Nuorttâlij siärváduvah pieđgânii kuulmâ staatâ – Sovjetlito, Taažâ já Suomâ – vijđoduvváid maailmsoođij čuávumuššân. Suomâst nuorttâlij sajattâh lii torvejum aasâtmáin sierânâs nuorttâlâšlaavâ já siäiludmáin nuorttâlij ärbivuáválii haldâšemmaali sijdâčuákkimvuáháduv miäldásávt. Nuorttâlâškielâ, kulttuur já tooimah väldikudij raajij rasta láá aktivlii ovdánemmuddoost onnáá peeivi. Tyehin láá kuittâg masa čyeđe ihheed, moi ääigi maŋgâ ääši láá kiergânâm muttuđ.
Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio olgosaddel 20.8.2025 Anarist nuorttâlij historjá já kulttuur kieđâvuššee sierânâsčielgiittâsâi olesvuođâ. Čielgiittâsâi ulmen lii pajediđ uáinusân nuorttâlij historjá muddoid, nuorttâlijd kyeskee sierânâslahâasâttem, tábáhtum nubástusâid já laavâst asâttum miärádâsâi olášume. Čielgiittâsah tárkkojeh meid nuorttâlij sijdâčuákkim sajattuv sehe nuorttâlij iäláttâsâi tile.
Nuorttâlij iäláttâsâin, eellimtiilijn, haaldâtlijn koskâvuođâin Suomâ staatáin sehe taid heiviittellee lahâaasâtmist láá tábáhtum stuorrâ nubástusah Suomâ jiečânâsvuođâ ääigist. Jo Piäccám lahtem Suomân ive 1920 hiäjusmitij nuorttâlij siärváduvâi ohtsâškodálijd já iäláttâssáid lohtâseijee tile merhâšitteht. Toh lijjii jo ruđâlii kriisâst oovdeb rääjikesimij já soođij tovâttem spiehâstâhtiilij tiet. Uđđâ rääji pieđgij maaŋgâid nuorttâlijd siijdâid kyevti sierânâs staatân.
Piäccám uđđâ páihálâšhaldâttâh tâi Suomâ staatâhaldâttâh iä tubdâm tâi aainâskin tubdâstâm nuorttâlij vuoigâdvuođâid tâi váldám huámášumán sii sierânâstáárbuid kuávlu algâaalmugin. Eennâmtuálu hárjutteijee, iänáážin syemmilij uđâsässei já luánduresursijd kevttee ráhtálâšvuođâ hiäđuh lijjii vuosâsaajeest. Eskin 1930-lovvoost staatâhaldâttâh seelvâtškuođij Syennjil nuorttâlij sierânâstáárbuid. Tot kuáhtái vuáimálii vuástálistem páihálâšhaldâttuvâst, mon syemmiliih stivrejii. Nube maailmsuáđi maŋa Piäccám nuorttâliih evakuistojii Anarân, kuus šoodâi nuorttâlâškuávlu.
Čielgiittâsâst lii laiđiittâs já kulmâ uási, moh kieđâvušeh jieškote-uv äigipoojijd. Vuossâmuu uási tego meid laiđiittâs láá čáállám puárásub totkee, dooseent Taarna Valtonen (Turku, Helsig já Oulu ollâopâttuvah) já nuorttâlâškielâ ollâopâttâhlehtor, filosofia tuáhtár Markus Juutinen (Oulu já Turku ollâopâttuvah). Taat kejâstâh kieđâvuš iivij 1920–1955 tile já vuáju nuorttâlijd eromâšávt kuoskâm lahâaasâtmân já haldâttâhân sehe sii hárjuttem iäláttâssáid. Kejâstâh vuáju Piäccám ááigán 1920‒1944. Tot čáittá, et staatâ ij váldám huámášumán nuorttâlij sierânâssajattuv tâi vuoigâdvuođâid lahâaasâtmist ige páihálâšhaldâttâh jieijâs tooimâst. Sierânâslahâasâttem rahtuuškuođij eskin nube maailmsuáđi maŋa.
Nubbe uási lii totkee, filosofia tuáhtár Sonja Tanhua (Helsig ollâopâttâh) čielgiittâs Kolttasaamelaisten ja valtion suhteet sotien jälkeisessä Suomessa (Nuorttâlij já staatâ koskâvuođah soođijd čuávvum Suomâst). Tot kieđâvuš äigipaje 1955‒1985. Ton ääigi rahtui vuáđu nuorttâlijd kyeskee sierânâslahâaasâtmân já stáđásmittojii nuorttâlij sijdâčuákkim já staatâ virgáliih koskâvuođah. Čielgiittâs kieđâvuš nuorttâlij, Suomâ staatâ sehe eres tuáimei koskâsijd ruossâriijdoid sehe nuorttâlii siärváduv vaiguttem já tuáimeevuođâ máhđulâšvuođâid já luhostuumijd äigipaje ääigi. Tast čiälgá, et lahâasâttem ovdánij hitásávt ige staatâst orroom lemin aktivlâš haalu ovdediđ nuorttâlij eellimtiilijd.
Kuálmád uási lii diplom-insiner Darija Semenoja čielgiittâs Kolttasaamelaisten elinolosuhteiden ja elinkeinojen kehittyminen koltta-alueella nykyisen kolttalain (253/1995) voimassaoloaikana (Nuorttâlij eellimtiilij já iäláttâsâi ovdánem nuorttâlâškuávlust tááláá nuorttâlâšlaavâ (253/1995) vyeimistorroomääigi). Tot kieđâvuš nuorttâlij eellimtiilij já iäláttâsâi ovdánem nuorttâlâškuávlust tááláá nuorttâlâšlaavâ vyeimistorroomääigi ađai ivveest 1995 onnáá peeivi räi. Kieđâvuššum fáádáh láá nuorttâlijd kyeskee sierânâslahâasâttem já tast tábáhtum nubástusah, nuorttâlâšlaahân vuáđuduvvee ruttâtoorjâ- já lovnâvuáhádâh, nuorttâlij iäláttâsah já eellimtileh, nuorttâlâšlaavâ miäldásâš aassâmhuksim já eennâmfinnim sehe nuorttâlâštáálui luovâttem. Kieđâvuššâm kuávdáást láá iäláttâsah já eellimtileh, eromâšávt aassâmhuksim já eennâmfinnim sehe toid lohtâseijee valjaas čuolmah já uđâdemtáárbuh.
Komissio jurgâlit já olgosaddel uási taan olesvuođâst nuorttâlâškielân.
Čielgiittâs almostittoo Staatârääđi nettisijđoin 20.8. tme 8:
- Taarna Valtonen ja Markus Juutinen, Sonja Tanhua, Darija Semenoja: Kolttasaamelaisten elinkeinot, erillislainsäädäntö ja suhteet Suomen valtion kanssa vuosina 1920–2024 – kolme erillisselvitystä saamelaisten totuusja sovintokomissiolle https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-352-4
- Taarna Valtonen da Markus Juutinen: Ǩičldõk iiʹjji 1920–1955 vaaldâšm- da õhttsažkåʹddriâžldõʹǩǩe, laaʹjjid da jieʹllemvuõʹjjid nuõrttsäʹmmlai ǩiõččâmkuuʹlmest https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-384-5
Čielgiittâs kulá Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio sierânâsčielgiittâsâi rááiđun. Komissio pargon lii selvâttiđ sämmilij feerim olgoštem já assimilaatio sehe pyehtiđ oovdân vuovijd, moiguin sovâdâttâm algâaalmug sämmilij já Suomâ staatâ kooskâst huksejuvvoo. Tiäduh komission rahtum čielgiittâsâin kávnojeh komissio nettisiijđoin čujottâsâst https://sdtsk.fi/julkaisut/.
Lasetiäđuh
Uáivičällee Ulla Aikio-Puoskari
ulla.aikio-puoskari(a)sdtsk.fi
Viestâdemvuávájeijee Mira Pohjanrinne
mira.pohjanrinne(at)sdtsk.fi