Suoma stáhtas lea sihke geatnegasvuohta ja vejolašvuođat dorvvastit sámegielaide eallinfámolaš boahtteáiggi.
– Stáhta galggašii hábmet sámegielaid doarjjan bissovaš ráhkadusaid ja čujuhit sámegiellabargui doarvái resurssaid, vai sámegielat sáhttet nanosmuvvat ja ovdánit Suomas. Sámi sosiolingvistihka professor Annika Pasanen muitala sámegielaid dili buorránan Suomas spiehkkaseaddji ládje. – Dás fuolakeahttá buot Suomas hubmojuvvon sámegielat, anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiella, leat ain áitatvuložat ja daid boahtteáiggi sihkkarastima várás ferte bargat oppa áigge. – Áššit, mat dagahit gielalaš assimilašuvnna dahjege suddama, eai leat jávkan gosage, son dadjá.
Sámegielaid ealasvuođa dorvvasteapmi eaktuda, ahte olles riikkas dahkkojuvvo vejolažžan sirdit giela ođđa sohkabuolvvaide. Stuorámus oassi sámemánáin ja mánnábearrašiin orrot dán áigge sámiid ruovttuguovllu olggobealde, gos buoremus dilisge sámegielat oahpahuvvojit unnán skuvllas. Dasa lassin oahpahus addojuvvo dávjjimusat fidnodoaimma bokte.
Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii sierračielggadeami ráhkadan Pasanen atná giellabarggu prošeaktaluonddu oktan stuorámus riskkain gielaid boahtteáigái. Dasa lassin lea čuolmmalaš, ahte giellabargu gávnnahuvvo dávjá eaktodáhtolašbargun. Dát čuolmmat leat maid sámiid ruovttuguovllus.
– Sámegiellabeasit doibmet prošeaktahámis, vaikko lea boahtán ovdan, ahte dat leat beaktileamos reaiddut ealáskahttit sámegielaid. Daid lassin maiddái ee. sámi giellabarggu davviriikalaš guovddáš, Sámi Giellagáldu doaibmá almmá fásta ruhtadeami haga ja eahpesihkkarvuođa siste.
Deháleamos lea sámegielaid sirdašuvvan ruovttuin
Pasanen dadjá, ahte dehálaččamus ovttaskas ášši sámegielaid boahtteáiggi dáfus lea goittotge sámegielaid sirdašuvvan ođđa sohkabuolvvaide ruovttuin. Son deattuha čielggadeamistis sámegielaid diliid girjáivuođa. Anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela dilit spiehkkasit nuppiineaset. Davvisámegiela dilli molsašuddá guovllus nubbái ja lea girját go anáraš- ja nuortalašgiela. Sámegielalaš giellaservošatge leat ain girjábut. Eatnigielagiid lassin sámegielaid hubmet máŋggat sámegiela ealáskahttán olbmot ja lassin áibbas ođđa giellageavaheaddjit, geat bohtet sámeservošiid olggobealde.
Pasanen čielggadeami almmustahttindilálašvuođas sámegielaid áššedovdit, geat kommenterejedje barggu, atne maid dehálažžan sámegielaid girjáivuođa vuhtiiváldima ja resurssaid čujuheami giellaplánemii.
Sámedikki stivrra lahttu Tauno Ljetoff buvttii ovdan máŋggasámegielatvuođa, mii lea vuogas ovdáneapmi. Máŋggasámegielat gulahallan lasiha giellageavahandiliid ja lasiha iešguđet sámegielat olbmuid gaskasaš ipmárdusa. Ljetoff lea ieš oahppan nuortalašgiela ollesolmmožin, bargá dán áigge máŋggasámegielat servošiin ja sirdá nuortalašgiela mánnásis.
Anárašgiela searvvi (Anarâškielâ servi) ságajođiheaddji Marja-Liisa Olthuis deattuhii dan, ahte lea earenoamáš krihtalaš doalahit gaskkamus giellasohkabuolvva nanusin. Su mielde anárašgiela buohta sávve, ahte giella máhccá ruovttuide, go guovddáš olbmot sirdašuvvet giellasirdin servodahkii – mii maiddái ollašuvai.
– Anárašgielas leat sirdašuvvame dihto lágan bajásdoallanmuddui. Ii leat šat akuhtta dárbu stuorrut ja stuorrut, muhto baicca dál galggašii vuojulduvvat dasa mii juo gávdno ja nannet dan ain eanet, Olthuis gávnnahii.
Sámi giellagáldu dáistala iežas leahkima beales giellabarggu olis
Sámi Giellagáldu jođiheaddji Mika Saijets deattuhii, ahte giellabarggu ráhkadusaid lea dehálaš dahkat fástan sámegielaid ealasvuođa dáfus. Sámi Giellagáldu lea gártan giellabarggu olis maŋimuš jahkebeali dáistalit iežas leahkimis – almmá lága suoji haga ruhtadeami joatkašuvvan ja barggu boahtteáigi lea eahpesihkkar. Giellagáldu rolla lea guovddážis sámegielaid giellagáhttemis ja normeremis ja sámegielaide guoski davviriikalaš ovttasbarggu ovddideames.
– Stáhta galggašii sihkkarastit bissovaš ruhtadeami Giellagáldu doaibmamii. Stáhtas lea earenoamáš ovddasvástádus, daningo dat lea iežas oasil vahágahttán sámegielaid assimilerenproseassaid bokte, Saijets dadjá.
Filosofiija doavttir, eamiálbmotdutkamuša boarrásit dutki Irja Seurujärvi-Kari Helssega universitehtas, buvttii ovdan ruovttuvguovllu olggobeale earenoamáš hástalusaid. Muhtin guovlluin, dego ovdamearkka dihtii Helssegis, árat sámiid gaskasaš gáhttejuvvon searvvušlašvuohta lea čáskkadan. Dát fuolastuhttá, daningo stuorámus oassi sámegielat mánáin orrot dán áigge ruovttuguovllu olggobealde. Seurujärvi-Kari muittuhii goittotge, ahte ruovttuguovllusge leat iežas hástalusat. – Ovdamearkka dihte luondduealáhusaid, dego boazodoalu, olis leat fuomášan, ahte suomagiella váldá eanet saji go ovdal. Boazodoalu sámegielat sátnerádju buhttašuvvagoahtá vehážiid mielde suomagielain, ja dása lea dál dehálaš darvánit.
Gielddadási mearrádusbargamis dehálaččamus rolla árgabeaivvis
Pasanen addá čielggadeamistis sámegielaid ovddideami várás iežas ávžžuhusaid, mat gusket Suoma stáhta giellapolitihkkii. Daid sáhttá roavvasit juohkit golmma oassái: gielladili buorideapmái ruovttuguovllu olggobealde, bissovaš ráhkadusaid ja resurssaid dáhkideami, ja giellalágas ásahuvvon temáide. Dasa lassin sámegielaid dilis Suomas galggašii Pasanen mielde oažžut eambbo dutkojuvvon dieđuid.
Seurujärvi-Kari čalmmustahtii davviriikalaš sámesoahpamuša oktan vuohkin ovddidit Suoma, Norgga ja Ruoŧa rájiid rasttildeaddji ovttasbarggu, earenoamážit giellaovttasbarggu. Panelaoasseváldit atne dehálažžan maid dan, ahte Suomas, Ruoŧas ja Norggas duohtavuohta- ja soabadanproseassat, mat leat dál jođus, ovttasbarget ja lonohallet dieđuid gaskaneaset.
Olthuis ja Ljetoff deattuheigga, ahte sajádaga galggašii sihkkarastit árrabajásgeassinlágas. – Lea dehálaš doarjut bearrašiid giellaválljejumiin gitta álggu rájes. Giellareaiddut leat goittotge vel váilevaččat. Olthuis muitalii, ahte ovdamearkka dihtii sátnegirjebargu váilu anárašgielas doaisttážii ollásit. Ljetoff fas gávnnaha, ahte giellateknologiija ovddideapmi lea guovddážis, vai veahki oččošii maid giela normeremii. Dasa lassin sámegielaid ovddideami galggašii oažžut mielde maid gielddaid strategiijaide. – Gielddadási mearrádusbargamis lea dávjá sámegielat bearrašiid oasil dat dehálaččamus rolla árgabeaivvis, dajai Ljetoff.
Annika Pasanen sierračielggadeapmi ´Sápmelaččaid gielalaš assimilašuvnna, ceavzima ja ođasmuvvama proseassat Suomas ´ almmustahttojuvvui sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna webináras 23.5. Publikašuvnna sáhttá lohkat ja luđet stáhtaráđi publikašuvdnaaarkiivvas. Bátti sáhttá geahččat dáppe ja publikašuvnna sáhttá luđet maid komišuvnna neahttasiidduin.
Pasanen bargá sámi sosiolingvistihka professoran Sámi allaskuvllas Norgga Guovdageainnus (Sámi allaskuvla/ Sámi University of Applied Sciences). Son govvida iežas giellaealáskahttimii spesialiseren gielladutkin, giellaaktivistan ja -váikkuheaddjin, Sápmái joavdan suopmelažžan.
Lassedieđut:
Annika Pasanen
Sosiolingvistihka professor, +47 78 44 85 32
annikap@samas.no
Ulla Aikio-Puoskari
Váldočálli, +358 29 516 0135
ulla.aikio-puoskari@gov.fi
Mira Pohjanrinne
Gulahallanplánejeaddji, +358 29 516 0041
mira.pohjanrinne@gov.fi