo iežamet lágaid vuođul, eaige dáin áššiin leat gergosat ságastallat Sámedikkiin, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin dahje bálgosiiguin, Sanila-Aikio gávnnahii. – Makkár sáni dát sádde min stáhta birra? Bohciida maid fuolla das, man fuolas rivttiin galggašii leahkit, juos mii muhtumin šaddat vejolaš spiehkastatdillái, son jearai.
Virgeoapmahaččaid galggašii skuvlet
Lappi universitehta dutki Leena Hansen deattuhii, ahte sihke vuođđoláhka ja sámediggeláhka dorvvastit sámiid rivttiid ja geatnegahttet gullat sápmelaččaid dáinge áššiin. Aitto fápmui boahtán sámediggeláhka ollá guhkkelii go láhka dan ovdal. Dan 9 § sisttisdoallá virgeoapmahaččaide guoski ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuođa. Hansena mielde čuolbma lea maid dat, ahte virgeoapmahaččain ii leat doarvái diehtu iige máhttu dárkkodit mot dát geatnegasvuođat váikkuhit sin iežaset sektorláhkaásaheami guoskadeapmái.
– Dál bealuštanfámuid dovdamuš sámekultuvrras ja boazodoalus lea ovttaskas virgeoapmahaččaid duohken. Danin virgeoapmahaččaid skuvlen galggašiige leat guovddáš sajádagas. Hansen muittuhii maid, ahte vuođđolága 22 § sisttisdoallá virgeoapmahaččaide guoski almmolaš geatnegasvuođa dorvvastit vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid.
Ekonomalaš hehttehusat ja lassebarggut almmá buhtadusaid haga
Soahtehárjehusat váikkuhit boazodoalloguovlluin luonddu ja bohccuid dábálaš birrajođáldahkii. Hárjehusaide vuogáiduvvan dagaha badjeolbmuide sihke ekonomalaš hehttehusaid ja lassebargguid. Buhtadusaid šaddet goittotge vuordit guhká ja vásihit, ahte olles buhtadusohcanproseassa lea eahpečielggas.
– Lágas ásahuvvon bealuštanfámuid buhttengeatnegasvuohta vuođđuduvvá viehka olu priváhtta eatnanoamastussii. Dát lea čuolmmalaš, daningo sámiid ruovttuguovllus stuorámus oassi eatnamis lea merkejuvvon stáhta oamastussii. Danin lágas leage čielga sivva, man dulkon váttásmahttá sápmelaččaid buhtadusaid oažžuma, gávnnahii Junka-Aikio.
Nato-joavkkuin lei stuora hárjehus njukčamánus 2024 Suoma, Ruoŧa ja Norgga guovllus. Eanodaga guovllus johte dalle duháhat soalddáhat ja čuođit soalddátfievrrut. Hárjehus čájehii, ahte rájiid rasttideaddji sámeovttasbarggus váilot ain čielga geavadat. Norggas gustojeaddji buhtadusgeavadat leat čielgaseappot go Suomas. Stáhtakantuvrii sáddejuvvon buhtadusohcamušaid gieđahallan soaitá ádjánit mis juobe jagi ja dallege mearrádus soaitá leat negatiiva. Čielga mearkkašupmi orru leame das, addágo bealuštanfámut positiivvalaš cealkámuša hárjehusaid dagahan hehttehusain.
– Norga lea leamaš Nato-lahttu juo guhká ja doppe lea hárjánupmi hárjehusaid lágideames maid sámeguovlluin. Siiddaiguin ráđđádallojuvvo áiggil, vai bohccuid dihtet sirdit eret hárjehusaid áigái. Hehttehusaid lassin doppe buhtadit hárjehusaid dagahan lassebargguid ja lea vejolaš bálkáhit maid lasseolbmuid bohccuid guođoheapmái, nuppe ládje go Suomas, Sanila-Aikio muitalii.
Áslat Holmberg mielas mihttomearrin galggašii ásahit bealuštanpolitihka oktasaš geavadiid ja linnjemiid čielggasmahttin. Davviriikalaš lahkonanvuohki livččii dehálaš: dál dilli lea dat, ahte iešguđet riikkain ássi sápmelaččat leat sierraárvosaš sajádagain gaskaneaset, gávnnahii Holmberg.
Dát almmustahttin lea ollašuhtton oassin barggus sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnnas, man stáhtaráđđi lea ásahan. Almmustahttima sisdoalus vástida dieđu buvttadeaddji, iige deakstasisdoallu vealttakeahttá ovddas komišuvnna iige stáhtaráđi oainnu. Sierračielggadeapmi almmustahttojuvvui sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna almmustahttindilálašvuođas 3.9.2025. Publikašuvnnaid sáhttá lohkat ja luđet stáhtaráđi publikašuvdnaarkiivvas. Bátti sáhttá geahččat ja publikašuvnna sáhttá luđet maid komišuvnna neahttasiidduin.