Algâaalmugvuoigâdvuođah láá ovdánâm čuuvtij majemui luuvij iivij ääigi. Ovdánem lii tábáhtum sehe aalmugijkoskâsávt já aalmuglávt. Nuorttâlâšlaahâ ij lah kuittâg pissoom ovdánem fáárust, pahudáin nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff já politikkár Tiina Sanila-Aikio nuorttâsämmilij aašijd kieđâvuššee sierânâsčielgiittâsâi almostittemtilálâšvuođâst Anarist 20.8.
– Ovdánem lii tábáhtum sehe aalmugijkoskâsii algâaalmugrievtist já aalmuglávt-uv ovdâmerkkân tuámustovličuávdusij peht, pahudij Tiina Sanila-Aikio. – Nuorttâlâšlaavâ puotâ eromâšávt kuullâmkenigâsvuođâ kieđâvuššee cekki čuujoot toos, et uásálistittemhäämi ij lah pissoom ääigi tääsist já kolgâččij tondiet uđâsmittuđ. Suomâ lii nuorttâsämmiláid tommittáá velgus. Jis haalijd, et nuorttâsämmilâš aalmug já ton sijdâčuákkim sirdâšuveh ovdâskulij, te täid aašijd kolgâččij tivvoođ forgâ, eeđâi Sanila-Aikio.
Siämmáá linjáást lâi nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff. Sun tuáivui, et nuorttâsämmilij kuullâm mutáččij ohtsâštoimâráđádâlmin. Taat ličij kuávdáš vyehi, moin nanosmitáččij sijdâčuákkim rooli já pesâččij FPIC-prinsiip miäldásii tilán. – Tot meerhâš kuittâg meiddei tot, et sijdâčuákkim haldâttuv rooli kolgâččij siämmást nanodiđ já pyerediđ. Ton sajattuv kolgâččij mutteđ toin naalijn, et tot šadda jiečânubbon já nanosubbon, ige kolgâččii smiettâđ, et tot lii tuše IJP-kuávdáá teikâ eres virgeomâhái jotkâ. Taat lii äšši, mon sijdâčuákkim lii vuálgám ovdediđ, Feodoroff muštâlij.
”Nuorttâlâškuávlui luánduriggoduvah iä uážu šoddâđ aalmugijkoskâsâžžân kävppikálvun”
Totkee Taarna Valtosii mielâst lii tehálâš, et nuorttâsämmiliih oinuuččii aktiivlâžžân já vuáháduvvee aalmugin. – Nuorttâsämmilij jieijâs aktiivlâšvuotâ uđđâ eennâm aalmugjesânin Suomâst lii hyeneeht tutkum já vááijuvlâš. Meiddei tutkâmvinodumeh tiättojeh mottoom verd: iäláttâsâi tutkâmist láá vinodumeh puásuisiijdâi kooskâst, já maaŋgah stereotypiah kiärduh tutkâmušâst nuubán. Tágáreh láá ovdâmerkkân ibárdâs homogeenisijn siärváduvâin sehe ibárdâsah puásuituálu já pälkkipargoi roolist nuorttâlij elimist.
Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio almostittemtilálâšvuođâ panelisteh suogârdii meiddei tom, maht staatâ já nuorttâsämmilij koskâvuođah láá muttum. Valtonen já Juutinen valdâlává čielgiittâsâstis Piäccám ääigi haldâšâm árvuvuáháduv ”merkantilistsâžžân-kolonialistsâžžân-raasistlâžžân”, mon mield ulmui árvu, kohtâlem já vuoigâdvuođah lijjii kiddâ sii etnisiteetist já ton áárvustmist sehe sii eellimvyevi ávhálâšvuođâst staatâ reesuurspolitiik mield. Taat vuáhádâh piejâi sämmilijd já eromâšávt nuorttâsämmilijd árvuciäkkáduv vyeligumos táásán. Staatân nuorttâsämmiliih iä lamaš prioriteet, pic Piäccám kiäsuttij eromâšávt ton luánduriggoduvâi keežild. Ráhtálij luánduriggoduvâi kiävtu pehtilittem oro lemin puoh čielgâsumos ulme, já masa puoh huksim tábáhtui-uv iänááš ráhtálij iäláttâsâi iävtuiguin.
Feodoroff pahudij, et ko äšši kieđâvuššoo ubâlâšvuottân, te historjálâš jurdâččemvyehi sämmilij já nuorttâsämmilij vuoigâdvuođâi háárán oro elimin meiddei onnáá peeivi. – Syennjilsiijdâst savâstâllui luándu rigesvuođâin, mut tááláá ääigi täst savâstâlloo váhá muččâdubbooht já savâstâlloo luánduriggoduvâin. Tot, et láá sehe luándu já luánduriggoduvah, lii kuittâg eellimiähtu mii kulttuurân, iäge toh kolgâččii šoddâđ tuše aalmugijkoskâsâžžân kävppikálvun.
– Jis EU-tääsist paahud, et tarbâšuvvoo kooboolt, te ton muddoost oro lemin aaibâs siämmáá maid sijdâčuákkimeh eteh. Keevâtlávt mij ep ubâ valduu huámášumán. Staatân ličij uccâ mut tehálâš äšši iberdiđ já adeliđ kulttuurân já iäláttâssáid tile já torvo, Feodoroff tiäduttij.
– Maaŋgah siärváduv feerim háástuh suápih asâtteijeekolonialism teermi vuálá. Maŋgii ko savâstâlloo eennâmvuoigâdvuođâin já kuávluin, te savâstâlmijn paijaan uáinusân huolâ tast, et maht puáhtá tähidiđ, et puoh aalmugjesâneh pesâččii kevttiđ täid kuávluid, iäge tuše koččâmušâst leijee puásuisiijdâ árbáliih, Sanila-Aikio pahudij. Sanila-Aikio mielâst ohtân sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio tehálumosijn pargoin lii muštâliđ merideijeid, et mij kiärduttep ain-uv siämmáid aašijd ko ovdil-uv, veik pyeri-uv ovdánem ličij puáttám, sun joođhij.
Soođij maŋa asâttum laavah kalmaattii ovdedemmáhđulâšvuođâid kuhes ááigán
Sonja Tanhua uásičielgiittâs kieđâvuš ääigi, kuás rahtui vuáđu nuorttâsämmiláid kyeskee lahâaasâtmân já vuáháduttojii nuorttâlij sijdâčuákkim já staatâ koskâsiih virgáliih koskâvuođah. Äigipaje 1955‒1985 ivnejeh muttojeijee toimâ- já kulttuurpirrâsân vuáhádume, pajalâstraumai šoddâm já kieđâvuššâm sehe kielâ já kulttuur lappum uhke.
– Uđđâ nuorttâlâškuávlun rahtum, nuorttâsämmiláid kyeskee lahâasâttem tähidij vuolgâsajasávt oovtlágán eellimtile jyehi nuorttâsämmilii perrui, mii evakuistui Piäccámist. Siämmást lahâasâttem kuittâg kalmaattij nuorttâsämmilij puátutääsi já kuávlu ovdánemmáhđulâšvuođâid, Tanhua paahud.
– Lahâasâttem ij maaŋgâi uđâsmitmij maŋagin toohâm máhđulâžžân täsiárvusijd iävtuid ovdâmerkkân iäláttâsâi oovdedmân já eellimtääsi paajeedmân. Tot meiddei lasettij eresárvusâšvuođâ kuávlu nuorttâsämmilii aalmug siste: lahâasâttem juovij sii nuorttâlâšhiäđui pirrâduvváid kullee nuorttâsämmiláid já toid, kiäh iä peessâm tai hiäđui kuáskulâžžân.
Darija Semenoja čielgiittâs kieđâvuš nuorttâsämmilij eellimtile já iäláttuvâi ovdánmist nuorttâlâškuávlust tááláá nuorttâlaavâ vyeimist leijee ääigi ađai ivveest 1995 ovdâskulij. Sierânâslahâasâttem sehe toorjâ- já lovnâvuáháduvâi kieđâvuššâm lasseen čielgiittâs siskeeld meiddei el. vijđes prooseeskove nuorttâlâšlaavâ miäldásii aassâmhuksiimist. Semenoja tuáivu, et tot tuárjuččij siärváduv meiddei puátteevuođâst.
Semenoja čielgiittâs čáittá, et nuorttâlâšlaahâ tuáimá prinsiiplávt, mut čuolmah já ääših, maid kalga ovdediđ, láá eromâšávt tast, maht virgeomâhááh kevttih laavâ keevâtlávt.
”Sijdâčuákkim lii olášuttám jiešmeridem- já uásálistemvuoigâdvuođâ čuođij iivij ääigi”
– Taat čielgiittâs lii pakkeet, mon juáháš, eromâšávt jyehi merideijee, kolgâččij luuhâđ, Feodoroff pahudij. Sun eeđâi, et čielgiittâsubâlâšvuotâ lii vijđes kejâstâh nuorttâsämmilij, staatâ já virgeomâhái koskâvuođâst Suomâ jiečânâsvuođâ ääigi. Siämmást tot lii luávdee kejâstâh tast, maht nuorttâlij sijdâčuákkim ärbivuáválii haldâttâh lii ovdánâm.
Siämmáá uáivilist lâi Sanila-Aikio. Suu mielâst ubâlâšvuotâ čáittá tom, maht Nuorttâlij sijdâčuákkim ovtâstit äigipoojijd, moh kieđâvuššojeh jieškote-uvlágánijn čielgiittâsâin. Taat lii áinoošlajâsâš já čepis vuáhádâh. – Sijdâčuákkim lii keevâtlávt olášuttám nuorttâsämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ já uásálistemvuogâdvuođâ koččâmušâid čuođij iivij ääigi, meiddei tai luuvij iivij ääigi, moh lijjii hirmâd lussâdeh, Sanila-Aikio eeđâi.
Hannu Linjakumpu, kote ovdâstij Laapi IJP-kuávdáá almostittemtilálâšvuođâst, já Laura Jänis, kote ceelhij eennâm- já meccituáluministeriö tiervuođâid, oinijn čielgiittâsubâlâšvuođâ merhâšittee tiätupakettin meiddei puátteevuođâ várás.
– Nuorttâlâšlaavah já asâttâsah láá miäruštâllâm prosesijd já miärušteleh taid ain-uv, Linjakumpu algâttij. Suu mielâst lii tehálâš meiddei huámášiđ, et laahâ lii tärhistum maŋgii já čuolmah láá irâttum pyereduđ. – Ohtsâškodde já maailm mano kuittâg muttojeh, já hástun lii visásmittiđ, et nuorttâlâšlaahâ pasta västidiđ tagaráid ulmijd, moh siärváduvâst onnáá peeivi láá, Linjakumpu pahudij. – Ko historjá puástuvuođah láá lasanâm maaŋgâi luuvij iivij ääigi já ko tot spejâlist onnáá piäiván, te vuárdámušah láá ennuv já koccáá-uv koččâmuš, pasta-uv toid västidiđ.
Jänis huámášitij, et puohnâssân nuorttâlâšlaahâ lii viijđes, já ton ovdedem váátá ääigi já táátu. Tot tarbâšičij meiddei vuosâvalmâštâllâmproosees, mii ij lah vala joođoost. – Täst kalga visásmittiđ, et FPIC-prinsiip olášuvá. Laavâ ij pyevti vyelgiđ uđâsmittiđ tuše ministeriötääsist, pic tom kalga porgâđ oovtâst nuorttâsämmilijguin aalgâ rääjist.
Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio almostitij 20.8. Anarist čielgiittâsubâlâšvuođâ, mii kieđâvuš nuorttâsämmilij koskâvuođâ Suomâ staatáin já ton haldâttâhráhtusijguin. Nuorttâsämmiliih siärváduvah láá karttâm vuáháduđ kuulmâ staatâ ráhtusáid, räjijotemáid já toos, et láá šoddâm tagareh rääjih, moh iä lah västidâm páihálij ulmui eellim. Čielgiittâsah kieđâvušeh nuorttâsämmilij siärváduvâi já Suomâ haldâttâhráhtusij kuhes historjá jiečânâs Suomâ ääigi sehe meiddei tom, magarin nuorttâsämmilij sajattâh lii šoddâm syemmilii ohtsâškoddeest.
Čielgiittâsubâlâšvuođâ láá čáállám puárásub totkee, dooseent Taarna Valtonen; nuorttâlâškielâ ollâopâttâhlehtor, filosofia tuáhtár Markus Juutinen; filosofia tuáhtár Sonja Tanhua já diplominsner Darija Semenoja. Čielgiittâsâi rähtei lasseen tilálâšvuođâst lijjii fáárust savâstâlmin nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff, politikkár já nuorttâlâškielâ já -kulttuur pargee Tiina Sanila-Aikio, Eennâm- já meccituáluministeriö eromâšäššitobdee Laura Jänis sehe Laapi IJP-kuávdáá táálunkuávlu já energia ohtâduv hovdâ Hannu Linjakumpu.
Taat almostittem lii olášuttum uássin staatârääđi asâttâm sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo. Almostittem sistuálust västid tiäđu pyevtitteijee, ijge tekstâsistuálu veltidhánnáá oovdâst komissio ijge staatârääđi uáinu. Sierânâsčielgiittâs almosttittojii sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio almostittemtilálâšvuodâst Aanaar Sajosist 20.8.2025. Olgosadâlduvah láá luhâmist já luođiimist staatärääđi almostittemarkkâduvâst. Päddi lii keččâmist já olgosadâlduvah luođiimist meiddei komissio nettisiijđoin.