Kristtalažžan jorgalahttin váikkuhii sámiid kultuvrii hui čiekŋalit, ja ain 1800-logu álggogeahčen soite sáhkkohit dakkár sápmelaččaid, geat eai oahpahan mánáidasaset suomagiela. Girku jorgalahttinbarggus lei sáhka Sápmái čuohcán kolonialisttalaš hálduiváldimis, masa lea mihtilmas hilgut eamiveahkadaga iežas struktuvrraid ja sirdit mearridanválddi eallimii guoski guovddáš mearrádusain áiggálaš ja girkolaš váldegeavaheami guovddážiidda. Kristtalašvuođa gilve sámiid orrunguvlui seammá áigge go ruvkedoaibma dahege luondduriggodagat váldojuvvojedje háldui ja ođđaássit bohte lullin.
– Sáhka ii lean goittotge ovttaguvllot fámus, mas sordojuvvon gillájeaddjit báhce geahnoheapmin oktoráđđejeaddji girkoalbmáid oskálii. Vaikko kristtalašvuohta ja girku rievdadedje sámiid kultuvrra hui čiekŋalis vugiin, sii ledje deaivvadandiliin goittotge aktiivvalaš doaibmit, geat oassálaste maiddái iežaset barggu bokte kristtalaš oskku ovddideapmái, čállá Ritva Kylli sierračielggadeamis, man son lea ráhkadan sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii.
Govva: Juhani Ahola 1920-lohku. Suomen Metsästysmuseo (Suoma Bivdomusea), A. E. Järvinen govvačoakkáldat.
Sápmelaččaid ja girku gaskavuođat leat jahkečuđiid mielde molsašuddan sakka. Gaskkohagaid sámegielat vánhemiid bággejedje sáhkuin nihttimiin oahpahit mánáidasaset suomagiela, muhto nuppe dáfus fas muhtin báhpat doaladuvve sámegiela geavaheapmái juoba arvvosnuhttimiin.
Árktalaš ja davviguovllu historjjá universitehtalektor, Suoma ja Davvi-Eurohpa historjjá doseanta Ritva Kylli hábme sierračielggadeamistis “Sápmelaččaid ja girku gaskavuohta Suomas” geahčastaga sámiid ja Suoma evangelalaš-luhteránalaš girku gaskavuođaide kristtalaš jorgalahttinbarggu álgomuttuid rájes.
Suoma dálá sámeguvlui luhteránalaš girku jorgalahttinbargu olii 1500-logu rájes, goas Suoma dálá guovlu gulai vel Ruoŧa váldegoddái. Sápmelaččaid jorgalahttimis šattai sihke girku ja váldegotti ráđđejeddjiid ášši. Ruoŧŧa beroštuvai davviguovlluid ráđđemis, ja sápmelaččaid jorgalahttinbarggu gávnnahedje oktan vuohkin ollašuhttit dan. Maiddái silbagávnnus Ruoŧa Sámis 1630-logus ja dan birrasii ásahuvvon ruvkedoaibma lasihedje fártta sámeguovllu kristtalažžan jorgalahttimii. Maiddái Suoma Lappi dálá guovlluin vigge ohcat báhpaid mielváikkuheami bokte minerálaid: jagi 1749 addojuvvon bargonjuolggadusa vuođul sámeguovllu báhpat galge earret eará ohcat málmmaid ja dahkat meteorologalaš áicamiid.
Sápmelaččaid ovdakristtalaš oskku guovddáš oskkoldatlaš jođiheaddji lei noaidi. Dasgo sámiid oskui eai gullan čálalaš oskkudovddastusat, noaiddi mearkkašupmi lei guovddážis maiddái oskui laktáseaddji árbevieruid seailluheamis. Girku ja stáhta dáistališgohtege sakka sámeguovllu noiddiid ja sin guovddáš bargoneavvuid, goavdáid vuostá.
Go girku ovddasteaddjit rádje goavdáid, sii fallehedje hui konkrehtalaš vugiin sámiid árbevirolaš jáhkkovuogádahkii. Oassi goavdáin gárte priváhtta čoakkáldagaide ja museaide, muhto oassi dain duššaduvvojedje. Ovdamearkka dihte Eanodaga guovllus ii leat dieđuid mielde seilon oktage goavddis. Girku dáistalii sámiid árbevirolaš kultuvrra ja máilmmioainnu vuostá maiddái riektelágádusa bokte. Máŋggat sápmelaččat gárte gearregiidda muitalit, man ollu sii vel hárjehedje iežaset árbevirolaš oskku – man váldegeavaheaddjit nammadedje earret eará “eahpeipmilmeahttun diidaoskun”.
– Osku hábme olbmo iešipmárdusa ja identitehta hui čiekŋalis vugiin. Eamiálbmotdutkamušas lea hubmojuvvon nu gohčoduvvon miela koloniseremis, mas indiviida lea oččodan kolonialisttalaš váldeortnega dan mađe vuđolaččat, ahte olbmo mielas lea šaddan juoba negatiivvalaš oaidnu iežas kultuvrras ja dasa laktáseaddji árbevieruin, Kylli čállá.
Govva: Ilmari Itkonen. Museavirgedoaimmahat, Suomaugralaš govvačoakkáldat.
Jorggáldat dáhpáhuvai jagi 1851 vuođđuduvvon Oulu bismágotti mielde. Máŋggat bismágotti bismmát leat doaladuvvan sámegiela geavaheapmái searvegottis positiivvalaččat. Jagi 1945 vuođđuduvvui Anára sámebáhpa virgi, ja Anárii huksejuvvui maiddái sámegirku. Árbevirolaš katekehtaoahpahusa bealuštan girku lei 1900-logus fuolas maiddái álbmotskuvllaid ja daid ásodagaid suomaidahtti váikkuhusas. 1970-logu álggogeahčen eamiálbmogiid lassánan aktivisma dihttogođii maiddái girku doaimmain. Sápmelaččat leatge oassálastán aktiivvalaččat juo jahkečuđiid searvegottiid doaimmaide, ja maŋimuš jahkelogiid áigge girku lea jearran ain dávjjibut sámiid oainnuid searvegotti áššiide, mat gusket sidjiide.
Bismá Salmi ovttaskas mearkkašahtti dahku lei guovvamánus 2012 sámi álbmotbeaivve Anáris Sápmelaččat girkus -semináras, go son ánui sápmelaččain ándagassii. Dasa lassin girku ja sápmelaččaid historjjálaš – ja muhtumassii viehka gealdašuvvan – gaskavuođaid rahpagohte 2020-logus Sápmelaččat girkus -nammasaš fitnus. Fitnus háliidedje deaivvadit sápmelaččaid indiviidan ja searvvušin sámiid ruovttuguovllus ja gávpogiin, ja fállat oadjebas saji gieđahallat maiddái girkui, oskui ja oskkoldahkii laktáseaddji rašes fáttáid. Earkebismá Tapio Luoma gávnnahii, ahte girkus lei dárbu dárkkodit historjjá daguid earenoamáš kritihkalaččat, ja ahte girkus lea dál áigi oahppat ja gáhtat, daningo dat lea doaibman dego earáge servodat ja dan mielde meannudan vugiin, mii ii gierdda ehtalaš dárkkodeami.
Čielggadeapmi almmustahttojuvvo Stáhtaráđi neahttasiidduin 20.3. dii 8
- Ritva Kylli: Sápmelaččaid ja girku gaskavuohta Suomas: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-813-0
Lassedieđut:
Ritva Kylli, Árktalaš ja davviguovllu historjjá universitehtalektor, Suoma ja Davvi-Eurohpa historjjá doseanta, ritva.kylli(at)oulu.fi
Kari Mäkinen, komissára, earkebismá emeritus, kari.makinen(at)sdtsk.fi
Čielggadeamit leat oassi Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna sierračielggademiid ráiddus. Komišuvnna bargu lea čielggadit sámiid vásihan vealaheami ja assimilašuvnna ja buktit ovdan vugiid soabadeami huksema várás eamiálbmot sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskkas. Dieđut komišuvdnii ráhkaduvvon čielggademiin gávdnojit neahttasiidduin https://sdtsk.fi/julkaisut/.