Onko saamelaisten tulevaisuus kaupungissa, tuntureilla vai jossakin siinä välissä? Tällaisella kysymyksellä herätteli tutkija Klemetti Näkkäläjärvi yleisöä Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen saamelaiskulttuuriin -selvityksen julkaisutilaisuudessa maanantaina 16. syyskuuta. Tuoreen selvityksen ovat laatineet tutkijat Klemetti Näkkäläjärvi, Jouni J. K. Jaakkola ja Suvi Juntunen osana Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä.
Kuvassa tutkijat Klemetti Näkkäläjärvi ja Jouni J.K. Jaakkola
Sitä mukaa kun ilmasto muuttuu, muuttuu myös saamelaiskulttuuri. Juuri julkaistussa selvityksessä tuodaan esiin, kuinka saamelaisten kotiseutualue ja arktiset alueet lämpenevät jopa kolme kertaa nopeammin kuin muu maailma. Tämä tekee saamelaiskulttuurista erityisen haavoittuvan ilmastonmuutoksen edessä.
- Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi kaikkiin perinteisiin elinkeinoihin, saamen kieleen, saamelaiseen elämänmuotoon sekä saamelaisväestön terveyteen ja hyvinvointiin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on saamelaisille kulttuurinen muutosprosessi, joka näkyy perinteiden ja taitojen katoamisena sekä uusien taitojen ja tietojen syntymisenä, esitteli tutkija ja saamelaisen ilmastoneuvoston puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi selvityksen tuloksia julkaisutilaisuudessa.
Selvityksen mukaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen on saamelaisyhteisölle ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi nosti asian esiin omassa puheenvuorossaan.
- Suomen perustuslaki turvaa saamelaisille alkuperäiskansana oikeuden paitsi tänään, myös tulevaisuudessa ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Ilmastonmuutos on todella vakava uhka tälle, Näkkäläjärvi huomautti.
Kulunut kesä on ollut saamelaisten kotiseutualueella kuuma ja kuiva. Poroja joudutaan yhä useampana talvena lisäruokkimaan vaikeiden jää- ja lumiolosuhteiden vuoksi ja lohenpyynti on Tenolla kielletty jo neljättä vuotta heikon kalakannan johdosta. Maanantaisessa tilaisuudessa esitettiin useita huolestuneita puheenvuoroja ilmaston muuttumisen vaikutuksista saamelaisten elämään.
Saamelaisen ilmastoneuvoston jäsen, poromies Antti Oula Juuso, kertoi havainnoistaan Käsivarren luonnossa tapahtuneista muutoksista.
- Kun routa on loppunut, palsat ovat pudonneet, heinä ei kasva tunturissa ja koivikot nousevat yhä ylemmäksi. Myöskään maa ei enää kasva, sen huomaa poluista, jotka eivät umpeudu. Kivien päältä on kadonnut vihreä jäkälä ja kenkäheinää ei löydä enää mistään, Juuso luetteli havaintojaan.
Saamelaiset tarvitsevat sopeutumiseen yhteiskunnan tukea
Selvityksen mukaan saamelaiset haluavat turvata kulttuurinsa ja kotiseutualueensa elinvoimaisuuden, mutta tarvitsevat tähän tukea yhteiskunnalta.
Klemetti Näkkäläjärven mukaan Suomen valtio ei ole tehnyt riittäviä toimia saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden turvaamiseksi eikä kehittänyt mekanismeja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
- On arvioitava, millä keinoin saamelaiskulttuuri voi säilyä ilmastonmuutoksen keskellä. Tämä vaatii ennen kaikkea hallinnollisen järjestelmän ja resurssien kohdentamisen uudelleenarviointia, Näkkäläjärvi totesi.
Operaatio Arktiksen edustaja ja Suomen saamelaisnuoret ry:n hallituksen jäsen Lotta Hagelin yhtyi selvityksen havaintoihin.
- Operaatio Arktiksen puolesta haluan osoittaa tukemme selvityksen toteamukselle, jonka mukaan saamelaiskulttuurin uhanalaistumiselle ovat pääsyynä olleet valtiolliset toimet. Valtio ei ole hillinnyt eikä edelleenkään hillitse ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia saamelaiskulttuuriin, Hagelin sanoi.
Keinoja on monia, mutta toimenpiteillä on kiire
Selvityksessä esitetään useita konkreettisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin edistää saamelaiskulttuurin säilymistä ilmastonmuutoksen paineessa. Toimet liittyvät muun muassa lainsäädäntöön, luonnonsuojeluun, saamelaisopetukseen, perinteisen tiedon taltioimiseen ja palvelujen turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueella. Tutkijaryhmä esittää myös saamelaisen elinkeino- ja ilmastorahaston perustamista.
Yksi keskeisistä toimenpide-ehdotuksista on laatia sekä tutkimukseen että saamelaisten perinteiseen tietoon pohjautuva ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelma. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi toi julkaisutilaisuudessa esille, että sopeutumisohjelman laatiminen on kiireellinen toimenpide ja myös yksi Saamelaiskäräjien kuluvan kauden prioriteeteista.
- Asialla on kiire, sillä muutokseen sopeutuminen on jo arkipäivää kaikissa saamelaisten perinteisissä elinkeinoissa. Olemme Saamelaiskäräjillä alkaneet itse valmistella ohjelmaa ja tuomme edustajiemme kautta viimeisintä tietoa siitä, mitä kentällä ja elinkeinoissa kaikissa saamelaisalueen kunnissa, kolmessa elävässä saamen kieliryhmässä ja myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella tapahtuu. Toivottavasti saamme rahoitusta tutkimukselle, jota tehtäisiin yhdessä lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Operaatio Arktiksen edustaja Lotta Hagelin ehdotti selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden lisäksi perehtymistä ilmastointerventioiden, kuten auringonsäteilyn heijastamisen, hyödyntämiseen.
- Ilmastointerventiot voivat olla ainut keino turvata saamelaiskulttuurin säilyminen. Operaatio Arktis kehottaa Suomen valtiota ottamaan toimijuutta ilmastointerventioiden tutkimisessa yhteistyössä saamelaisten kanssa, Hagelin totesi puheenvuorossaan.
Tutkimustietoa tarvitaan lisää
Selvityksessä painotetaan, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaisiin tulee sekä tutkia että seurata Suomessa nykyistä enemmän.
Tutkija Suvi Juntunen nosti julkaisutilaisuudessa esiin erityisesti saamelaisten terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksen tarpeen. Hän viittasi Ruotsissa tehtyihin tutkimuksiin vihreän siirtymän, kuten kaivos- ja tuulivoimahankkeiden, vaikutuksista saamelaisyhteisön hyvinvointiin.
- Suomessa on tutkittu saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta, mutta ei itse saamelaisten terveyttä ja hyvinvointia. Se on yksi keskeinen teema, mihin pitäisi pystyä paneutumaan, jotta palveluja voidaan suunnata oikein, Juntunen pohti.
Myös Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi alleviivasi lisätutkimuksen tärkeyttä.
- Selvitys on uraauurtava, mutta vasta pieni osa tarvittavasta tiedosta. Tarvitsemme todella aktiivisia toimia tietopohjan luomiseksi, sillä ilman kättä pidempää meidän on vaikea lähteä toteuttamaan toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, Näkkäläjärvi huomautti.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen saamelaiskulttuuriin -selvitys on luettavissa suomeksi Valtioneuvoston verkkosivuilla. Selvityksen julkaisutilaisuuden tallenne on katsottavissa Youtubessa. Totuus- ja sovintokomissio kiittää osallistujia hyvästä keskustelusta!
Selvitys on osa Saamelaisten totuus- ja sovintokomission erillisselvitysten sarjaa. Komission tarkoituksena on selvittää saamelaisten kokemaa syrjintää ja assimilaatiota sekä tuoda esiin keinoja sovinnon rakentamiseksi alkuperäiskansa saamelaisten ja Suomen valtion välillä.