Suoma boazodoallolága galgá ođasmahttit dahje ásahit oalát iežas boazodoallolága sámeguvlui. Láhka galggašii earuhit ja dovddastit sámi boazodoalu ja dan erenomáš iešvuođaid. Ná oaivvildedje áššedovdit ovttamielalaččat vuossárgga 16.12. Roavvenjárggas lágiduvvon sápmelaš boazodoalu sierračielggademiid almmustahttindilálašvuođas. Sámiid árbevirolaš boazodoalu boahtteáigi lea áitojuvvon ja dillái galggašii jođánit gávdnat čovdosiid.
Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna almmustahtii guokte ođđa čielggadeami, mat gieđahallet sámi boazodoalu vuoigatvuođalaš sajádaga Suomas ja hástalusaid, mat das čuvvot boazosápmelaččaide. Dutki Ovllá-Ánte Labba čielggadeapmi gieđahallá sámi boazodoalu dili vuoigatvuođalaš geahččanguovllus gaskaáiggis dálá beaivái. Dutki Anne-Maria Magga čielggadeapmi bealistis dutká daid geavatlaš váttisvuođaid ja árgabeaivvi eastagiid, maid suopmelaš boazodoalloláhkaásaheapmi ja sápmelaš boazodoalu heajos riektesajádat dagahit sápmelaš boazodoalliide ja siiddaide.
Suoma dálá boazodoalloláhka ii dovddas sámi boazodoalu iige sápmelaččaid vuoigatvuođaid árbevirolaš guohtuneatnamiidda. Das leat viiddes váikkuhusat olles sámi servošii ja kultuvrii, muittuhii Anne-Maria Magga.
- Boazodoallu lea sámi álbmoga seailuma eallineaktu ja sápmelaččaid servodaga, kultuvrra ja giela geađgejuolgi, muhto dan riektesajádat Suoma láhkaásaheamis lea heittot. Lea dehálaš muitit, ahte sámi boazodoalus lea erenomáš stuorra ekonomalaš mearkkašupmi olles sámeguovllus. Dat dahká vejolažžan sápmelaš bearrašiid ja boazodoalliid birgenlági ja ássama ruovttuguovllusteaset.
Dutkit: Guohtuneatnamiid sisabahkkemiid galgá bissehit ja eananvuoigatvuođaid čoavdit
Váilevaš láhkaásaheami ja heajos riektesajádaga lassin sámi boazodoalu váttásmahttet dán dilis máŋggat earáge áššit. Árbevirolaš luondduealáhusa áitet ain eanet eará eanangeavahanintreassat, dego ruvkedoaibma, vuovdedoallu, turisma ja čázádatmuddemat, ja dálkkádatrievdama máŋggalágan váikkuhusat lundui.
Guktot čielggadeamit addet valjis doaibmabidjoevttohusaid sámi boazodoalu dili buorideapmái. Dego jo árat máinnašuvvui, boazodoallolága galggašii jođánamos lági mielde ođasmahttit, ja das galggašii dovddastit sápmelaš boazodoalu ja árbevirolaš siidavuogádaga, čuovvut riikkaidgaskasaš eamiálbmotvuoigatvuođaid ja nannet sápmelaččaid boazomearkavuogádaga vuoigatvuođalaš suoji. Dasa lassin čielggademiin evttohit doaimmaid ovdamearkka dihte sápmelaččaid ruovttuguovllu boares vuvddiid suodjaleami, eanangeavaheami guoski láhkaásaheami ovddideami ja sápmelaččaid eana- ja čáhcevuoigatvuođaid gáhttema váras.
Anne-Maria Magga mielas okta hohpolamos doaibmabijuin lea bissehit sápmelaččaid árbevirolaš guohtuneatnamiid sisabahkkemiid.
- Guohtuneatnamiid rivvemat galget nohkat sápmelaččaid ruovttuguovllus. Siiddaid ja sogaid vuoigatvuođaid árbevirolaš guohtuneatnamiidda galgá dovddastit ja suddjet.
Maiddái Ovllá-Ánte Labba atná eananvuoigatvuođaid čoavdima oktan guovddáš doaibman boazodoalu riektesajádaga buorideamis.
- Sápmelaččaid eananvuoigatvuođaid nannen lea dehálaš. Dat laktása maiddái boazodoalu guohtuneatnamiid gáhttemii. ILO 169 -soahpamuša galggašii ratifiseret, ja davviriikkalaš sámesoahpamuša ráđđádallamiid ovddidit.
Sápmelaččaid boazomearkkat ja Bálgosiid ovttastus ságastahtte panelisttaid
Buot bajábealde máinnašuvvot temát badjánedje ovdan maiddái almmustahttindilálašvuođa áššedovdipanelas.
Erenomážit fuolla sámi sogaid árbevirolaš boazomearkkaid seailumis ságastahtii badjeolbmuid. Sállevári bálgosa boazoisit Issát-Heandarat Näkkäläjärvi gáibidii garrasit áššái nuppástusa.
- Sohkamearkaášši galggašii áinnas fidnet láhkii. Sápmelaččaid sohkamearkkaid badjel ii sáhte vázzit, jearaldat lea sihke kultuvrras, eallinvuogis ja ealáhusas.
Maiddái Sámedikki stivrra lahttu ja Gálddoaivvi bálgosa boazodoalli ja fitnodatdoalli Asko Länsman attii áššis kritihka Bálgosiid ovttastussii, guhte dohkkeha mearkkaid.
- Sohkamearkkaid gieđahallamis leamašan stuorra váilevuođat. Dihto guovlluin boares sohkamearkkaid ala leat ođđa, eiddo álggahan boazodoallit ohcan mearkkaid. Bálgosiid ovttastus lea addán mearkkaid sidjiide, vaikko bálggus, mearkabiire ja sámebálgosiid ovddasteaddjit leat vuostálastán daid.
Jagi 2023 buohkanassii 11 sámebálgosa mearridedje earránit Bálgosiid ovttastusas, go eai šat dovdan searvvi ovddastit sin. Eana- ja meahccedoalloministeriija diŋgon čielggadeamis (Lundvall 2023) boahtá ovdan, ahte sivvan earráneapmái ledje guhká joatkašuvvan ruossalasvuođat ja sápmelaččaid vásihan eahpedásseárvu ja vealaheapmi searvvi doaimmas. Sámebálgosat leat dovdan, ahte Bálgosiid ovttastus lea badjelgeahččan sidjiide čuohcan váttisvuođaid, dego stuorra boazovahágiid, maid goavvejagit leat dagahan sámeguovllus.
Anne-Maria Magga evttoha čielggadeamistis, ahte boazodoallolágas váldojuvvo eret Bálgosiid ovttastusa dálá bággolahttuvuohta sámebálgosiid oasil.
Ášši cuiggodii almmustahttindilálašvuođa panelas maiddái árat guhká Bálgosiid ovttastusa stivrras doaibman Asko Länsman. Panelista, Bálgosiid ovttastusa erenomášáššedovdi Sanna Hast vástidii, ahte stivrra barggus ii goit beavdegirjjiid vuođul gávdno makkárge juohku sámi ja eará boazodoalu gaskkas.
- Dan ektui munnje lea váttis oaidnit dan ášši, muhto sáhttit dieđusge dutkat dan dárkilabbot. Muhto go mis Suomas lea dat dilli, ahte boazodoalus lea heajos sajádat eará eanangeavaheami ja dan lassáneami ektui, livčče viissis doallat oktasaš linjá boazodoalu áššiid ovddideamis, Hast kommenterii.
Asko Länsman váikkuha dál ođđa Sámi Bálgosat -searvvi stivrras. Son muitalii, ahte sámebálgosat vurdet ain stáhtas reakšuvnna dillái. Searvi dárbbašivčče jođánit resurssaid unnimustá hálddahusbargui.
- Mii leat fargga guokte jagi vuorddašan dieđu das, oažžutgo dillái makkárge geahpádusa ja dohkkeheami. Mun evttohan, ahte oaččošeimmet Bálgosiid ovttastusa doibmii várrejuvvon ruđain joba jo dan veardde, ahte bastit jorahit iežamet hálddahusa ná sirdásanáiggi badjel – vuoi eat dárbbašivčče geavahit dasa iežamet ruđaid, dego dál dahkat, Länsman čujuhii sávaldaga stáhta guvlui.
Suoma stáhta galgá doaimmainisguin jođánit sihkkarastit sámi boazodoalu sirdašuvvama boahttevaš buolvvaide
Panelii oassálasttii maiddái Oulu universitehta dutkidoavttir Ulla Timlin, guhte lea mielde Saamelaisten poronhoitajien hyvinvointi -prošeavttas. Prošeakta geahččala áddet sápmelaš boazodoalliid ja sin bearrašiid eallima, ja ovddidit dan vuođul ođđa bálvalusaid mielladearvvašvuođa doarjjan.
Timlin muitalii, ahte dál almmustuvvan čielggadeamit buktet bures ovdan dan, man gáržžes dilis sápmelaš boazodoallit dán beaivve leat, go olggobeale dahkkit stivrejit sihke barggu bargama ja doaibmaguovllu. Áššái galgá jođánit dahkat juoidá boazodoalliid dearvvašvuođa dihte.
- Go smiehttat buresveadjima ja dearvvašvuođa, de lea issoras dehálaš, ahte olmmoš beassá ja oažžu bargat iežas barggu kultuvrras mielde – ja sápmelaččat eamiálbmogin, Timlin fuopmášahtii.
Giehtaruohttasa bálgosa boazodoalli ja luondduaktivista Minna Näkkäläjärvi Eanodagas muitalii boazosápmelaččaid dárbbašit dál stáhtas nana doarjaga vuoi sii bastet buot dán deattu vuolde sirdit ovddit buolvvain árbejuvvon ealáhusa maiddái boahttevaš buolvvaide.
- Dál lea maŋimuš áigi dasa, ahte Suoma stáhtas lea vejolašvuohta ja maiddái ovddasvástádus doaibmat nu, ahte seammalágan loavkideamit eai šat boahttevuođas dáhpáhuva, Näkkäläjärvi deattuhii.
Čielggademiid beassá lohkat Stáhtaráđi neahttasiiddus:
- Anne-Maria Magga Suopmelaš boazodoalloláhkaásaheami ja bálggusvuogádaga váikkuhusat sámi boazodollui ja siidavuogádahkii: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-643-3
- Ovllá-Ánte Labba Sámi boazodoalu vuoigatvuođalaš sajádat ja boazodollui laktáseaddji vuoigatvuođat Suomas vuoigatvuođaortnega vuođul: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-659-4
Almmustahttindilálašvuođa bátti sáhttá geahččat vimeos.
Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna giitá almmustahttindilálašvuođa oassálastiid buorre ságastallamis!
Čielggadeamit leat oassi Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna sierračilgehusaid ráiddu. Komišuvnna ulbmilin lea čielggadit sápmelaččaid vásihan vealaheami ja assimilašuvnna, ja ovdanbuktit vugiid, maiguin láhčit vuođu eamiálbmot sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskasaš soabadeapmái. Dieđuid komišuvdnii válmmaštallojuvvon čielggademiin gávnnat neahttasiiddus https://sdtsk.fi/se/almmustahttimat/.