Nuortalaččaid servošat bieđganedje golmma stáhta – Sovjetlihtu, Norgga ja Suoma – guovlluide máilmmisođiid čuovvumuššan. Suomas nuortalaččaid sajádat lea dorvvastuvvon ásahemiin sierra nuortalašlága ja seailluhemiin nuortalaččaid árbevirolaš hálddašanmálle siidačoahkkinvuogádahkan. Nuortalašgiella, kultuvra ja doaibma riikkarájáid rastá leat aktiivvalaš ovdánanmuttus otná beaivve. Duohken lea goittotge measta čuođi jagi, maid áigge máŋggat áššit leat geargan rievdat.
Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna almmustahttá 20.8.2025 Anáris nuortalaččaid historjjá ja kultuvrra gieđahallan sierračielggadusaid oppalašvuođa. Čielggadusaid mihttomearrin lea bajidit ovdan nuortalaččaid historjjá muttuid, nuortalaččaid guoskevaš sierraláhkaásaheami, dáhpáhuvvan rievdadusaid ja lágas ásahuvvon mearrádusaid ollašuvvama. Čielggadusain guorahallat maiddái nuortalaččaid siidačoahkkima sajádaga ja nuortalaččaid ealáhusráhkadusa.
Nuortalaččaid ealáhusain, eallindiliin, hálddahuslaš gaskavuođain Suoma stáhtain ja dáid mearridan láhkaásahemiin leat dáhpáhuvvan stuorra nuppástusat Suoma iehčanasvuođa áigge. Jo Beahcáma laktin Supmii 1920 heajudii nuortalašservošiid servodatlaš ja ealáhusa dili fuopmášahtti láhkai. Dat ledje jo ekonomalaš kriissas ovddit rádjegeassimiid ja sođiid mielddisbuktán spiehkastatdiliid geažil. Ođđa rádjá cuvkii máŋggaid nuortalašsiiddaid guovtti sierra stáhtii.
Beahcáma ođđa báikkálašhálddahus dahje Suoma stáhtahálddahus eai dovdán dahje goittotge dovddastan nuortalaččaid rivttiid dahje váldán vuhtii sin sierradárbbuid guovllu eamiálbmogin. Eanadoalu hárjehan, eanaš suopmelaš ođđaássiid ja luondduresurssaid ávkkástallan industriija ovddut ledje vuosttassajis. Easkka 1930-logus stáhtahálddahusas čielggadišgohte Suonnjela nuortalaččaid sierradárbbuid. Dát deaividii garra vuostemiela báikkálašhálddahusas, mas ledje eanaš Suoma njunnošat. Nuppi máilmmisoađi maŋŋá Beahcáma nuortalaččat evakuerejuvvojedje Anárii, gosa dahkkojuvvui nuortalašguovllu.
Čielggadusas leat láidehus ja golbma sierra áigodagaid gieđahallan oasi. Vuosttas oasi, dego maiddái láidehusa leat čállán boarrásut dutki Taarna Valtonen (Turku, Helssega ja Oulu universiteahta) ja nuortalašgiela universiteahtalektor, filosofiija doavttir Markus Juutinen (Oulu ja Turku universiteahta). Dát geahčastat gieđahallá jagiid 1920-1955 dili ja vuodju nuortalaččaid eandalii guoskkahan láhkaásaheapmái ja hálddahussii ja sin hárjehan ealáhusaid. Geahčastat vuodju Beahcáma áigái 1920-1944. Dat čujuha, ahte stáhta ii váldán vuhtii nuortalaččaid sierrasajádaga dahje rivttiid láhkaásaheamis iige báikkálašhálddahus doaimmastis. Sierraláhkaásaheami álge gárvvistit easkka nuppi máilmmisoađi maŋŋá.
Nubbi oassi lea dutki, filosofiija doavttir Sonja Tanhua (Helsset universiteahta) čielggadus Nuortalaččaid ja stáhta gaskavuođat Suomas sođiid maŋŋá. Dat gieđahallá áigodaga 1955-1985. Duon áigge dahkkojuvvui vuođđu nuortalaččaid guoskevaš sierraláhkaásaheapmái sihke stáđásmahtte nuortalaččaid siidačoahkkima ja stáhta virggálaš gaskavuođaid. Čielggadusas gieđahallat nuortalaččaid, Suoma stáhta sihke eará doaibmiid gaskkas lean ruossalasvuođaid ja nuortalaš servodaga váikkuheami ja doaibmivuođa vejolašvuođaid ja lihkostuvvama áigodaga áigge. Das boahtá ovdan, ahte láhkaásaheapmi ovdánii njozet iige stáhtas orron leamen aktiivvalaš hállu ovddidit nuortalaččaid eallindiliid.
Goalmmát oassi lea diplomainšenevra Darija Semenoja čielggadus Nuortalaččaid eallindiliid ja ealáhusaid ovdáneamis nuortalašguovllus dálá nuortalašlága (253/1995) fápmoáigge. Dat gieđahallá nuortalaččaid eallindiliid ja ealáhusaid ovdáneami nuortalašguovllus dálá nuortalašlága fápmoáigge dahjege jagi 1995 rájes otnábeaivái. Gieđahallama vullosaš fáttát leat nuortalaččaid guoskevaš sierraláhkaásaheapmi ja dás dáhpáhuvvan rievdadusat, nuortalašláhkii vuođđuduvvan doarjja- ja loatnaortnet, nuortalaččaid ealáhusat ja eallindilit, nuortalašlága čuvvon ássanhuksen ja eanaoažžun ja nuortalašdáluid luobaheapmi. Gieđahallama guovddážis leat ealáhusat ja eallindilit, eandalii ássanhuksen ja eanaoažžun sihke dasa gullevaš eatnatlohkosaš váttisvuođat ja ođastandárbbut.
Kommišuvdna almmustahttá oasi dán oppalašvuođas nuortalašgielat jorgalussan.
Čielggadeapmi almmustahttojuvvo Stáhtaráđi neahttasiidduin 20.8. dii 8:
- Taarna Valtonen ja Markus Juutinen, Sonja Tanhua, Darija Semenoja: Kolttasaamelaisten elinkeinot, erillislainsäädäntö ja suhteet Suomen valtion kanssa vuosina 1920–2024 – kolme erillisselvitystä saamelaisten totuusja sovintokomissiolle https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-352-4
- Taarna Valtonen da Markus Juutinen: Ǩičldõk iiʹjji 1920–1955 vaaldâšm- da õhttsažkåʹddriâžldõʹǩǩe, laaʹjjid da jieʹllemvuõʹjjid nuõrttsäʹmmlai ǩiõččâmkuuʹlmest https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-384-5
Čielggadeapmi lea oassi Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna sierračielggademiid ráiddus. Komišuvnna bargu lea čielggadit sámiid vásihan vealaheami ja assimilašuvnna ja ovdanbuktit vugiid hukset soabadeami eamiálbmot sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskkas. Dieđut komišuvdnii ráhkaduvvon čielggademiin gávdnojit neahttasiidduin https://sdtsk.fi/julkaisut/.
Lassedieđut
Váldočálli Ulla Aikio-Puoskari
ulla.aikio-puoskari(at)sdtsk.fi
Gulahallanplánejeaddji Mira Pohjanrinne
mira.pohjanrinne(at)sdtsk.fi