Sápmelaččaid rivttiid ja servodatlaš sajádaga nannen bohciidahtte Suoma sámeguovllus fámolaš vuostálastima 1990-logu álggus. Vuostálastima duohken ledje erenoamážit balut váldesajádagaid rievdamis, ovttaveardásašvuođa ollašuvvamis ja guovlluovdánumi bisáneamis. Dán bohtosii boahtá dutki, riektediehtaga doavttir Juha Guttorm varas čielggadeamistis Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii.
Čielggadeamistis Guttorm lea earret eará láhkafitnuid válmmaštallanáššegirjjiid, dain addojuvvon cealkámušaid ja boares aviisaartihkkaliid vuođul dutkan, manin 90-logus álgán láhka- ja eará fitnut, maiguin lei ulbmil nannet sápmelaččaid riektesajádaga, bohciidahtte nu garra vuostehágu. Čielggadeapmi almmustahttojuvvui gaskavahku 5.2. Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris.
Čielggadeapmi vuodju earret eará sámeláhkaevttohusa (1990), vuođđolága sápmelaččaid guoski vuođđovuoigatvuođaid (1995), kulturiešstivrenlágaid (1995), Lappi guovloplána 4. oasi (su. Lapin seutukaavan 4. osa) ja ILO 169 -soahpamuša gieđahallamii. Dáin vuostálaste buot eanemus kulturiešstivrema guoski láhkaollisvuođa.
Guttorm oainnu mielde fitnuid vuostálaste, go daid balle lasihit sápmelaččaid vuoigatvuođaid árbevirolaš ealáhusain, ja luondduriggodagaid, eatnamiid ja čázádagaid geavaheamis nu, ahte eará álbmoga vuoigatvuođat gillájit. Fitnuid vuostálastit dorvvastedje árbevirolaš dulkojupmái ovttaveardásašvuođa gáibádusas ja oaivvildedje, ahte dalá lágat jo sihkkarastet sápmelaččaide seamma vuoigatvuođaid go earáge álbmogii, iige danin leat dárbu ásahit lágaid, mat buoridit sin riektesajádaga.
Jos sápmelaččaide hálidivčče addit erenoamášvuoigatvuođaid kultuvrraset gáhttemii, dat galggašedje guoskat maiddái eará báikkálaččaid amaset soardit váldoálbmoga.
– Dalle balle, mo váldoálbmoga ovttaveardásašvuohta ollašuvvá. Galhan dat lei oalle jorggu oaidnu, Guttorm fuopmášahtii almmustahttindilálašvuođa sáhkavuorustis.
Okta guovddáš sivain sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuostálastimii lei Guttorm mielde maiddái suopmelaččaid fuolla iežaset servodatlaš váldesajádaga seailumis.
– Jurddašuvvui, ahte fitnut sirdet válddi sámeservošii. Suopmelaččat balle iežaset válddi manaheamis. Dat lei sivva vuostálastit buot dáid fitnuid.
Sápmelaččaid válddi lassáneami balle maiddái váttásmahttit “normála” guovlluovdánumi.
– Suopmelaččat balle sápmelaččaid válddi stuorruma dagahit máŋggalágan áššiid ja earret eará bissehit guovlluovdánumi. Lei ballu, ahte ovdamearkka dihte turisma, ruvkedoaibma ja vuovdedoallu gártet gillát das, Guttorm muitala.
Almmustahttindilálašvuođa panelaságastallamis nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff buvttii ovdan, mo seammalágan doaladumit ellet ain otná beaivve ovdamearkka dihte luondduriggodagaid ektui.
– Go lea jearaldat eanangeavaheamis, luondduriggodagain ja ruoná sirdašuvvamis, sápmelaččaide ja sámeealáhusaide eai hálit addit válddi, daningo min ballet caggat ovdánumi. Ovdamearkka dihte minerálaid ja eará luondduriggodagaid hálidit hálddašit olggobealde, iige báikkálaččain leat dasa dadjamuš. Dat goahcá sámepolitihka ja vuoigatvuođaid ovdáneami, go min sátneválddi hálidit gáržžidit ain ovddežis, Feodoroff smiehtadii.
Láhkafitnuid čuoččuhedje maiddái dagahit soabatmeahttunvuođa ja ruossalasvuođaid sápmelaččaid ja báikkálaš váldoálbmoga gaskkas.
– Ruossalasvuođaid garvin ja servodatráffái čujuheapmi ledje láhkafitnuid vuostálastiid váldoargumeanttat. Hálle maiddái, ahte evttohusat leat válmmaštallojuvvon sevdnjes lanjain, unna biirriin ja suollemas servviin, Guttorm lasihii.
Dása laktása maiddái dat, go sámeáššiid gieđahallamis gáibidit Suomas dávjá ovttamielalašvuođa. Vuoi áššit sáhttet rievdat, galget buot sápmelaččat, joba buot lappilaččat, leat ovttaoaivilis dain. Helssega universitehta riektestáhtaguovddáža jođiheaddji, ovddeš vuoigatvuođaministtar Tuija Brax loktii panelaságastallamis ovdan, mo gáibádus ovttaoaivilvuođas geardduhuvvo olmmošriektegažaldagain.
– “Go dat riidalit doppe gaskaneaset” lei hui máŋgga earáge olmmošvuoigatvuođadáistaleamis geardduhuvvon argumeanta. Ovdamearkka dihte kirku siste leamašan seammalágan deaddu ovttaoaivilvuhtii vuos nissonpáhppavuođas ja dál seksuála- ja sohkabeallevehádagain. Dakkár ii gáibiduvvo, go dorrot vaikkoba vearuhusa dásis dahje sosiáladorvvus, muhto baifáhkka, go sáhka lea olmmošrivttiin ja vejolaččat muhtumiidda ođđa áššiin, de gáibádus ovttamielalašvuođas oidno sihke birasgažaldagain, muhto maiddái erenoamáš čielgasit sámegažaldagain, Brax vásiha.
Sámedikki várreságadoalli Leo Aikio fuopmášahtii panelas, ahte politihkalaš doaibma ii sáhte vuođđuduvvat dievaslaš ovttaoaivilvuhtii, dego ii mihkkige earáge demokratiijaid.
– Dathan dat leage dat stuorámus sivva váttisvuođaide. Mannu sivas min parlamentáralaš doaibma ii sáhte leat áššiin eará oaivilis.
Sápmelaččaid riektesajádaga ovdáneapmi bisánii 90-logus kulturiešstivrenlágaide laktásan gižžui. Dát váikkuha ain otná beaivve giččuide sápmelašvuođa meroštallamis, Juha Guttorm oaidná.
Panelaságastallamis badjániige ovdan maiddái sámediggelága ođasmahttin, man ovddida dál jo njealját ráđđehus stáhtaministtar Petteri Orpo láidehusas. Sámedikki válgalávdegotti čállin guhká bargan Antti Aikio atná lága ollašuhttima erenoamáš dehálažžan.
– Sámediggelága sáhttá atnit sápmelaččaid vuođđoláhkan ja buot dehálamos láhkaásaheapmin, Aikio fuopmášahtii.
Maiddái Sámedikki várreságadoalli Leo Aikio gáibidii stáhta jođánit dovddastit sápmelaččaid vuoigatvuođaid.
– Ovdamearkka dihte riektelágádus lea jo dovddastišgoahtán sápmelaččaid rivttiid, muhto stáhta ii hálit divvut dili. Sápmelaččat, geat leat ožžon vuoigatvuođaid gearregastima bokte, bohtet daid geavahit ja dat dagaha soabatmeahttunvuođa. Dilli sáhttá šaddat hálddašmeahttumin, jos láhkaásaheapmi ii rievdaduvvo rivttes dássái, Aikio oaivvilda.
Vuoigatvuođaministtarin árat doaibman Tuija Brax guorrasii Guttorm čielggadeamis ovdanbuktojuvvon analysii sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovdáneamis vel dan áiggis, go Suomas válmmaštalle vuođđovuoigatvuođaođastusa. Suoma hálidedje laktit riikkaidgaskasaš olmmošrivttiid rávdnjái ja sápmelaččaid sajádat álgoálbmogin čállojuvvui vuođđoláhkii.
Son muittuhii panelaságastallamis, ahte vuoigatvuođaid ovddideapmái sáhttet leat máŋggat bálgát.
– Jos okta uksa manná gitta, leat earáge uvssat. Dánge ráđđehusáigodagas birasministeriija lea bargan hui buorre barggu, go lea vihkkehallan, mo kumulatiivvalaš váikkuhusaid sápmelaččaid vuoigatvuođaide, iešguđetlágan eanangeavaheami deattuid ja uhkiid, galgá gieđahallat buorebut. Sáhttet gávdnot vuogit fidnet áššiid buoret mearrádusdahkamii dahje juridiseret daid.
Juha Guttorm čielggadeapmi “Saamelaisten oikeudet ja yhdenvertaisuus – miksi saamelaisten aseman vahvistaminen synnytti vastaliikkeen 1990-luvun alussa?” (sá. Sápmelaččaid rievttit ja ovttaveardásašvuohta – manin sápmelaččaid sajádaga nannen bohciidahtii vuostálastima 1990-logu álggogeahčen?) sáhttá lohkat suomagillii Stáhtaráđi neahttasiiddus. Almmustahttindilálašvuođa bátti sáhttá geahččat Youtubes.
Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna giitá almmustahttindilálašvuođa oassálastiid buorre ságastallamis!
Čielggadeapmi lea oassi Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna sierračilgehusaid ráiddu. Komišuvnna ulbmilin lea čielggadit sápmelaččaid vásihan vealaheami ja assimilašuvnna, ja ovdanbuktit vugiid, maiguin láhčit vuođu eamiálbmot sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskasaš soabadeapmái. Dieđuid komišuvdnii válmmaštallojuvvon čielggademiin gávnnat neahttasiiddus https://sdtsk.fi/se/almmustahttimat/.