Nuortalaš servošiid giela ja oahpahusa historjjás lea gárvánan áidnalunddot čielggadeapmi. Dutkit Taarna Valtonen ja Markus Juutinen leaba čállán Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii Nuortalaš servošiid giella- ja skuvlendilli 1850-logus 2020-lohkui -sierračielggadeami, man gáldun soai leaba geavahan árat dutkamušaid ja eará čálalaš gálduid, arkiivabáttiid ja iežaska jearahallamiid ja fuomášumiid.
Čielggadeapmi gieđahallá nuortalaččaid skuvlahistorjjá ja giellasosiologalaš dili ovdánumi 1850-logu rájes viđa čielgasit earálágan áigodaga bokte. Čielggadeami mielde nuortalašgiella lei vel jagiid 1850–1920, vuosttas máilmmisoađi rádjái, buot nuortalaš servošiid váldogiella. Dan maŋŋá nuortalaččaid assimiliren váldokultuvrraide, erenomážit skuvlavuogádagaid bokte, lea sakka heajudan giela sajádaga. Maŋimuš jahkelogiid giellaealáskahttindoaimmaid, dego giellabesiid ja giellaoahpahusa, ánssus nuortalašgiella lea vuot ožžon ođđa hálliid iešguđet ahkejoavkkuin.
Valtonen ja Juutinen gávnnaheaba, ahte nuortalaččaid gielalaš vuoigatvuođat eai goit vel otná beaivvege ollašuva Suomas dego láhka eaktuda. Dasa lassin dálá láhkaásaheamis leat máŋggat váttisvuođat, mat cagget nuortalašgiela ovdáneami. Nuortalašgillii galggašii Suomas bidjat erenomáš návccaid earret eará servoša historjjálaš sosioekonomalaš dili ja girjegiela oanehis historjjá dihte.
Čielggadeamis addet Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii máŋggaid ávžžuhusaid ja doaibmabidjoevttohusaid nuortalaččaid giella- ja skuvlendili buorideapmái. Čielggadeami mielde komišuvdna galggašii barggustis gáibidit earret eará, ahte Suoma stáhtá váldá ovddasvástádusa skuvllain ollašuhttojuvvon assimilašuvdnapolitihkas ja átnu dan ándagassii nuortalaččain. Dasa lassin stáhta galgá sihkkarastit nuortalaš ja nuortalašgielat oahpahusa joatkašuvvama ja olahahttivuođa, ja dáhkidit resurssaid ámmátlaš giellaplánemii ja sámi giellalága ollašuvvamii eiseválddiiguin.
Nuortalašgiella lea UNESCO árvvu mielde ain krihtalaččat áitatvuloš giella. Dan boahttevuohta goit orru čuovgadot go guhkes áigái erenomážit dan dihte, go giella lea ožžon ođđa aktiivvalaš geavaheaddjiid ja sirdašuvvá vuot muhtun bearrašiin mánáide. Dát lea goittotge rašes ovdánupmi, mii gáibida buot vejolaš doarjaga, Valtonen ja Juutinen čálliba čielggadeamisteaskka.
Almmustahttindilálašvuohta Teamsis ga 4.12. dmu 12–14
Čielggadeami buohkaide rabas almmustahttindilálašvuohta lágiduvvo Teams bokte gaskavahku 4.12.2024 dmu 12–14.
Dilálašvuođas dutkit Taarna Valtonen ja Markus Juutinen ovdanbuktiba čielggadeamiska. Fáttáid gieđahallan joatkašuvvá panelaságastallamis, man jođiha komissára Irja Jefremoff, ja masa oassálastet Lappi buresveadjinguovllu nuortalašgiela giellabargi Anna Lumikivi, Nuortalaš kulturfoandda áššealmmái Anna-Katariina Feodoroff ja Sámi giellagáldu nuortalašgiela ráđđeaddi ja Sámedikki stivrra lahttu Tauno Ljetoff.
Almmustahttindilálašvuohta lea suomagielat ja dat báddejuvvo. Bivdde liŋkka dilálašvuhtii šleađgapoasttain: info@sdtsk.fi.
Váimmolaš buresboahtin!
Nuortalaš servošiid giella- ja skuvlendilli 1850-logus
2020-lohkui -čielggadeami sáhttá lohkat suomagillii ga 4.12. dmu 8 rájes Stáhtaráđi neahttasiiddus.
Čielggadeapmi lea oassi Sámiid duohtavuohta- ja
soabadankomišuvnna sierračilgehusaid ráiddu. Komišuvnna ulbmilin lea čielggadit
sápmelaččaid vásihan vealaheami ja assimilašuvnna, ja ovdanbuktit vugiid,
maiguin láhčit vuođu eamiálbmot sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskasaš
soabadeapmái. Dieđuid komišuvdnii válmmaštallojuvvon čielggademiin gávnnat
neahttasiiddus https://sdtsk.fi/se/almmustahttimat/.