Sápmelaččaid museadávviriid ruoktotmáhccan, nuppiid sániiguin repatriašuvdna, lea historjjálaččat ja kultuvrralaččat mearkkašahtti dáhpáhus, mii nanne sámeservoša identitehta ja kulturárbbi. Go diŋggat máhccet iežas álbmogii, dat besset eret fáŋgaliinniset, muitalit muitalusaideaset ja rahpet ođđa oainnuid maiddái soabadanprosessii.
Filosofiija doavttir Eeva-Kristiina Nylander almmustahtii duorastaga 20.2. Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii dahkkojuvvon čielggadeami, mas son dutká sámedávviriid ruoktotmáhccama mearkkašumi ja vejolašvuođaid sámeservošii. Almmustahttindilálašvuođa láidestan komissára Kari Mäkinen fuopmášahtii rahpansáhkavuorustis, ahte museadávviriid máhcaheapmi laktása čavgadit duohtavuohta- ja soabadanprosessii. Dávvirat guddet mielddisteaset sihke muittuid iežaset álgovuolggalaš servošis ja máilmmis, ja vásáhusaid rievideamis ja vuoigatvuođaid loavkidemiin.
‒ Mii hállat komišuvnnas dávjá sápmelaččaid vuoigatvuođas vássán áigái, dálá áigái ja boahtteáigái. Dávviriid muitu hukse soabatvuođa vássán ja dálá áiggi gaskkas, daningo jos olbmos ja servošis ii leat iežas muitu, eai dat leat ollislaččat. Muitu lea maiddái eaktun boahtteáiggi huksemis, Mäkinen dajai.
Dál lea áigi divvut jahkečuđiid rievidemiid ja diehtaga namas ollašuhtton kolonialismma
Sápmelaččaid dávviriid leat dolvon ja duššadan 1600-logu rájes máŋggaid sivaid geažil. Nylander geavaha čielggadeamistis doahpaga “dieđalaš kolonialisma” ja čujuha dainna sápmelaččaid vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš kulturárbbi dego luđiid, dávviriid, máttuid bázahusaid ja luondduriggodagaid čoaggimii ja sirdimii eret Sámeeatnamis. Dan dihte erenoamážit Suoma, Ruoŧa ja Eurohpa museain leat ain olu Suoma sápmelaččaid dávvirat.
Čoakkáldagaid riegádeapmái váikkuhedje earret eará sápmelaččaid bággen kristtalašvuhtii, sin eksotiseren ja vuoiŋŋalaš kultuvrra demoniseren.
‒ Dat lei hui fámolaš Sámeeatnamis 1600-logu rájes. Boarrásamos ovdamearkkat leat bassi meavrresgárit, maid Suoma bealde duššadedje ja dolvo eret 1600-logus, ja Ruoŧa ja Norgga bealde erenoamážit 1700-logus. Dan dihte Sámi museain leat dál dušše njeallje meavrresgári, Nylander muitala.
Repatriašuvdna sáhttá dárkkuhit ovdamearkka dihte dávviriid konkrehta sirdima sámemuseai, sápmelaččaid vejolašvuođa váikkuhit kultuvrraset ovdanbuktimii váldoálbmoga museain dahje čoakkáldagaid olahahttivuođa buorideami sápmelaččaide. Buot dáidda daguide lea Nylander mielde stuorra dárbu.
‒ Álgoálbmogiidda iežas kulturárbbi gáhtten ii dárkkut dušše dávviriid seailluheami arkiivvain, muhto baicce boahttevuođa huksema olbmuid ja servošiid identitehta nannemiin. Ferte geahččat maŋosguvlui vuoi sáhttá mannat ovddosguvlui, buoret boahtteáiggi guvlui.
Duodji lea sápmelaččaid kultuvrralaš diehtovuođđu, mii sisttisdoallá árbedieđu, filosofiija ja ollislaš máilmmigova. Go dávvirat máhccet, dat sáhttet buktit mielddisteaset maiddái vajálduvvan dieđu ja máhtu.
‒ Sápmelaččaid iežas čállojuvvon historjá lea oalle oanehaš, dávjá čállojuvvon olggobeal olbmuid geahččanguovllus ja sisttisdoallá olu boasttoáddejumiid. Museadávviriin seailu ain dat álgovuđđui laktáseaddji diehtu, mii dušše oađđá dalle, go dat lea earáid gieđain, Nylander govvida.
Sámemusea Siidda intendeanta Anni Guttorm guorrasii dilálašvuođa panelaságastallamis Nylander fuomášumiide ja deattuhii dávvirmáhcahemiid čiekŋalis mearkkašumi servošii.
‒ Máhcahuvvon čoakkáldagaid bokte mii sáhttit buktit ilu, fámuiduvvama ja buresveadjima iežamet servošii, go olbmot besset dávviriid lahka ja hukset gaskavuođaset duodjái.
Dávviriid dutkan sáhttá Nylander vásáhusaid mielde boktit olbmuin váigadis dovdduid, mat laktásit ovdamearkka dihte kolonialismii, ásodatvásáhusaide ja manahuvvon árbái.
‒ Loahpas dat sáhttet goit maiddái nanosmahttit servoša ja ovddidit duohtavuohta- ja soabadanproseassa, son lohká.
Máhcci dávviriid dutkamuša galgá sámáidahttit
Norgga Njávdámis doaibmi Äʹvv Saaʹmi muʹzei -sámemusea jođiheaddji Hanna-Maaria Kiprianoff loktii ságastallamis ovdan museadávviriid vuđolaš álgodutkamuša dehálašvuođa vuoi daid lea vejolaš máhcahit rivttes guovlluide. Nuortalaččaid geahččanguovllus hástalussan lea dat, go searvvuš lea juohkásan golmma riikii, mii bohciidahttá gažaldagaid das, gosa dávviriid galggašii máhcahit.
‒ Lea máilmme fiinna ášši, ahte dávviriin lea vejolašvuohta máhccat iežaset guovlluide. Mun lean goit smiehtadan, gosa dat gullet. Galggašedjego dat máhccat manahuvvon guovlluide, mii lea veadjemeahttun, dálá nana kultuvrra guovlluide, vai nuortalaš museai Norgga beallái?
Nylander oaidná, ahte árbevirolaš proveniensadutkamuš ii okto reahkká, go sáhka lea sámedávviriin, muhto čoakkáldagaid, arkiivvaid ja diehtovuođuid galgá baicce dekoloniseret ja sámáidahttit.
‒ Mun geahččalan iežan barggus arkiivadutkin sámáidahttit proveniensadutkamuša ja čielggadit dárkilit, guđe gilis ja dálus dávvirat leat vuolgán vuoi diehtit, gosa ja geasa dat Sámis gullet.
Dárbu bistevaš čatnaseapmái
Nylander evttoha čielggadeamistis Sámemusea Siidda resurssaid lasiheami vuoi repatriašuvdnabargu sáhttá ovdánit. Son árvala viđa ođđa virggi vuođđudeami, main njeallje čujuhuvvošedje repatriašuvdnii, dávvirdutkamuššii ja ovttasbargui.
Suoma álbmotmusea bajit hoavda Elina Anttila deattuhii museaid ovttasbarggu mearkkašumi dávviriid máhcaheamis. Proseassat galget goit dáhpáhuvvat sápmelaččaid eavttuiguin.
‒ Suoma álbmotmusea ii sáhte leat mielde hálddašeamen sápmelaččaid dávviriid muitalusaid vássán áiggis – eandalit, go sáhka lea seammás maiddái boahtteáiggi hálddašeamis. Mii galgat bastit geassádit ja diktit sápmelaččaid ieža mearridit, maid dávviriiguin hálidit muitalit, Anttila fuopmášahtii.
Panelaságastallamis bohciidii fuolla das, mo Sámemusea Siida Anáris bastá bálvalit iežas čoakkáldagaiguin buot sápmelaččaid sihke viiddes Sámeeatnamis ja dan olggobealde. Oasseváldit ságastalle ovdamearkka dihte gilážiin johtti musea vejolašvuođain. Anni Guttorm muitalii, ahte Siida hálida bidjat návccaid johtti musea vejolašvuođaide fuolakeahttá das, ahte dat gáibida olu resurssaid.
‒ Siida lea buot sápmelaččaid musea ja doaimma vuolggasadjin lea searvvušlaš bargu Sámis ja maiddái olles váldegotti dásis. Doaivvu mielde mii oažžut dasa resurssaid, Guttorm dajai.
Sámedikki vs. ságadoalli Tuomas Aslak Juuso válddii bealistis ovdan stáhta ovddasvástádusa ja čatnaseami sápmelaččaid kulturárbbi nannemii ja iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttimii.
‒ Mii dárbbašit stáhtas nannosut čatnaseami ja bistevaš nuppástusaid sápmelaččaid kulturárbbi hálddašeapmái, ovddideapmái ja gáhttemii. Mii dárbbašit dál guhkit áigge mearrádusaid, ovdamearkka dihte ođđa láhkaásaheami, mii dahká vejolažžan rievdadusa, man sápmelaččat duohtavuohta- ja soabadanproseassas vurdet, Juuso deattuhii.
Eeva-Kristiina Nylander čielggadeapmi “Saamelaisesineiden kotiinpaluun eli repatriaation merkitys ja mahdollisuudet saamelaisyhteisölle” (sá. Sámedávviriid ruoktotmáhccama dahjege repatriašuvnna mearkkašupmi ja vejolašvuođat sámeservošii) sáhttá lohkat suomagillii Stáhtaráđi neahttasiiddus. Almmustahttindilálašvuođa bátti sáhttá geahččat Youtubes.
Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna giitá almmustahttindilálašvuođa oassálastiid buorre ságastallamis!
Čielggadeapmi lea oassi Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna sierračilgehusaid ráiddu. Komišuvnna ulbmilin lea čielggadit sápmelaččaid vásihan vealaheami ja assimilašuvnna, ja ovdanbuktit vugiid, maiguin láhčit vuođu eamiálbmot sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskasaš soabadeapmái. Dieđuid komišuvdnii válmmaštallojuvvon čielggademiin gávnnat neahttasiiddus https://sdtsk.fi/se/almmustahttimat/.