Nuortalaččaid historjá lea dávjá leamaš earáid motiivvaid meroštallan muitalus, eandalii sin, geain lea váldi. Irja Jefremoffa sierračielggadeapmi sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii buktá ovdan nuortalaččaid iežaset muitalusaid. Dat fállá gokčevaš historjjálaš govvádusa nuortalaš kultuvrra eallinfámus ja muttuin.
– Čielggadeamis gullo nuortalaččaid iežaset jietna, ja lei dehálaš, ahte barggu čađahii olmmoš, gii lea eallán jahkelogiid servošis. Dat buktá čielggadeami min lahka, almmá olggobeale geahččanguovllu haga, kommentere Mari Gauriloff, guhte bargá nuortalaš kultuvrrain.
– Nuortalaččat lea gillán juo doarvái, ja sávan ahte utnolašvuohta ja ipmárdus sin guovdu lassánit, dadjá Jefremoff. Čielggadeapmi vuolgá johtui 1800-logus, ja čuovvu Báhčaveaijoga, Beahcáma ja Suonnjela nuortalaččaid siiddaid ja daid ássiid ja maŋisbohttiid eallinvurbbiid. Čielggadeapmi čuovvu maŋisbohttiid sođiid ja eváhkuid čađa, davás máhccama ja ođđa ruovttuguovllu losses ohcama bokte vuogáiduvvama rievdan diliide.
Čálalaš materiálaid lassin Jefremoff lea ávkkástallan čielggadeamistis iežas jearahallamiid, maid son lea čohkken jagi 1972 rájes gitta otná beaivvi rádjái. – Go mus jerret, man guhká dán bargui lea gollan áigi, lean gávnnahan ahte badjelaš 50 jagi, son dadjá.
Nuortalaš kultuvra ja iešárvvudovdu leat seilon máŋggaid váttes muttuid čađa. Ásaidahttima mearkajagiid oktasaš ávvudoalut čohkkejit servoša jeavddalaččat. Kultuvrra mihtilmasvuođat, dáiddut, dánssat ja leu’dd ellet ain. Nuppe dáfus maŋimuš áiggiid ovdamearkka dihte iešguđet lágan dološ dávviriid máhcaheamit leat bohciidahttán muittuid maid boarrásit sohkabuolvvain, ja dát leat leamaš olles servošii movttiidahtti bottut.
– Lea dehálaš, ahte boarrásit sohkabuolvvat muitalit ja oahpahit midjiide nuoraide min historjjá. Lea dehálaš gaskkustit dieđuid midjiide, vai mii sáhttit sirdit dan ain viidáseappot boahttevaš sohkabuolvvaide, dadjá Nuortalaš kultuvrra vuođđudusa stivrra lahttu Jasmin Semenoff.
Jefremoffa čielggadeamis leat evttohusat maid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii. Dain deattuhuvvo earenoamážit dárbu bissovaš bargosajiide, ii čađat prošeaktalunddot oahpahus- ja kulturbarggu ruhtademiide. Jefremoffa mielde maid dološ hálddahusvuogádaga doaimmalaš ja ekonomalaš resurssaid galggašii nanosmahttit. Dasa lassin luonddu dili seailluheamis fuolaheapmi lea dehálaš oassi kultuvrra ja árbedieđu gáhttemis.
Helssega universitehta Aleksanteri-instituhta dutki Elina Kahla deattuhii almmustahttindilálašvuođas dan, man dehálaš duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna bargu lea buot boahttevaš sohkabuolvvaide, sihke sápmelaš ja suopmelaš servošiidda. – Dasa lassin, ahte gullat sin, geat leat gillán, lea dehálaš, ahte dán sullasaš bargguid bokte historjá diđoštuvvo, eatge divtte seammá sullasaš áššiid šat boahtteáiggis geavvat. Lea dehálaš maid čujuhit gudni dán bargui, daningo dát lea guhkásoaidnil ovdavázzi bargu.
Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna almmustahtii 20.8. Anáris komissára Irja Jefremoffa čielggadeami Nuortalaš kulturárbi lokte iešárvvudovddu.
Jefremoffa lassin dilálašvuođas ledje ságastallame Nuortalaš kultuvrra vuođđudusa stivrra lahttu Jasmin Semenoff, Suõnn ry doaibmajođiheaddji Mari Gauriloff, ja Helssega universitehta Aleksanteri-instituhta dutki Elina Kahla.
Dát almmustahttin lea ollašuhtton oassin barggus sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnnas, man stáhtaráđđi lea ásahan. Almmustahttima sisdoalus vástida dieđu buvttadeaddji, iige deakstasisdoallu vealttakeahttá ovddas komišuvnna iige stáhtaráđi oainnu. Sierračielggadeapmi almmustahttojuvvui sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna almmustahttindilálašvuođas Anára Sajosis 20.8.2025. Publikašuvnnaid sáhttá lohkat ja luđet stáhtaráđi publikašuvdnaarkiivvas. Bátti sáhttá geahččat ja publikašuvnna sáhttá luđet maid komišuvnna neahttasiidduin.