– Sápmelaččat leat gártan jahkečuđiid dáistalit rivttiineaset iežaset eatnamiidda ja kultuvrii. Sámiid ruovttuguovllus guđege guovllus ja sohkabuolvvas leat iežaset vásáhusat eatnamiid massimis ja eallinvejolašvuođaid gáržumis, gávnnaha Lappi universitehta nuorat dutki Kukka Ranta. – Dáláš sohkabuolvvat geahččalit ain heivehit iežaset sámi eallima ovddit sohkabuolvvaid áigge dáhpáhuvvan máilmmi stuorra birasnuppástusaide, ja sámeservodat ferte vuohon dustet stuorra nuppástusaid ja vuogáiduvvat.
Ranta ráhkadii sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii sierračielggadeami industriála eanangeavaheami ođđa sisabahkkemiin. 1990-logu rájes dálkkádatrievdan lea váikkuhišgoahtán fámolaččat sámiid ruovttuguovllu birrasii ja sámi ealáhusaide. Industriála eanangeavaheami ođđa sisabahkkemat bohtet maid energiijasirdašumi mielde. Čielggadeapmi dárkkoda sámiid oassálastinrivttiid energiijasirdašupmái laktáseaddji eanangeavahanplánain erenomážit ruvkkiid ja bieggafámu oasil. Máŋggaide sápmelaččaide energiijasirdašupmi dihtto čáhppes, dahje ruoná kolonialisman.
– Giehtaruohttasa bálgosa sápmelaččat vásihit, ahte sis ii leat láhka sin dorvun eaige sii leat ovttaveardásaš ráđđádallanguoimmit eanangeavaheami sisabahkkemiid siste, Ranta gávnnaha. – Juo guovlovárrenmearrádus buktá eahpesihkkarvuođa. Juos nuorat eai duostta joatkit árbevirolaš ealáhusaid, dan čuovvumuššan árbevirolaš sámekultuvra sáhttá jávkat.
Dálá dilis juoba okta várren ja ođđa eanangeavahanplána váldet issorasat áiggi, resurssaid ja fámuid sámeservošiin. Ranta materiálas deattuhuvvo psykologalaš noađi deaddu. Bistevaš áitta eatnamiid nohkamis, sámekultuvrra joatkašuvvama boatkaneamis ja árbevirolaš boazodoalu nohkamis buktet čađat eahpesihkkarvuođa.
– Energiijasirdašumi vuoiggalašvuohta lea loahpaloahpas našuvnnalaš láhkaásaheami ja dan ollašuhttima duohken. Dán rádjái sáhttá oaidnit, ahte ovttage ruonásirdašupmái laktáseaddji industriála eanangeavahanplánas sámit eai leat searvaduvvon doarvái, Ranta deattuha.
Kukka Ranta sierračielggadeapmi “Eai leat šat guovllut gosa sirdašuvvat – ođđa industriála eanangeavaheami sisabahkkemat sámiid ruovttuguovllus” almmustahttojuvvui 17.6.2025 lágiduvvon dilálašvuođas Anára Sajosis. Seammá dilálašvuođas almmustahttojuvvui maid Jan Saijets ja Jarmo Pyykkö sierračielggadeapmi “Vuovdedoalu váikkuhusat sámi boazodollui – Dárkkodeami vuolde kumulatiivvalaš hehttehusat ja oassálastin mearrádusbargamii”.
Vuovdedoalu dagahan mearkkašahtti vahága šielbmá lea juo rasttilduvvon
Vuovdedoallu lea juo dagahan stuorra kumulatiivvalaš hehttehusa sámi boazodollui. Hehttehus lea juo nu mearkkašahtti, ahte dat rihkku sámiid vuođđo- ja olmmošrivttiid, gávnnaheaba Saijets ja Pyykkö čielggadeamisteaskka. Čielggadeamis vuovdedoalu váikkuhusat árvvoštallojuvvojit jeahkála jahkebuvttadeami massima rehkenastima bokte. Jeahkála jahkebuvttadeapmi lea boazologu, vuvddiid agi, viidodaga ja guolbbatiippa, infrastruktuvrra hehttehusaid, guohtunluohká ja maiddái dálve-, geasse- ja birra jagi guohtuneatnamiid meari duohken. Rehkenastimat leat dahkkojuvvon Muttusjávrri, Bátneduoddara, Avvila ja Sámi bálgesa guovllus.
– Iešguđege rehkenastinmálliid mielde vuovdedoalu dagahan ekonomalaš hehttehus lea sullii 2 miljovnna euro jagis njealji bálgosa guovllus. Dát čájeha min mielas, ahte mearkkašahtti vahága šielbmá lea juo rasttilduvvon, Saijets gávnnaha. – Dán rehkenastimis lea vuhtiiváldojuvvon dušše jeagelmassimiid dagahan hehttehus, muhto earáge hehttehusat leat valjis. Praktihkas dát mearkkaša, ahte dát njeallje bálgosa leat massán 50—70 olmmošbargojagi rahčama boazodoalus. Dát lea unna álbmoga siste mearkkašahtti oassi bargofámus. Dasa lassin báikkálaš váikkuhusat boazodollui leat stuorrát.
Vuvddiid suodjaleamis ja geavaheamis galggašii soahpat sámeservošiiguin
Čielggadeamis fuomášuhttojuvvo, ahte suodjalkeahtes luondduvuovddit leat goittotge ain valjis. Oassi dáin leat juo muorrabuvttadeami olggobealde, muhto dat eai leat lága bokte suodjaluvvon. Saijets ja Pyykkö evttoheaba, ahte vaikko dát vuovddit eai buot deavddege EU kritearaid, de daid buohta galggašii goittotge vuhtiiváldit boazoolbmuidge oainnuid, daningo dat buvttadit jeahkála. Vuvddiid suodjaleami ja geavaheami galggašiige soahpat sámi servošiiguin proseassain, mat devdet sápmelaččaid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaide gullevaš friddja ovdamiehtama prinsihpa.
Čielggadeapmi čájeha, ahte sápmelaččaid rivttiide eamiálbmogin gullevaš beaktilis oassálastin sidjiide guoski mearrádusbargamii ii leat vuvddiid geavahusas dán rádjái ollašuvvan duhtadahtti ládje. Kultuvrra heajudangielddus ja kumulatiivvalaš váikkuhusaid árvvoštallan leat goittotge oassi sámi boazoolbmuid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođain. Maiddái ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea lea gávnnahan, ahte kumulatiivvalaš ollislašhehttehusaid ferte árvvoštallat, iige dušše ovttaskas doaibmabijuid ja plánaid.
– Munno dutkamuš čájeha, ahte mearkkašahtti vahága šielbmá lea juo rasttilduvvon máŋgga boazodoalloservoša buohta, Pyykköl gávnnaha. – Dalle juohke lassedoaibmabidju, mii dagaha mearkkašahtti vahágiid, rihkku sámiid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid. Eanangeavaheaddjit ja virgeoapmahaččat eai daga kumulatiivvalaš váikkuhusaid árvvoštallamiid, vaikko dat lea vealtameahttun hehttehusa meroštallamis. Dás duohko virgeoapmahaččat galggašedje dahkat maid kumulatiivvalaš váikkuhusaid árvvoštallama mearrádusbargama doarjjan.
Láhkaásaheapmái ja garra materiála rivttiide dárbbašuvvojit nuppástusat
Suoma sámiid guovddášsearvvi ságajođiheaddji Aslak Holmberg jáhkká, ahte čielggadeamit addet buori vuođu komišuvnna bargui. Son jáhkká daid veahkehit meroštallat kultuvrralaš hehttehusa ráji ja doarjut ákkastallamiid maid dás duohko, go ođđa plánat vuovdečuollamiidda ja eará industriála eanangeavahanhámiide dahkkojuvvojit. Mearkkašahtti vahága ráji galggašedje su oainnu mielde meroštallat sámeservošat, daningo virgeoapmahaččat eai dovdda guovlluid dahje kultuvrra doarvái vuđolaččat.
– Goappáge čielggadeamis maid badjánii dat oalle vuorddehahtti loahppaboađus, ahte sámiid váikkuhanváldi aitosaš mearrádusbargamii lea viehka ráddjejuvvon olles Sámis. Lea dehálaš, ahte struktuvrralaš nuppástusaid dárbu deattuhuvvo, daningo virgeoapmahaččaid diđolašvuođa lasiheapmi ii leat doarvái. Lea dehálaš hállagoahtit garra materiála rivttiin, Holmberg gávnnaha.
Dutki ja boazoolmmoš Pekka Aikio fas gávnnaha, ahte su mielas sámiid rivttiid gáržudeapmi lea joatkašuvvan juo jahkečuđiid, ja álgán juo ovdal go Suopma šattai iehčanassan. Su oainnu mielde namalassii láhkaásaheapmái galggašii giddet fuomášumi, ja dan galggašii rievdadit. Okta ovdamearka livččii vahátbuhtadusláhkaásaheapmi ja dan ođasmahttin.
Vuohču sámiid searvvi ovddasteaddji Milla Pulska deattuha, man dehálaš lea seailluhit árbedieđu birasnuppástusaid siste. Vuohču guovllus leat leamaš ollu stuorra birasnuppástusat. Ovdamearkka dihte dahkujávrrit váikkuhedje sakka guovllu kultur- ja giellafierpmádagaide, mat mollanedje jávrriid dihte. Leat šaddan vuogáiduvvat ja massit nu ollu Pulska oainnu mielde, ahte árbedieđu čohkken ja seailluheapmi leat ain deháleappot. Dát dahkkojuvvo ovdamearkka dihte Šelgos Tankajohka -prošeavtta bokte.
– Ođđaseamos áitta Vuohču guovllus lea mašiinnalaš golleroggama lassáneapmi. Dat áitá čázádaga, birrasa ja boazodoalu. Livččiige dehálaš gollerogganlobiid mieđihettiin dárkkodit ollislašhehttehusaid ja birasnuppástusaid ovttas, nuppiid sániiguin, birasnuppástusaid ollisvuohtan, dadjá Pulska.
Kukka Ranta sierračielggadeapmi “Eai leat šat guovllut gosa sirdašuvvat – Industriála eanangeavaheami sisabahkkemat sámiid ruovttuguovllus” ja Jan Saijets ja Jarmo Pyykkö sierračielggadeapmi “Vuovdedoalu váikkuhusat boazodollui – dárkkodeami vuolde kumulatiivvalaš hehttehusat ja oassálastin mearrádusbargamii” almmustahttojuvvojedje sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna almmustahttindilálašvuođas Anára Sajosis 17.6.2025. Publikašuvnnaid sáhttá lohkat ja luđet stáhtaráđi publikašuvdnaarkiivvas. Bátti sáhttá geahččat ja publikašuvnna sáhttá luđet maid komišuvnna neahttasiidduin.