Guđege sámi sohkabuolvvas leat iežas vásáhusat eatnamiid massimis ja eallinvejolašvuođaid gáržumis – 1900-logu rájes sámeguovllus leat čuollan viidát vuvddiid. Sámi bálgesa (Lapin paliskunta) sápmelaččaid sirde bákkuin Eurohpa stuorámus dahkujávrriid huksema dihte 1960- ja 70-logu doajáhagas. Vaikko ruvkket eai sámiid ruovttuguovllus vuos leat, mašiinnalaš golleroggan lea viiddis ja turismaguovllut viidot.
Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna almmustahttá ođđa sierračielggadeami 17.6. industriijalaš eanangeavaheami sisabahkkema váikkuhusain sámiid ruovttuguovllus. Čielggadeami lea ráhkadan Lappi universitehta nuorat dutki, Maj ja Tor Nessling vuođđudusa nákkosgirjedutki Kukka Ranta.
– Dálá sohkabuolvvat geahččalit ain heivehit iežaset sámi eallima ovddit sohkabuolvvaid áigge dáhpáhuvvan máilmmi stuorra birasnuppástusaide. Sámeservodat ferte vuohon dustet stuorra nuppástusaid ja vuogáiduvvat. Dálkkádatrievdan lea 1990-logu rájes váikkuhišgoahtán fámolaččat birrasii ja sámeealáhusaide, earenoamážit boazodollui. Sámiid ruovttuguvlui čuhcet maid ođđa industriijalaš eanangeavaheami sisabahkkemat energiijasirdašumi dárbbuid várás. – Boahtteáiggi váldoáittan vásihit dál ruvkedoaimma ja bieggafámu, Ranta čállá.
Energiijasirdašupmi fossiiladoalus čitnaneutrála dollui lea vealtameahttun, ja Ranta mielde dán áššis maid sápmelaččaid ovddasteaddjit leat ovtta oaivilis. Suomas árvalit leat valjis energiijasirdašumis dárbbašuvvon kritihkalaš álgoávdnasat, ja stuorra oassi málbmaohcandoaimmas čuohcá Lappii. Ain dávjjibut ruvkefitnodagat, mat ohcet báhtterminerálaid ja hárvenaš eananmetállaid, viiddidit doaimmaideaset sámiid ruovttuguvlui beroškeahttá sámiid vuostálastimis.
– Dálkkádatrievdama váikkuhusat sámeservodahkii ja -kultuvrii leat duođalaš áitta. Vai daid sáhttá láivudit, ferte rahčat, muhto ii nu ahte sámit gillájit, muhto baicca ovttasbarggus, gávnnaha Ranta. – Riikkaidgaskasaš dálkkádatpanela lea gávnnahan, ahte juos eamiálbmogiid árbediehtu váldojuvvošii mielde dálkkádatrievdama vuogáiduvvandoaimmaide, dat livčče beaktileappot.
Sierračielggadeapmi hábme oppalašgeahčastaga energiijasirdašupmái laktáseaddji industriijalaš eanangeavaheami sisabahkkemiin sámiid ruovttuguovllus ja dárkkoda sámiid oassálastinrivttiid eanangeavaheami plánemis ja mearrádusain. Ranta gávnnaha čielggadeami čájehit, ahte sámit healbaduvvojit systemáhtalaččat guovlluideaset geavaheapmái laktáseaddji mearrádusbargamis.
Bures boahtin gullat eambbo almmustahttindilálašvuhtii, mii lágiduvvo 17.6. dii 10–15 Anára Sajosis. Dilálašvuohta lea suomagillii ja dat báddejuvvo. Lassedieđut boahtime.
Seammá dilálašvuođas almmustahttojuvvojit maid golbma eará sierračielggadeami: Metsätalouden vaikutukset saamelaiseen poronhoitoon ‒ Tarkastelussa kumulatiiviset haitat ja osallistuminen; Inarin vesien tila ja Inarijärven kalastus saamelaisten ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta; ja Saamelaisten kalastusoikeuksien kehityspiirteitä.
Čielggadeapmi almmustahttojuvvo Stáhtaráđi neahttasiidduin di 17.6. dii 8:
- Kukka Ranta: ”Väistämisalueita ei enää ole” -uudet teolliset maankäyttöpaineet saamelaisten kotiseutualueella https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-227-5
Čielggadeapmi lea oassi Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna sierračielggademiid ráiddus. Komišuvnna bargu lea čielggadit sámiid vásihan vealaheami ja assimilašuvnna ja ovdanbuktit vugiid hukset soabadeami eamiálbmot sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskkas. Dieđut komišuvdnii ráhkaduvvon čielggademiin gávdnojit neahttasiidduin https://sdtsk.fi/julkaisut/.