Sámiid rievttis guolástit leat ruohttasat sin vuođđolágalaš sajádagas eamiálbmogin ja dasa laktáseaddji rievttis kultuvrii ja iešmearridanriektái. Sámiid guolástanrievttit leat goittotge praktihkas hedjonan láhkaođastusaid mielde. Bivdoráddjehusaid joatkašuvadettiin jagis nubbái olles johkasámi eallinhápmi lea šaddan áitatvuložin.
Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna almmustahttá 17.6.2025 Riektediehtagiid doavttir Hannele Pokka guovtteoasat čielggadeami, mii dárkkoda sápmelaččaid guolástanrivttiid ovdáneami historjjá ja láhkaásaheami vuođul ja sápmelaččaid guolástanáššiid Deanu čázádagain.
– Vaikko sápmelaččaid rievttit guollebivdui leat jahkelogiid mielde láhkaválmmaštallanáššegirjjiin dovddastuvvon, praktihkas dát rievttit leat hedjonan guolástanláhkaásaheami ođasmahttima oktavuođas, Pokka čállá.
Gustojeaddji guolástanlágas sápmelaččaid guolástanrievttit leat mearkkašahtti láhkai heajuduvvon ovddit láhkaásaheami ektui. Maiddái stáhtaid gaskasaš Deatnu-ráđđádallamiin sápmelaččat leat healbaduvvon.
– Stáhta lea doalahan gitta isida rollastis, man dat lea váldán jahkečuđiid dassái, vaikko stáhta oamasta Deanu Suoma beale čázádagas dušše unna oasáža, Pokka gávnnaha.
Deatnu ja dan luossa leat mávssolaš oassi guovllu sámekultuvrras. Deanu luossanálit leat suodjaluvvon ja guollebivdu lea stivrejuvvon Suoma ja Norgga gaskasaš guolástansoahpamušaiguin ja -njuolggadusaiguin čađat. Luossanáliid geahnohis dili dihte luossabivdu lea leamaš gildojuvvon Deanu čázádagain jagiid 2021, 2022, 2023 ja 2024.
– Sámediggi ja Deanu oasusgottit leat moaitán sihke Deanu guolástanráđđádallamiid ja evttohuvvon nuppástusaid guolástansoahpamuššii ja -njuolggadussii, daningo ráddjehusat leat vuođđolága vuostá. Joatkašuvadettiineaset jagis nubbái dat bidjet áitatvuložin Deanu sámi guolástankultuvrra leahkima, Pokka čállá.
Bures boahtin gullat eambbo almmustahttindilálašvuhtii, mii lágiduvvo 17.6. dii 10-15 Anára Sajosis. Dilálašvuohta lea suomagillii ja dat báddejuvvo. Lassedieđut boahtime.
Seammá dilálašvuođas almmustahttojuvvojit maid golbma eará ođđa sierračielggadeami: ”Väistämisalueita ei enää ole” – uudet teolliset maankäyttöpaineet saamelaisten kotiseutualueella; Metsätalouden vaikutukset saamelaiseen poronhoitoon ‒ Tarkastelussa kumulatiiviset haitat ja osallistuminen päätöksentekoon; ja Inarin vesien tila ja Inarijärven kalastus saamelaisten ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta.
Čielggadeapmi almmustahttojuvvo Stáhtaráđi neahttasiidduin di 17.6. dii 8:
- Hannele Pokka: Saamelaisten kalastusoikeuksien kehityspiirteitä – Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-647-1
Čielggadeapmi lea oassi Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna sierračielggademiid ráiddus. Komišuvnna bargu lea čielggadit sámiid vásihan vealaheami ja assimilašuvnna ja ovdanbuktit vugiid hukset soabadeami eamiálbmot sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskkas. Dieđut komišuvdnii ráhkaduvvon čielggademiin gávdnojit neahttasiidduin https://sdtsk.fi/julkaisut/.