2020-lovo geopooliitliih kelduuh čyeccih meiddei Sämienâmân militarisaatio pehti. Suomâ já Ruotâ Nato-jeessânvuođâi já USAin toohum DCA-sopâmušâi mield ubâ Sämieennâm eereeb Kuáládâhnjargâ hämmee tääl ohtâlâs kuávlu, kost suáldátlâš kiärgusvuotâ nanoduvvoo staatâraajij rasta. Tuáistáážân nubástus uáinoo eromâšávt lasânâm suátihárjuttâstoimân já uđđâ huksim- já infrastruktuurhaahhân.
Militarisaatiost láá vaikuttâsah sämmilâš kulttuurân, iäláttâssáid já vuoigâdvuođâi olášuumân Suomâst. Laapi ollâopâttuv professor Laura Junka-Aikio tárkkoo taid vaikuttâsâid sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission rähtim sierânâsčielgiittâsâstis.
Junka-Aikio čuujoot nomâttâssáin militarisaatio sehe eennâmpiälustâsân lahtojeijee uulmij tiädutmân miärádâstohâmist, ete suáldátlij eennâmkevttim lassaanmân. Sun tiäddut, ete sämmiliih-uv láá huolâstum aalmuglij torvolâsvuođâst, mut siämmást militarisaatio puáhtá meiddei merhâšittee háástuid sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ uáinust. Čielgiittâsâst puátá oovdân, ete sämmilijd huolâstut eromâšávt vuáhádum ráđádâllâm- já ohtsâšpargovuovij lappâdistem eennâmpiäluštâsân lahtojeijee miärádâsâi já tooimâi ohtâvuođâst, sehe kištodeijee eennâmkevttim tovâttâm losádâsah ärbivuáváláid iäláttâsâid.
– Čielgiittâs fáálá uđđâ konkreetlij tiäđu tast, maht nubástusah láá jo vaikuttâm sämmiláid. Tot meiddei iävtut velttidmettum tooimâid, amas nubástusah jieijâs uásild jođálmittiđ Sämieennâm kolonisaatio, assimilaatio já ärbivuáválij iäláttâsâi tuššâdem, Junka-Aikio čáálá.
Laura Junka-Aikio sierânâsčielgiittâs “Sämieennâm militarisaatio vaikuttâsah algâaalmug kulttuurân, iäláttâssáid já vuoigâdvuođâi olášuumân Suomâst” almostittoo Ruávinjaargâst 3.9.2025 tme 13-15 Laapi ollâopâttuv salist B127.
Čielgiittâs almostittoo Staatârääđi nettisijđoin 3.9. tme 8.
Čielgiittâs kulá Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio sierânâsčielgiittâsâi rááiđun. Komissio pargon lii selvâttiđ sämmilij feerim olgoštem já assimilaatio sehe pyehtiđ oovdân vuovijd, moiguin sovâdâttâm algâaalmug sämmilij já Suomâ staatâ kooskâst huksejuvvoo. Tiäduh komission rahtum čielgiittâsâin kávnojeh komissio nettisiijđoin čujottâsâst https://sdtsk.fi/julkaisut/.
Lasetiäđuh
Komissaar Hannele Pokka
hannele.pokka(a)sdtsk.fi
Uáivičällee Ulla Aikio-Puoskari
ulla.aikio-puoskari(a)sdtsk.fi
Viestâdemvuávájeijee Mira Pohjanrinne
mira.pohjanrinne(at)sdtsk.fi