Dálkkádatrievdan, reguleren ja lassáneaddji biepmusnoađđi nuppástuhttet Anára guovllu čázádagaid dili, daid čázádatguovlluid luonddudili ja váikkuhit guovllu guliide. Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna almmustahttá 17.6. artihkalčoakkáldaga, mas áššedovdit dárkkodit dili golmma geahččanguovllus.
Doseanta Tero Mustonen artihkal dárkkoda Anárjávrri Báhčaveaijoga čázádaga ja Njávdánjoga čázádagaid dálá dili dálkkádatrievdama rámmain diehtaga ja sámiid árbedieđu vuođul.
– Čázádagain dušše Njávdánjohka lea ollásit luonddudili lágan, dadjá Mustonen. – Muhto buot dárkkoduvvon čázádagat leat dehálaččat sihke luonddu ja sápmelaččaid dáfus.
Dutki Nico Alioravainen (Luondduriggodatguovddáš) čállá guliid ja guollebivddu dilis Anárjávrris. Anárjávrri guollebivddu, guliid ja earenoamážit mearriduvvon guolledoallogeatnegasvuođa bohtosiid leat čuvvon boatkkaheamet 1980-logu rájes. Alioravainen gávnnaha, ahte Anárjávri lea dovddus čuovžajávri, muhto hávgga ja vuskkona bivdu lea lassánan. Dát lea čuovvumuš sihke čáhcešattodaga lassáneami,s go bibmosat leat eanet, ja jiekŋagovččasáigodaga oatnumis.
FL Markku Ahonen dárkkoda gávppálaš guollebivddu eavttuid Anáris. Gávppálaš guollebivdu lea regulerejuvvon doaibma, mii eaktuda ee. doarvái viiddes čáhceguovlluid ja nana guollemáttodagaid ja lága mearridan guliid gieđahallanlanjaid. Oppalaččat guollemáttodagaid vuođul Ahonen oaidná, ahte sáhtášii bivdit juobe beaktileappot. Gávppálaš guollebivddu leat ovddidan Anára guovllus mieđihemiin lobiid álggahalli guolásteddjiide ja huksemiin guokte guliid gieđahallanhálla, main nubbi lea viiddiduvvon giđđat 2025.
Čázádagaid luonddudilli rievdá
Maŋimuš 15 jagi áigge čázádagaid dilli ja daid čázádatguovlluid luonddudilli leat rievdan. Turisma, luondduriggodagaid atnui čuohcci deaddu ja geopolitihkalaš dilli mielddisbuktet iežaset hástalusaid. Čázádahkii leat boahtán maid ođđa vierisšlájat, dego ruoššaluossa, máivi ja ránesrávdu.
Artihkalčoakkáldagas evttohuvvojit divvundoaibmabijut, dego ovdamearkka dihte sámi čázádatforuma vuođđudeapmi, čázádatguovlo- ja roggedivvumat, rekonstrueren, gilvimiid geahpedeapmi ja endemalaš guollešlájaid lassáneami doarjun. Dása lassin maid beavttálmahttojuvvon bázahus- ja plastihkkačoaggin, mikroplastihkaid čuovvun ja čáhcefápmolágádusaid burgima dahje garvima dárkkodeapmi livčče molssaeavttut.
Bures boahtin gullat eambbo almmustahttindilálašvuhtii, mii lágiduvvo 17.6. dii 10-15 Anára Sajosis. Dilálašvuohta lea suomagillii ja dat báddejuvvo. Lassedieđut boahtime.
Seammá dilálašvuođas almmustahttojuvvojit maid golbma eará ođđa sierračielggadeami: ”Väistämisalueita ei enää ole” – uudet teolliset maankäyttöpaineet saamelaisten kotiseutualueella; Metsätalouden vaikutukset saamelaiseen poronhoitoon ‒ Tarkastelussa kumulatiiviset haitat ja osallistuminen päätöksentekoon; ja Saamelaisten kalastusoikeuksien kehityspiirteitä.
Čielggadeapmi almmustahttojuvvo Stáhtaráđi neahttasiidduin disdaga 17.6. dii 8:
- Tero Mustonen & Nico Alioravainen & Markku Ahonen: Inarin vesien tila ja Inarijärven kalastus saamelaisten ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta – Artikkelikokoelma saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-663-1
Čielggadeapmi lea oassi Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna sierračielggademiid ráiddus. Komišuvnna bargu lea čielggadit sámiid vásihan vealaheami ja assimilašuvnna ja ovdanbuktit vugiid hukset soabadeami eamiálbmot sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskkas. Dieđut komišuvdnii ráhkaduvvon čielggademiin gávdnojit neahttasiidduin https://sdtsk.fi/julkaisut/.