Vaikko Suomas ii leat sápmelaččaid vuostá leamaš seammalágan oinnolaš suddadanpolitihkka go Norggas ja Ruoŧas, leat sápmelaččaid rievdadan suopmelaš servodahkii “vihkkedalli kolonialismma” bokte. Ná gávnnaha dutki ja sámekultuvrra emeritusprofessor Veli-Pekka Lehtola varas čielggadeamistis Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii. Čielggadeapmi almmustahttojuvvui gaskavahku 5.2. Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris.
Lehtola válddii almmustahttindilálašvuođa sáhkavuorustis ovdan Suomas hálddašan bonju dásseárvvu prinsihpa, man mielde sápmelaččaid vuoigatvuođat leat stáhta mielas ollašuvvan, go buohkain leat seamma vuođđovuoigatvuođat. Duohtavuođas dásseárvu lea goit vuođđuduvvan suopmelaš árvvuide ja suomagillii, vuhtiiválddekeahttá sámiid giela, kultuvrra ja servodatvuogádaga iežas erenomášdárbbuid.
– Suopmelašvuođa čáppášeapmi leamašan hálddašeaddji vuolggasadji, mii ii leat biddjojuvvon gažaldatvuložin. Suopmelaččat leat meroštallan sápmelaččaid dárbbuid ja čovdosiid sin beales – dego vánhemat, geat mearridit mánáideaset beales, mii lea sidjiide buorrin, Lehtola dajai.
Lehtola analysere čielggadeamistis Suoma sámepolitihka linjjá iehčanasvuođa áigge ja veháš dan ovdal viđa komiteasmiehttamuša (1905, 1938, 1952, 1973 ja 1990) bokte. Sápmelaččaide eai ovdal 1970-logu mieđihan gielalaš dahje kultuvrralaš sierravuoigatvuođaid, ja ovdamearkka dihte skuvlaoahpahusa vuolggasadjin ledje suomagiella ja suopmelaš servodaga árvvut. Stáhtahálddahusa passiivvalašvuohta ovddidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid rievddai 1970-logus, go sámi parlameanta vuođđuduvvui. Sápmelaččaid dilli láhkaásaheamis ovdánii oiddolaččat 1990-logus, go ásahuvvojedje sámi giellaláhka (1992) ja sámediggeláhka (1995), ja jagi 2000 sápmelaččat dovddastuvvojedje vuođđolágas eamiálbmogin.
Dilli goit rievddai oalát 2010-logus. Sápmelaččaid vuoigatvuođaid positiivvalaš ovdáneapmi lea dan maŋŋá bisánan ja sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuohta álgoálbmogin biddjojuvvon gažaldatvuložin. Lehtola mielde 2010- ja 2020-loguid riikkabeaiságastallamiin leatge vuot máhccan sámepolitihka guhkes linjjá álgoáiggiide.
– Go álgoálbmogiid vuoigatvuođaid guoski ILO 169 -soahpamuša ratifiseremis ja sámediggelága rievdadeamis leat ságastallan, leat sápmelaččat morihan dasa, ahte sámeáššiin ságastallet vuot ovddemustá suopmelaččat.
Ođđa vuogit ráddjet sápmelaččaid vuoigatvuođaid leat ovdamearkka dihte gižžu das, gii lea sápmelaš, gáibádus buot sápmelaččaid ja lappilaččaid ovttamielalašvuođas sámeáššiin ja Lappi riikkabeaiáirasiid gullan sámeáššiid áššedovdin, vaikko sii leat Lehtola oainnu mielde gičču oassebealli.
– Mearrideaddjit lea suorganan dán sámeáššiide laktáseaddji vuostálastima, mas leamašan stuorra mearkkašupmi politihkalaš mearrádusdahkamis, Lehtola muitala.
Almmustahttindilálašvuođa panelas fáddá bohciidahtii olu ságastallama. Sámedikki válgalávdegotti čálli Antti Aikio buvttii ovdan, man loavkašuhtti sápmelaččaide lea dat, go stáhta ii ane sin gelbbolažžan meroštallat oppa dange, geat leat sápmelaččat.
– Stáhta galggašii bastit heaittihit dán, ja luohttit sápmelaččaide ja sin iežaset návccaide mearridit áššiineaset, Aikio deattuhii.
Lehtola oainnu mielde Suoma sámepolitihkas vuhtto maiddái passiivvalašvuohta. Mearrádusaid maŋideapmi ráđđehusbajis nubbái lea politihkalaš dahku, mainna dollet fámus eahpevuoiggalaš dili, oaivvildii panelas Suoma Sámi Nuorat -searvvi ovddasteaddji Niila-Juhán Valkeapää.
– Politihkalaš linjjá váilun lea maiddái politihkalaš válljejupmi. Lea iežaslágan politihkka maiddái dat, ahte mihkkige ii bargojuvvo, Valkeapää fuopmášahtii.
Maiddái nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff cuiggodii panelas dan, go suopmelaš sámepolitihkas váilu bistevašvuohta.
– Árbevirolaš sápmelaš ealáhusat, mánáid bajásgeassin ja árga joatkašuvvet buolvvas nubbái – dat eai čuovo njealji jagi válgaáigodagaid. Jos áššit eai ovdán dán ráđđehusbajis, vuordit fas njeallje jagi, ja ášši vajáldahttojuvvo. Dáná dehálaš gažaldagat hávdáduvvojit, Feodoroff dajai.
Maiddái media váikkuha fámolaččat sápmelaččaid guoski ságastallamii ja dan bokte politihkkii. Vaikko sámedáiddárat ja -kultuvra oidnojit dán áigge bures medias ja ožžot positiiva fuomášumi, gieđahallojuvvojit politihkalaš gažaldagat Lehtola mielas dávjá ruossalasvuođaid ja konflivttaid bokte.
– Politihkalaš čállin leamašan hui eahpedássebealát, ja eanangoddebláđit leamašan njuolga ášševuoddjin das, Lehtola oaivvilda.
Dutki Juha Guttorm guorrasii panelas dán fuomášupmái ja muitalii iežas varas čielggadeami vuođul, mo mediaságastallan lea 1990-logu rájes stivren oainnuid sámepolitihkas, dávjá sápmelaččaid dáfus heittot guvlui.
– Oassi mediain lei aŋkke dalle njuolga oassebeallin giččus ja geahččalii áibba čielgasit stivret ságastallama. Sámeoassebealli vuoittáhalai das. Go sámediggeláhka bođii fápmui ja álge hállat das, geat galggašedje beassat válgalogahallamii, lea medias leamašan dasge, oažžu dadjat, njuolga oassebeali rolla, Guttorm muitalii.
Vaikko politihkalaš dásis sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmái lea garra vuostálastin, oažžu sámekultuvra seamma áigge olu positiiva fuomášumi ja doarjaga. Lehtola buktá čielggadeamistis ovdan, mo sámedáiddárat leat lasihan sámekultuvrra oidnoma ja beaggima sihke Suomas ja riikkaidgaskasaččat. Maiddái ovdamearkka dihte sámegielaid ealáskahttin lea ovdánan, ja stáhta lea dorjon dán proseassa.
Gáiddusoktavuođain panelii oassálastán ovddeš vuoigatvuođaministtar, Helssega universitehta riektestáhtaguovddáža jođiheaddji Tuija Brax deattuhii, ahte sihke riikkabeivviin ja viidásabbotge suopmelaš servodagas dárbbašuvvo eanet diehtu ja skuvlejupmi iežas álgoálbmoga kultuvrras.
– Mii dárbbašat vel eambbo dieđu das, mas sámekultuvrras, iešstivremis ja álgoálbmogis lea jearaldat. Dát diehtu jávká ja dan galgá geardduhit ain ođđasit. Ovdamearkka dihte kultuvrralaš miehtemielalašvuhtii gávdno olu doarjja ja miehtá máilmmi čogget eiddo dál álgoálbmogiid viisodaga ain áigeguovdilot birasgažaldagain, Brax fuopmášahtii.
Almmustahttindilálašvuođa panelas smiehtadedje, mii sáhtášii leat čoavddus dán váigadis dillái. Sámedikki várreságadoalli Leo Aikio mielas okta stuorámus váttisvuođain lea dat, ahte sápmelaččaid gullan sin guoskevaš áššiin lea dušše formála dáhpáhus, mas ii leat duođalaš mearkkašupmi mearrádusaid dahkamis. Maiddái Lehtola lokte čielggadeamistis ovdan, ahte ovdamearkka dihte sámeguovllu eanangeavaheami guoski mearrádusaid dahket dávjá gulakeahttá albmaláhkai sápmelaččaid. Dasa galggašii fidnet nuppástusa, Aikio deattuhii.
– Okta stuorra ášši, mii galggašii ollašuvvat lea dat, ahte go gullet de albmaláhkai guldalit. Sápmelaččaid gullamis ii duohtavuođas leat makkárge mearkkašupmi ja váikkuhus. Lea hui duskkástuhtti, ahte vaikko man bures čilgešit áššiid, de mearrádusat leat dahkkojuvvon jo ovddalgihtii. Livččii máilmme buorre oažžut dasa rievdadusa.
Veli-Pekka Lehtola čielggadeapmi “Suomen valtion saamelaispolitiikka itsenäisyyden ajalla komiteamietintöjen valossa” (sá. Suoma stáhta sámepolitihkka iehčanasvuođa áigodagas komiteasmiehttamušaid vuođul) sáhttá lohkat suomagillii Stáhtaráđi neahttasiiddus. Almmustahttindilálašvuođa bátti sáhttá geahččat Youtubes.
Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna giitá almmustahttindilálašvuođa oassálastiid buorre ságastallamis!
Čielggadeapmi lea oassi Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna sierračilgehusaid ráiddu. Komišuvnna ulbmilin lea čielggadit sápmelaččaid vásihan vealaheami ja assimilašuvnna, ja ovdanbuktit vugiid, maiguin láhčit vuođu eamiálbmot sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskasaš soabadeapmái. Dieđuid komišuvdnii válmmaštallojuvvon čielggademiin gávnnat neahttasiiddus https://sdtsk.fi/se/almmustahttimat/.