Máŋggat sápmelaččaid vuoigatvuođaide guoski soabatmeahttunvuođat ja konflivttat bohtet historjjá dáhpáhusain ja earálágan intreassaid oktiibeaškkeheamis báikkálaš dásis. Dát čielgá Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii válmmaštallojuvvon guovtti ođđa sierračielggadeamis.
Sámekultuvrra emeritusprofessor Veli-Pekka Lehtola čielggadeapmi “Suoma stáhta sámepolitihkka iehčanasvuođa áigodagas komiteasmiehttamušaid vuođul” ja vuoigatvuođadiehtaga doavttir Juha Guttorm čielggadeapmi “Sápmelaččaid rievttit ja ovttaveardásašvuohta – manin sápmelaččaid sajádaga nannen bohciidahtii vuostálastima 1990-logu álggogeahčen?” gieđahallet Suoma sápmelaččaid riektesajádaga ovdánumi muttuid lagašhistorjjás.
Lehtola analysere čielggadeamistis stáhta ja sápmelaččaid gaskavuođaid 1900-logu álggus gitta otná beaivái viđa komiteasmiehttamuša (1905, 1938, 1952, 1973 ja 1990) bokte. Čielggadeapmi guorahallá, makkár vuolggasajis stáhta lea meannudan sápmelaččaiguin, ja makkár jurddašanvuogit ja rollat leat váikkuhan dasa, mo sámeáššiin leat ságastallan ja mearridan. Lehtola gidde čielggadeamistis fuopmášumi earret eará dasa, geaid leat atnán áššedovdin ja mo sápmelaččaid jietna lea beassan gullosii iešguđet áiggiid.
Guttorm čielggadeapmi vuodju erenoamážit 1990-logu álggus álggahuvvon láhkaásahanfitnuide, maiguin lei ulbmil nannet sápmelaččaid riektesajádaga. Fitnut bohciidahtte fámolaš vuostálastima sámeguovllu váldoálbmoga siste. Garrasamosit vuostálaste kulturiešstivrejumi guoski láhkaollisvuođa. Čielggadeapmi dutká, manin sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuostálastigohte ja mo fitnuid vuostálastit áddejedje riikkavuložiid ovttaveardásaš meannudeami gáibádusa.
Guttorm oaivvilda, ahte gižžu kulturiešstivrenlágain bissehii sápmelaččaid riektesajádaga ovdáneami, mii lei beassan buorre fártii 1990-logu álggus, ja seamma albmanus váikkuha ain.
– Dálá áiggi sápmelašvuođa meroštallama guoski gičču ruohttasat leat iešstivrenlágaid gieđahallamis riikkabeivviin, čielggadeamis gávnnahuvvo.
Maiddái Lehtola gieđahallá čielggadeamistis dán nu gohčoduvvon “bonju dásseárvvu” temá.
– Ságastallan sámi eamiálbmoga vuoigatvuođain bohciidahtii vuostelihkadusa, mas eará báikkálaš olbmot gáibidišgohte seamma vuoigatvuođaid. Badjel 40 jagi bistán konflivtta dihte sápmelaččaid vuoigatvuođaide guoski láhkaásaheapmi lea bisánan, Lehtola čállá.
Almmustahttindilálašvuohta Sajosis ja gáiddusoktavuođain ga 5.2. dmu 10–15
Lehtola ja Guttorm čielggademiid buohkaide rabas almmustahttindilálašvuohta lágiduvvo Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris gaskavahku 5. guovvamánu dmu 10–15. Dilálašvuhtii sáhttá oassálastit maiddái Zoom-gáiddusoktavuođa bokte. Rávdnjen báddejuvvo.
Dilálašvuohta dollojuvvo suomagillii.
Váimmolaš buresboahtin!
Čielggadeamit almmustahttojuvvojit (suomagillii) Stáhtaráđi neahttasiiddus ga 5.2. dmu 8:
- Veli-Pekka Lehtola: Suomen valtion saamelaispolitiikka itsenäisyyden ajalla komiteamietintöjen valossa (sá. Suoma stáhta sámepolitihkka iehčanasvuođa áigodagas komiteasmiehttamušaid vuođul): https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-584-9
- Juha Guttorm: Saamelaisten oikeudet ja yhdenvertaisuus – miksi saamelaisten aseman vahvistaminen synnytti vastaliikkeen 1990-luvun alussa? (sá. Sápmelaččaid rievttit ja ovttaveardásašvuohta – manin sápmelaččaid sajádaga nannen bohciidahtii vuostálastima 1990-logu álggogeahčen?): https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-920-5
Čielggadeamit leat oassi Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna sierračilgehusaid ráiddu. Komišuvnna ulbmilin lea čielggadit sápmelaččaid vásihan vealaheami ja assimilašuvnna, ja ovdanbuktit vugiid, maiguin láhčit vuođu eamiálbmot sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskasaš soabadeapmái. Dieđuid komišuvdnii válmmaštallojuvvon čielggademiin gávnnat neahttasiiddus https://sdtsk.fi/se/almmustahttimat/.