Nuortalašgiela ealáskahttin gáibida Suomas sihke dovdomassii eanet resurssaid ja maiddái historjjálaš dáhpáhusaid dovddasteami, áddema ja ándagassii átnuma, gávnnahedje áššedovdit Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii válmmaštallon nuortalaččaid guoski čielggadeami almmustahttindilálašvuođas gaskavahku juovlamánu 4. beaivve.
Dutkit Taarna Valtonen ja Markus Juutinen leaba čállán Nuortalaš servošiid giella- ja skuvlendilli 1850-logus 2020-lohkui -čielggadeami, mii gieđahallá nuortalašgiela ovdáneami muttuid ja fállá divrras dieđuid giela historjjás ja dálá áiggis buohkanassii 174 jagi áigodagas. Almmustahttindilálašvuhtii oassálaste Teams bokte badjel 60 olbmo. Čielggadeapmi beroštahttá, daningo dat lea vuosttas ná viiddes geahčastat fáddái.
Nuortalaččaid leat assimileren váldoálbmogiidda jo jagi 1905 rájes
Čielggadeami mielde nuortalašgiella lei gitta 1920-logu rádjai buot nuortalaš servošiid váldogiella sihke Ruoššas ja Norggas. Dan maŋŋá nuortalaččaid leat goittotge assimileren váldokultuvrraide Ruoššas ja Norggas, ja maiddái Suomas sin riikii ásaiduhttima maŋŋá.
Norggas assimilerenpolitihkka álggii vuosttamužžan jo jagi 1905, go riikii mearridedje dárogielat skuvlabákku.
– Ovdamearkka dihte Njávdámis nuortalaš mánát gárte Fossheim ásodatskuvlii, gos oahpahus lei gávcci jagi dušše beare dárogillii. Dát botkii nuortalašgiela geavaheami ja sirdašuvvama, Markus Juutinen muitalii almmustahttindilálašvuođas.
Suoma Beahcámis nuortalaččaid álge assimileret váldoálbmogii vuosttas máilmmisoađi maŋŋá 1920-logus skuvlalágádusa bokte. Mánáid suomaiduhttin joatkašuvai oahppogeatnegasvuođalága vuostásaččat maiddái nuppi máilmmisoađi ja eváhku maŋŋá 1940-logus suomagielat skuvllain Anáris.
Ruoššas assimilerenpolitihkka nuortalaččaid vuostá álggii Stalina doarrádallamiin jagi 1937.
Nuortalašgiella dáistala ain ceavzima beales buot riikkain
Otná beaivve nuortalašgiela hálliidjoavku lea unni, dušše sullii 300 olbmo. Buot heajumus dilli lea Ruoššas, gos giela hállet dušše ovttaskas olbmot, dat ii šat sirdašuva ođđa hálliide, ja searvvuš lea bieđgguid.
Norggas báikkálaš suopmaniid maŋimuš hálliid manahedje jagiid 1981 ja 2016. Norggas lea goit dáhpáhuvvan 2010-logu rájes positiivvalaš ovdánupmi, go ovdamearkka dihte Njávdámii lea vuođđuduvvon nuortalaš Äʹvv-musea. Nuortalašgielas ii goittotge leat velge virggálaš stáhtus láhkaásaheamis, iige mánáin leat vuoigatvuohta ovdamearkka dihte iežasgielat oahpahussii dahje árrabajásgeassimii, dego davvi-, mátta- ja julevsámegielat mánáin lea.
Suomas nuortalašgiela dilli lea buorránan 1970-logu rájes. Dalle nuortalašgiella oaččui iežas girjegiela ja Čeavetjávrris álggii nuortalašgiela oahpahus. Maŋŋelabbos giellaealáskahttima leat viiddidan earret eará giellabeassedoibmii ja universitehtaoahpahussii. Nuortalašgiella lea ožžon vehážiid mielde ođđa, iešguđet ahkásaš hálliid. Maŋimuš stuorra ovdánupmi leamašan dat, go Avvilis álggii čakčat 2024 ovdaoahpahus, mii lea eanaš nuortalašgillii.
Doarvái resurssat ja psykososiálalaš doarjja giellaealáskahttima geađgejuolgin
Nuortalašgiela ealáskahttin heaibu goit ain vuođđodási hástalusaiguin maiddái Suomas. Nuortalaččaid gielalaš vuoigatvuođat eai ollašuva dego láhka eaktuda. Dasa lassin oahppomateriálain ja gelbbolaš nuortalašgielat oahpaheaddjiin lea stuorra vátnivuohta árrabajásgeassimis gitta universitehtamáilbmái.
Nuortalašgiela ealáskahttin gáibida hohpolaš doaibmabijuid ja guhkesáigásaš doarjaga stáhtas. Čielggadeamis gávnnahit čielgasit, ahte Suoma stáhta galgá sihkkarastit giela boahttevuođa. Vuosttas lávki livččii divvut láhkaásaheami.
- Suomas stuorámus váttisvuohta lea dán dilis dat, ahte láhkaásaheapmi lea boarásmuvvan eandalit nuortalašgiela geahččanguovllus, daningo giellaláhkaásaheapmi ii váldde vuhtii giellaealáskahttima dárbbu ja dasa laktáseaddji doarjjadoaimmaid, muitalii Taarna Valtonen.
Čielggadeamis addet Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii ávžžuhusaid nuortalaččaid giella- ja skuvlendili buorideapmái. Čielggadeami mielde komišuvdna galggašii gáibidit earret eará, ahte Suoma stáhtá váldá ovddasvástádusa skuvllain ollašuhtton assimilašuvdnapolitihkas ja átnu dan ándagassii nuortalaččain. Dasa lassin stáhta galgá sihkkarastit nuortalaš ja nuortalašgielat oahpahusa joatkašuvvama ja olahahttivuođa, ja dáhkidit resurssaid ámmátlaš giellaplánemii ja sámi giellalága ollašuvvamii eiseválddiiguin.
Nuortalaš kulturfoandda áššealmmái Anna-Katariina Feodoroff deattuhii almmustahttindilálašvuođas, man dehálaš lea, ahte eiseválddit ollašuhttet giellalága aktiivvalaččat.
– Lea dehálaš, ahte báikkálaš doaibmit, geat ollašuhttet láhkaásaheami, áddejit nuortalaččaid erenomáš dili – vuoi dat, geasa vuoigatvuođat gullet, eai dárbbaš ieža daid gáibidit, muhto daid baicce fállet sidjiide automáhtalaččat, Feodoroff fuomášuhtii.
Dilálašvuođas bohciidii maiddái jurdda giellaguovddášdoaimmain ávkkástallamis nuortalašgiela ealáskahttimis. Ovdamearkka dihte Norggas doibmet nuppelot sámi giellaguovddáža miehtá riikka.
“Čielggadeapmi veahkeha áddet min giellatraumaid”
Almmustahttindilálašvuohta bohciidahtii oassálastiin fámolaš dovdduid. Nuortalaš servoša deddet čiekŋalis giellatraumat, maidda dál almmustuvvan čielggadeapmi addá čilgehusaid.
Lappi buresveadjinguovllu nuortalašgiela giellabargi Anna Lumikivi muitalii čielggadeami rahpan su čalmmiid máŋgga ášši hárrái.
- Čielggadeapmi buktá bures oidnosii dan, manin giela sirdáseapmi lea boatkanan nu viidát, manin giela lea psyhkalaččat nu váigat váldit ruovttoluotta ollesolmmožin, ja manin mii leat nu árggit sámástit gaskaneamet, jos mielde lea giinu, guhte ii máhte giela. Midjiide leat oahpahan, ahte nuortalašgiella lea váttis, ja mii leat jáhkkán dan. Čielggadeapmi veahkehii áddet, manin mis leat nu fámolaš giellatraumat, Lumikivi suokkardalai.
Sámi giellagáldu nuortalašgiela ráđđeaddi ja Sámedikki stivrra lahttu Tauno Ljetoff guorrasii Lumikivi jurdagiidda ja giittii dutkiid dehálaš barggus.
- Čielggadeapmi lokte ovdan olu áššiid, maid árat buolvvat eai vealttakeahttá leat midjiide muitalan. Lea hirpmástuhtti, man systemáhtalaččat giela ja kultuvrra leat duššadan. Dát lea ánssolaš ja govččolaš čielggadeapmi, ja hálidan váimmustan giitit dahkkiid dán barggus.
Nuortalaš servošiid giella- ja skuvlendilli 1850-logus 2020-lohkui -čielggadeami gáldun leat doaibman árat dutkamušat ja eará čálalaš gáldut, arkiivabáttit ja dutkiguoktá iežaska jearahallamat ja fuomášumit. Čielggadeami sáhttá lohkat Stáhtaráđi neahttasiiddus.
Almmustahttindilálašvuohta lea oaidninláhkai Youtubes. Komišuvdna giitá oasseváldiid buorre ságastallamis!
Yle Sápmi 4.12.2024:
https://yle.fi/a/74-20128944 ja https://yle.fi/a/74-20129138
Čielggadeapmi lea oassi Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna sierračilgehusaid ráiddu. Komišuvnna ulbmilin lea čielggadit sápmelaččaid vásihan vealaheami ja assimilašuvnna, ja ovdanbuktit vugiid, maiguin láhčit vuođu eamiálbmot sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskasaš soabadeapmái. Dieđuid komišuvdnii válmmaštallojuvvon čielggademiin gávnnat neahttasiiddus https://sdtsk.fi/se/almmustahttimat/.
Čuovvovaš komišuvdnii válmmaštallon sierračielggadeamit gieđahallet sápmelaš boazodoalu Suomas. Dutkiid Anne-Maria Magga ja Oula-Antti Labba čielggademiid almmustahttindilálašvuohta lágiduvvo vuossárgga 16.12. Roavvenjárggas.