Industriijalaš eanangeavahanhámit duššadit luondduvuvddiid, mat leat vealtameahttumat sámi boazodollui. Sámebálgosiid oktasaš sávaldat lea, ahte dássážii seilon luondduvuovddit seailluhuvvojit. Sámeservošat leat buktán jahkelogiid áigge ovdan industriijalaš eanangeavaheami dagahan vahágiid árbevirolaš ealáhusaidasaset ja geahččalan caggat daid. Vaikko unna ovdánanlávkkážatge leat juksojuvvon, oppalaš dásis árbevirolaš ealáhusaid dárbbašan eallinsadji goittotge gáržu oppa áigge. Juo 70-logus áice, mot ekosystemat mollanedje stuorra eanangeavahanfitnuid dihte nubbi nuppi maŋŋel.
Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna almmustahttá 17.6.2025 Jan Saijets ja Jarmo Pyykkö sierračielggadeami, mii gieđahallá vuovdedoalu váikkuhusaid sámiid rivttiide ja kultuvrii, buot buohkanassii sámi boazodollui. Čielggadeami guovddážis leat earenoamážit kumulatiivvalaš hehttehusat ja mearrádusbargamii oassálastin.
Iešguđetlágan eanangeavahanhámiid váikkuhusat čoggodit. Danin daid galgá Saijets ja Pyykkö mielde dárkkodit ovttas iige sierra. Kumulatiivvalaš hehttehus lea juo dál mearkkašahtti ja dat rihkku sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid.
– Boazodoallolágas gildojuvvon mearkkašahtti hehttehusa šielbmá lea juo rasttilduvvon. Eanangeavaheapmi ii sáhte šat stuorrut, daningo dat leat lágaheapme, dadjaba Saijets ja Pyykkö.
Čielggadeapmi čájeha maid, ahte dološ vuovdedoallodoaimmaid váikkuhusat hehttejit ain sámi boazodoalu. Dat vuolidit boazodoalu gánnáhahttivuođa ja beroštumi dan guovdu – ja dakko bokte maid áitet sámi boazodoalu joatkašuvvama. Boares vuvddiid čuollamis leat viiddes váikkuhusat bohccuid guohtunsystemii, daningo davvi luondu ođasmuvvá hihtásit ja luondduviđá vuovdi lea muđuige ekovuogádahkii dehálaš.
Vuovdedoalu juo dagahan hehttehusat leat mearkkašahtti stuorrát, man geažil bohciida jearaldat dagahuvvon vahágiid ovddalgihtii eastadeamis, divvumis ja/dahje buhttemis. Álkimus lea eastadit ovddalgihtii, eastit lassehehttehusaid. Sámebálgosat leat máŋgii jagiid mielde evttohan, ahte dássážii seilon luondduvuovddit suodjaluvvojit vuovdedoalus ja eará industriijalaš eanangeavaheamis.
Čielggadeamis čájehuvvo, ahte sámiid rivttiide eamiálbmogin gullevaš beaktilis oassálastin sidjiide guoskevaš mearrádusbargamii ii leat vuvddiid geavahusas dán rádjái ollašuvvan nu go dat galggašii.
Saijets ja Pyykkö ovdanbuktiba ođđa, sámeguovllus dahkkojuvvon suodjalkeahtes luondduvuvddiid kártema bohtosiid. Dáid vuvddiid lea vealtameahttun suodjalit dorvvastan dihte sámi boazodoalu. Vuvddiid suodjaleamis ja geavaheamis ferte čielggadeami mielde soahpat sápmelaš servošiiguin.
Čállit evttoheaba maid doaibmabijuid, maid gávnnaheaba vejolažžan ollašuhttit dáláš láhkaásaheami vuođul. Soai deattuheaba goittotge, ahte dat eai buhtte láhkaásaheami vealtameahttun ođasmahttima, vai sáhttá buoridit sápmelaččaid vuoigatvuođalaš sajádaga. Soai čálliba, ahte vuolggasadji ferte leat iešguđetge sámeservoša eanangeavaheami plánen ja mearrádusbargan. Dát mearkkaša buot buohkanassii sámi boazodoalloservošiid njulges oassálastima guovlluidasaset guoski mearrádusbargamii.
Bures boahtin gullat eambbo almmustahttindilálašvuhtii, mii lágiduvvo 17.6. diibmu 10-15 Anára Sajosis. Dilálašvuohta lea suomagillii ja dat báddejuvvo. Lassedieđut boahtime.
Seammá dilálašvuođas almmustahttojuvvojit maid golbma eará sierračielggadeami: ”Väistämisalueita ei enää ole” – uudet teolliset maankäyttöpaineet saamelaisten kotiseutualueella; Inarin vesien tila ja Inarijärven kalastus saamelaisten ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta; ja Saamelaisten kalastusoikeuksien kehityspiirteitä.
Čielggadeapmi almmustahttojuvvo Stáhtaráđi neahttasiidduin di 17.6. dii 8:
- Jan Saijets & Jarmo Pyykkö: Metsätalouden vaikutukset saamelaiseen poronhoitoon ‒ Tarkastelussa kumulatiiviset haitat ja osallistuminen päätöksentekoon https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-474-3
Čielggadeapmi lea oassi Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna sierračielggademiid ráiddus. Komišuvnna bargu lea čielggadit sámiid vásihan vealaheami ja assimilašuvnna ja ovdanbuktit vugiid hukset soabadeami eamiálbmot sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskkas. Dieđut komišuvdnii ráhkaduvvon čielggademiin gávdnojit neahttasiidduin https://sdtsk.fi/julkaisut/.