Norjan totuus- ja sovintokomissio luovutti raporttinsa Suurkäräjille

Tiedote 2.6.2023

Norjan totuus- ja sovintokomissio luovutti raporttinsa ja kahdeksan erillisselvitystä Suurkäräjille 1. kesäkuuta 2023

”Historiallinen ja suuria velvoitteita Norjalle demokraattisena valtiona asettava päivä”

Norjalaistamispolitiikalla on ollut vakavia seurauksia maan saamelais-ja suomalaisväestöille. Norjalaistamispolitiikan jäljet tuntuvat edelleen vahvoina yhteiskunnassa. – Nyt on suunnanmuutoksen aika saamelaisiin, kveeneihin/ruijansuomalaisiin ja metsäsuomalaisiin kohdistuneiden vääryyksien korjaamiseksi, totesi raporttinsa Norjan Suurkäräjille luovuttaneen totuus- ja sovintokomission puheenjohtaja Dagfinn Høybråten.

Suurkäräjien presidentti Masud Gharahkhani piti totuus- ja sovintokomission raportin julkaisemista historiallisena ja suuria velvoitteita Norjalle demokraattisena valtiona asettavana tapahtumana. – Jotkut tulevat yllättymään ja järkyttymään raportista. Toiset saavat vahvistuksen asioille, jotka he ovat jo tienneet ja voivat tuntea helpotusta siitä, että heidän historiansa tulee nyt tunnetuksi ja tunnustetuksi, totesi komission raportin vastaanottanut Gharahkhani.

Kuvassa: Komission puheenjohtaja Dagfinn Høybråten, komission jäsenet Pia Lane, Einar Niemi, Aslak Syse, Anne Julie Semb, Anne Kristin Gurák, Pia Lane, Håkon Hermanstrand, Liv Inger Somby, Per Oskar Kjølaas, Ivar Bjørklund, Marit Myrvoll ja sihteeristöstä Liss-Ellen Ramstad, Torkel Rasmussen, Inger Elin Utsi, Isak Turi, Anna Kaisa Räisänen ja Jon Christer Mudenia. Kuva: Stortinget

Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Silje Karine Muotka toi omassa puheenvuorossaan voimakkaasti esille Fosenin tuulivoimapuiston tapauksen, jossa ei ole edelleenkään päästy ratkaisuun. Neuvottelut ovat olleet vaikeat ja apua on haettu aina valtakunnansovittelijalta asti. Öljy- ja energiaministeri Terje Aasland (Ap) on lisäksi todennut, että Fosenin tuulivoimalan uuden toimilupapäätöksen pohjaksi tulee laatia uusi taustaselvitys. Tämän seurauksena prosessi viivästynee vuoden 2024 puolelle.

Suurkäräjien vuonna 2018 asettaman totuus- ja sovintokomission tehtävänä oli selvittää saamelaisten, kveenien ja norjansuomalaisten kokemukset maassa harjoitetusta norjalaistamispolitiikasta ja sen seurauksista.  Komission tuli laatia historiallinen kartoitus, joka kuvaa Norjan viranomaisten saamelaisiin, kveeneihin ja norjansuomalaisiin kohdistamaa paikallista, alueellista ja valtakunnallista politiikkaa ja toimintaa.

Komission tehtävänä oli myös selvittää, miten norjalaistamispolitiikka on vaikuttanut valtaväestön käsityksiin saamelaisista, kveeneistä ja norjansuomalaisista sekä millaisia vaikutuksia norjalaistamispolitiikalla on ollut tähän päivään asti. Lisäksi komission tehtäväksi asetettiin tehdä esityksiä sovintoa edistävistä toimenpiteistä.

Norjalaistamispolitiikkaa toteutettiin virallisesti 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun puoliväliin asti. Monien tutkijoiden mielestä norjalaistaminen on jatkunut paljon pitempään. Virallista norjalaistamispolitiikkaa toteutettiin erityisesti elinkeino- ja koulupolitiikan keinoin. Totuus- ja sovintokomission selvitys osoittaa, että norjalaistaminen on aiheuttanut monilla yhteiskunnan osa-alueilla laajamittaisempia ja haitallisempia vaikutuksia kuin aiemmin on tiedetty. Erityisesti lapset ja nuoret ovat joutuneet norjalaistamistoimenpiteiden kohteiksi norjalaistamisen aikana.

• Saamelaisten, kveenien ja metsäsuomalaisten kielen ja kulttuurin aliarvioiminen on johtanut kielen ja kulttuurin heikentymiseen sekä kyseisiä väestöryhmiä koskevan tiedon puuttumiseen.
• Yksi norjalaistamispolitiikan tärkeistä seurauksista ja vähemmistökulttuurien halveksunnasta on se, että saamelaisista, kveeneistä ja metsäsuomalaisista tiedetään Norjassa yleisesti vain vähän.
• Vaikka virallista norjalaistamispolitiikkaa ei enää harjoiteta, monet niistä toimintamalleista, asenteista ja yhteiskunnallista rakenteista, joihin norjalaistaminen oli vaikuttanut, ovat edelleen olemassa. Väestöryhmien laajamittainen syrjintä on edelleen vakava yhteiskunnallinen ongelma.
• Monet saamelaiset ja kveenit ovat vähitellen tai kokonaan lakanneet puhumasta äidinkieltään ja alkaneet käyttää norjaa norjalaistamispolitiikan ja monikielisyyttä tukevien poliittisten toimenpiteiden puuttumisen seurauksena.
• Vähemmistökulttuureja tukevien poliittisten päätösten täytäntöönpano on ollut puutteellista. Komissio määrittelee raportissaan tämän laaja-alaiseksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi ja kutsuu ilmiötä toimeenpanotyhjiöksi.
• Komission selvitystyö osoittaa, että vaikka norjalaistamispolitiikka on virallisesti päättynyt Norjassa, johtavat edelleen monet yhteiskunnalliset prosessit vähemmistöjen sulautumiseen.

• Tietämyksen lisääminen valtaväestön keskuudessa mm. lisäämällä tietoutta norjalaistamispolitiikasta perus- ja korkeakoulujen opintosisältöihin. Tätä tukemaan ehdotetaan norjalaistamispolitiikkaan liittyvään tietoon, tutkimukseen, tiedonvälitykseen ja sovintoon keskittyvän keskuksen perustamista.
• Saamen ja kveenin kielten ja kielitaidon vahvistaminen aina päiväkodista aikuisuuteen asti.
• Kansallinen satsaus vähemmistöjen kulttuurin ja kulttuuriosaamisen vahvistamiseen.
• Alueellisten konfliktien ratkaisemisessa olisi tärkeää panostaa konfliktinratkaisuprosesseihin ja jo olemassa olevien säädösten toimeenpanoon.
• Pohjoismainen yhteistyö kulttuurin, kielten opetuksen ja opiskeluaineiston laatimisen kohdalla.

Puhemies Gharahkhanin mukaan raportti siirtyy seuraavaksi käsittelyyn Suurkäräjien valvonta- ja perustuslakivaliokunnalle, jonka tehtävänä on varmistaa, että kaikilla sidosryhmillä on tilaisuus tutustua raporttiin ja tulla kuulluksi jatkotoimenpiteiden valmistelussa. Viime kädessä vastuu lopullisista päätöksistä on kuitenkin Suurkäräjien täysistunnolla.

Komission raportti erillisselvityksineen on laajuudeltaan lähes 700 sivua. Yhteensä yli 760 henkilöä kertoi komissiolle omia ja yhteisöjensä kokemuksia. Suuri osa haastatelluista halusi kertoa raportissa kokemuksensa omalla nimellään. Yksi komission jäsen on jättänyt eriävän mielipiteen osaan raportista. Komission muut jäsenet puoltavat raporttia.

— Vastaava työ on käynnissä myös meillä Suomessa, jossa valtioneuvoston asettama saamelaisten totuus- ja sovintokomissio odottaa mahdollisimman monien saamelaisten kertovan komissiolle omat kokemuksensa, sanoo Norjan raportin julkistamistilaisuuteen Suurkäräjillä Oslossa osallistunut komission puheenjohtaja Hannele Pokka.

— Samalla tavalla kuin Norjassa, mekin teetämme historiallisia ja teemakohtaisia erillisselvityksiä alojensa parhailla asiantuntijoilla. Nyt vain odotamme, että Suomen tuleva hallitus sitoutuisi tähän totuus- ja sovintoprosessiin ja jatkaisi mandaattiamme vuoden 2025 loppuun asti. Norjan komissio työskenteli noin viiden vuoden ajan, toteaa Pokka.

Ruotsissa on käynnissä kaksi totuuskomissiota. Toinen niistä koskee torniolaaksolaisia, kveenejä ja lantalaisia ja toinen Ruotsin saamelaisia: Komisuuni.se ja Sanningskommissionen för det samiska folket (sanningskommissionensamer.se).

Komission arkisto aineistoineen, muun muassa yli 760 henkilökohtaista kertomusta, luovutetaan Norjan arkistolaitokselle (Arkivverket). Komission tilaamat kahdeksan erillisselvitystä ovat saatavilla raportin liitteinä. Suurkäräjät (Stortinget) vastaanotti lisäksi 13 taideteosta, joiden teemana on norjalaistaminen ja sovinto. Teokset asetettiin näytteille Suurkäräjien tiloihin raportin luovuttamisen yhteydessä.

Toim. Ulla Aikio-Puoskari

Lisätietoja:

Komission raportti ja siihen liittyvät erillisselvitykset ovat saatavilla Suurkäräjien verkkosivuilla Sannhets- og forsoningskommisjonen – stortinget.no

Komission verkkosivut, joilla on tietoa myös raportin luovutuksen jälkeen järjestettävistä totuus- ja sovintoprosessiin liittyvistä tapahtumista eri puolilla Norjaa Kommisjonen_fi | UiT

Komissiossa oli puheenjohtajan lisäksi yhteensä 11 jäsentä, tiedot kokoonpanosta Medlemmer_fi | UiT