Eamiálbmotrievttit leat ovdánan mearkkašahtti ládje maŋimuš jahkelogiid áigge. Áššit leat ovdánan sihke riikkaidgaskasaš ja našuvnnalaš dásis. Nuortalašláhka lea goittotge bázahallan, gávnnaheigga nuortalaččaid luohttámušolmmái Veikko Feodoroff ja politihkkár Tiina Sanila-Aikio nuortalašáššiid gieđahallan sierračielggademiid almmustahttindilálašvuođas Anáris 20.8.
– Áššit leat ovdánan sihke riikkaidgaskasaš eamiálbmotrivttiin ja našuvnnalaččatge ovdamearkka dihte duopmostuolločovdosiid bokte, gávnnahii Tiina Sanila-Aikio. – Nuortalašlága dáfus earenoamážit paragráfa, mii gieđahallá gullangeatnegasvuođa, govvida bázahallan searvadahttima hámi, man galggašii buktit dálá áigái. Suopma lea dan mađe nuortalaččaide vealgi. Juos háliidit, ahte nuortalaš álbmot oktan siidačoahkkimiin sirdašuvvá ovddasguvlui, dáid áššiid galggašii divvut fargga, dajai Sanila-Aikio.
Seammá lágan jurdagat ledje nuortalaččaid ovdaolbmos Veikko Feodoroffas, guhte sávai nuortalaččaid gullama rievdadeami ovttasdoaibmanráđđádallamin. Dát livččii dehálaččamus vuohki, man bokte nannejuvvošii siidačoahkkima rolla ja juksojuvvošii dilli, mii čuovvu FPIC-prinsihpa. – Dat mearkkaša goittotge maiddái dan, ahte siidačoahkkima hálddahusa rolla galggašii seammás nannet ja buoridit. Dan sajádagas galggašii dahkat iehčaneabbo ja nannoseabbo, iige galggašii jurddašit ahte dat lea dušše EJB-guovddáža dahje eará virgeoapmahaččaid joatkka. Dát lea ášši, maid siidačoahkkin lea ovddidišgoahtán, Feodoroff muitalii.
”Nuorttâlâškuávlui luánduriggoduvah iä uážu šoddâđ aalmugijkoskâsâžžân kävppikálvun”
Dutki Taarna Valtonen anii dehálažžan, ahte nuortalaččat gávnnahuvvošedje aktiivvalaš doaibmin ja vuogáiduvvi álbmogin. – Nuortalaččaid iežaset aktiivvalašvuohta ođđa riikka riikkavuložin Suomas lea hejot dutkojuvvon ja váilevaš. Maiddái dutkamušain sáhttá áicat botnjasan dulkojumiid: ealáhusaid dutkamušas leat botnjasan dulkojumit iešguđet siiddaid gaskkas, ja máŋggat stereotiippat gerdojuvvojit dutkamušas nubbái. Dákkár lea ovdamearkka dihte ipmárdus homogenalaš servošiin, ja ipmárdusat boazodoalu ja bálkábargguid rollas nuortalaččaid eallimis.
Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna almmustahttindilálašvuođa panelaoasseváldit suokkardalle maiddái mot stáhta ja nuortalaččaid gaskavuođat leat rievdan. Valtonen ja Juutinen govvideaba geahčastagasteaskka Beahcáma áiggi árvovuogádaga “merkantilistis-kolonialistis-rasisttalažžan”, man mielde olbmuid árvu, meannudeapmi ja rievttit ledje sorjavaččat sin etnisitehtas ja árvvusatnimis ja sin eallinvuogi ávkkálašvuođas stáhta resursapolitihka ektui. Dát vuogádat meroštalai sámiid árvvu ja earenoamážit nuortalaččat meroštallojuvvojedje árvovuogádaga vuolimužžan. Stáhtii nuortalaččat eai lean prioritehta, muhto baicca dat lei beroštuvvan Beahcámis eanaš dan luondduriggodagaid dihte. Orru ahte industriála luondduriggodagaid geavaheami beavttálmahttin lea leamaš čielgaseamos mihttomearri, ja goasii buot huksen dahkkojuvvui eanaš industriála ealáhusaid eavttuid mielde.
Feodoroff gávnnahii, ahte viiddit geahččanguovllus historjjálaš doaladuvvan sámiid ja nuortalaččaid rivttiide orru eallime ain otná beaivve. – Suonnjelis hupme luondduriggodagain, muhto dán áigge dás hubmojuvvo veháš čábbudala ja hubmojuvvo luondduváriin. Dat, ahte lea leahkime luondu ja luondduriggodagat, lea goittotge min kultuvrra eallineaktu, iige dain galggašii dahkat dušše riikkaidgaskasaš gávpegálvvu.
– Juos EU-dásis gávnnahit, ahte dárbbašuvvo kobolta, de dan muttus orru leame áibbas seammá maid siidačoahkkimat dadjet. Min eai vuhtiiváldde praktihkas. Stáhtii livččii unna muhto dehálaš ášši ipmirdit ja addit kultuvrii ja ealáhusaide saji ja dorvvu, Feodoroff deattuhii.
– Máŋggat servoša vásihan hástalusat heivejit ásaiduhttikolonialismma doahpaga vuollái. Dávjá go hupmet eananrivttiin ja guovlluin, de ságastallamis bohciida fuolla das mot dáhkiduvvo, ahte buot riikkavuložat beasašedje geavahit dáid guovlluid, eaige dušše gažaldatvuloš siidda árbbolaččat, Sanila-Aikio gávnnahii. Sanila-Aikio oainnu mielde sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna okta deháleamos bargguin lea buktit ovdan sidjiide geain lea váldi, ahte mii geardduhit ain seammá áššiid go ovdalge, vaikko buorrege ovdáneapmi livččii dáhpáhuvvan, son jotkkii.
Láhkaásaheapmi sođiid maŋŋel bissehii ovddidanvejolašvuođaid guhkes áigái
Sonja Tanhua oassečielggadeapmi gieđahallá áiggi, goas hábmejuvvui vuođđu nuortalaččaide guoski sierraláhkaásaheapmái ja stáđásmahttojuvvojedje nuortalaččaid siidačoahkkima ja stáhta gaskasaš virggálaš gaskavuođat. Áigodaga 1955–1985 báidnet rievdavaš doaibma- ja kulturbirrasii vuogáiduvvan, badjálas traumaid šaddan ja gieđahallan ja maiddái áitta giela ja kultuvrra jávkamis.
– Ođđa nuortalašguvlui ráhkaduvvon nuortalaččaide guoski láhkaásaheapmi dáhkidii ovttalágán eallindili prinsihpalaččat juohke nuortalaš bearrašii, mii evakuerejuvvui Beahcámis. Seammás láhkaásaheapmi goittotge bissehii nuortalaččaid sisaboahtodási ja guovllu ovddidanvejolašvuođaid, Tanhua gávnnaha.
– Láhkaásaheapmi ii máŋggaid ođastusaidge maŋŋel láhčán vejolašvuođaid dásseárvosaš eavttuide ovdamearkka dihte ealáhusaid ovddideapmái ja eallindási buorideapmái. Dat maid lasihii guovllu nuortalaš álbmoga siskkáldas sierraárvosašvuođa: láhkaásaheapmi jugii sin nuortalašovdduid ollái gullevaš nuortalaččaide ja sidjiide, geat eai beassan mielde dáidda ovdduide.
Darija Semenoja čielggadeapmi gieđahallá nuortalaččaid eallindiliid ja ealáhusaid ovdáneami nuortalašguovllus dáláš nuortalašlága fápmoáiggi dahjege jagi 1995 rájes gitta dálááigái. Čielggadeapmi sisttisdoallá sierraláhkaásaheami ja doarjja- ja loatnavuogádagaid gieđahallama lassin ee. viiddes proseassagovvideami ássanhuksemis nuortalašlága mielde, man Semenoja sávvá doarjut servoša maid boahtteáiggis.
Semenoja čielggadeapmi buktá ovdan, mot nuortalašláhka daninassii doaibmá bures, muhto čuolmmat ja ovddidanmunni leat earenoamážit das, mot virgeoapmahaččat dan guoskadit praktihkkii.
”Siidačoahkkin lea ollašuhttán iešmearridan- ja oassálastinrievtti jahkečuđiid”
– Dát čielggadeapmi lea ollisvuohta, man juohkehaš, eandalii juohkehaš mearrideaddji galggašii lohkat, Feodoroff gávnnahii. Son govvidii čielggademiid ollisvuođa gokčevaš geahčastahkan Suoma iehčanasvuođa áiggi nuortalaččaid ja stáhta ja maiddái virgeoapmahaččaid gaskavuođas. Seammás dat lea viiddes geahčastat nuortalaččaid siidačoahkkima dološ hálddahusvuogádaga ovdáneapmái.
Seammá oaivilis lei Sanila-Aikio, gean mielde ollisvuohta čájeha mot iešguđet čielggademiid áigodagaid čatná oktii namalassii Nuortalaččaid siidačoahkkin, mii lea áidnalunddot ja jerggolaš vuogádat. – Siidačoahkkin lea praktihkas ollašuhttán nuortalaččaid iešmearridanrievtti ja oassálastinvuoigatvuođa gažaldagaid jahkečuđiid, maiddái dáid earenoamáš garra jahkelogiid, Sanila-Aikio dajai.
Hannu Linjakumpu ovddastii almmustahttindilálašvuođas Lappi EJB-guovddáža ja Laura Jänis celkkii eanan- ja vuovdedoalloministeriija dearvvuođaid. Soai gávnnaheigga, ahte čielggademiid ollisvuohta lea gokčevaš diehtogihppu maiddái boahtteáiggi dáfus.
– Nuortalašlágat ja láhkaásahusat leat meroštallan praktihka ja dahket ain dan, Linjakumpu álggahii. Su mielas lea dehálaš maid fuomášit, ahte láhka lea dárkkistuvvon máŋgii ja čuolmmaid leat viggan buoridit. – Servodat ja máilbmi goittotge rivdet, ja hástalus lea sihkkarastit, ahte nuortalašláhka nagoda vástidit dáidda dárbbuide, mat servošis dán áigge leat, Linjakumpu gávnnahii. – Go historjjá noađđi lea gerdon jahkelogiid áigge ja go dat buohtastahttojuvvo dálá áigái, de vuordámušat leat ollu, ja bohciida gažaldat, nagoditgo daidda vástidit.
Jänis fuomášuhtii, ahte ollisvuohtan nuortalašláhka lea viiddis ja dan ovddideapmi gáibida áiggi ja dáhtu. Dat dárbbašivččii maid buori ovdaválmmaštallanproseassa, mii ii vuos dál leat jođus. – Dás galgá sihkkarastit FPIC-prinsihpa ollašuvvama. Lága ii sáhte ođasmahttigoahtit dušše ministtardásis, muhto baicca dan galgá dahkat ovttas nuortalaččaiguin gitta álggu rájes.
Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna almmustahtii 20.8. Anáris čielggademiid ollisvuođa, mii gieđahallá nuortalaččaid gaskavuođa Suoma stáhtii ja dan hálddahusráhkadusaide. Nuortalaš servošat leat šaddan vuogáiduvvat golmma stáhta ráhkadusaide, rádjegeavvamiidda ja rájiid geassimii, mat eai leat vástidan báikkálaččaid duohtavuođa. Čielggadeamis gieđahallojuvvo sihke nuortalaš servošiid ja Suoma hálddahusráhkadusaid guhkes historjá iehčanas Suoma áigge, ja maiddái dat, makkárin nuortalaččaid sajádat lea hápmašuvvan suopmelaš servodagas.
Čielggademiid ollisvuođa leat čállán boarrásit dutki, doseanta Taarna Valtonen; nuortalašgiela universitehtalektor, filosofiija doavttir Markus Juutinen; filosofiija doavttir Sonja Tanhua ja diploma-inšenevra Darija Semenoja. Čielggademiid čálliid lassin dilálašvuođas ledje ságastallame nuortalaččaid luohttámušolmmái Veikko Feodoroff, politihkkár ja nuortalašgiela ja -kultuvrra bargi Tiina Sanila-Aikio, Eanan- ja vuovdedoalloministeriija sierraáššedovdi Laura Jänis ja Lappi EJB-guovddáža eananguovlu ja energiija -ovttadaga hoavda Hannu Linjakumpu.
Dát almmustahttin lea ollašuhtton oassin barggus sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnnas, man stáhtaráđđi lea ásahan. Almmustahttima sisdoalus vástida dieđu buvttadeaddji, iige deakstasisdoallu vealttakeahttá ovddas komišuvnna iige stáhtaráđi oainnu. Sierračielggadeapmi almmustahttojuvvui sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna almmustahttindilálašvuođas Anára Sajosis 20.8.2025. Publikašuvnnaid sáhttá lohkat ja luđet stáhtaráđi publikašuvdnaarkiivvas. Bátti sáhttá geahččat ja publikašuvnna sáhttá luđet maid komišuvnna neahttasiidduin.