Sämmilijn lii ennuv uámi já áinoošlajâsâš tiäđu kuávluidis čaćáduvâin. Taam tiäđu iä eidugin ane ävkkin čaasij já kyelinäle tipšomist. Ohtâ tuáimee tivvomlihâstâh puávtáččij leđe sämmilâš čácádâhfoorum vuáđudem nuurrâđ taam tiäđu vijđásub kiävtun.
Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio almostittij Aanaar Sajosist 17.6.2025 kyehti toos čaallum sierânâsčielgiittâsubâlâšvuođâ: nube lohtuumáin Aanaarjäävri čaćáduvváid já kuálástmân, já nube sämmilij kuálástemvuoigâvuodáid já Tiänujuuvâ tilán.
Sämisiärvusij päikkikuávlustis hárjuttâm kuálástus lii majemui iivij ääigi šoddâm uhkevuálásâžžân. Ohtâ suijâ lii šoŋŋâdâhnubástus, mutâ ton lasseen meiddei turism, luánduriggodâhteedâ, tulvâdem já geopooliitlâš tile kyeđih jieijâs luodâidis čaćádâhkuávloid. Aanaar kuávlu čaćáduvâin tuše Njiävđámjuuhâ lii ubâlâšvuođâst luándutile nálásâš, veikkâ puoh kuávlu čácáduvah láá teháliih sämmilâš kulttuurân já luándun. Tiänujuuvâ kuávlust vuot luosâ kuálástem lii lamâs kieldum ive 2021 rääjist luosânaalij hiäjusmem tiet.
Anarist kuolij eellimtileh nubásmeh
‒ Šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsah tiättojeh Aanaar kuávlust eromâšávt čääsi liegâsvuođâ paijaandijn 20 ceehi paijeel haapi vänivuottân, diatomitiäbui šoddâmin, páihálâš lijgešoddâmin, kođokuávlui monâttâssân sehe kyelinaalij nubástussân, pááhud dooseent Tero Mustonen.
Mustonen avžuut-uv Aanaar kuávlui čácáduvâi uuccâm UNESCO maailmärbičuosâttâhhân sehe sämmilâš čaćádâhfoorum vuáđudem čokkiđ áinoošlajâsij tiäđu taarbâšlij tivvomlihâstâsâi toorjân. Mustos mielâst ličij tehálâš meiddei rávhuiduttiđ uccčaasijd, kepidiđ naalij ištâtdmijd, sehe pehtilistiđ pasâttâs- já plastik nuurrâm sehe mikroplastikij čuávvum.
Totkee Nico Alioravainen pááhud meiddei čácáduvâi koskâliegâvuotâ pajanâm, mutâ huámášit, ete toos vaikutteh meiddei čaćáduv čieŋŋâlvuotâ já čääsi kvaliteet. Kesikumeh sättih kuškâdiđ aajâid já kuolij kođokuávluid, mii lii háitulâš ovdâmerkkân luosâkuolijd. Jieŋâloovdâäigi lii meiddei uánánâm, mii taha vädisin jieŋâ alne tábáhtuvvee tälvikuálástem, mutâ nube tááhust sudesčääcipaje kukko.
‒ Arktâsijd tiilijd hárjánâm kyeleh kärttih pačârâsân liegâsvuođâ já koškesvuođâ čuávumuššân, já koškes keesijn vuojâleijei eelimpirrâseh koškeh, Alioravainen iätá.
Aanaarjäävri kávpálâš kuálástmist komission čáállám Markku Ahonen kyeddit pištevâš kuálástmân naavcâid pieijâm puátteevuođâst. Aanaarjärvi kyele vyebdih já kávpálâš kuálástem lii ekologâlávt,ekonomâlávt já sosiaallávt pištevâš. Vâi tile jotkuuččij pyerrin, tarbâšuvvoo kuittâg juátkojeijee tutkâmustiätu kyelinaalijn. Sun uáiná-uv uhken tom, ete Luánduriggodâhkuávdáš keeppid eivi resurssijd tutkâmušâst, já lii ton mielâ, ete taas ferttiiččij Anarist reagistiđ.
Kuálástemraijiittâsâh Tiänust uhkedeh kuávlu sämmilâš kuálástemkulttuur
Tiänu já ton luosâ lává hammim Ucjuuv sämiviehâduv kuávdáá eellimiävtu já lává nááguthánnáá kuávdáš uási kuávlu juhâsämmilâš kulttuur. Kuávlu eellimtileh láá vuáđudum luosâkuálástmân, já Tiänujuuvâ kuálástemvuoigâdvuođah láá uási kuávlu kiddoduvâi omâduv. Tiänu lii lamâš pyevtitvâšvuođâstis peeleest ohtâ ubâ Evroop pyeremuin, jis ij jobâ puoh pyeremus. Kyelinaalij luándulâš molsom 8-10 ive poojijn lii kuittâg lappum. Meiddei Tiänun lii puáttám stuorrâ mere ruoššâluosâ. Ruoššâluosâ kuárŋum juuhân láá viggâm estiđ, mutâ tast iä lah vala luhostum. Vieresšlaajâ lasânem vaikuttâsâid Tiänujuuhân tobdeh hyeneest.
‒ Ovdil ive 2017 Tiänujuuhân arvâladdii kuárŋum enâmustáá motomeh čyeđeh ruoššâluosah ivveest. Ive 2017 toid arvâladdii kuárŋum jo 5000 já ive 2023 suullân 170 000, pááhud Hannele Pokka.
Tiänu luosâ hiäjus tile tiet luosâ kuálástem lii lamâš kieldum ive 2021 rääjist. Raijiittâsah algii kuittâg jo ive 2017, kuás toh čuoccii korrâsumosávt kuálástempaje aalgân, ađai ärbivuáválij pivdemniävui kiävtun. Raijiittâsâid já kielduid láá aktiivlávt protestistum Ucjuuvâst, meiddei maaŋgâi riehtijotemij pehti.
‒ Luosâkuálástemraijiittâsâin já toid čuávvoo kielduin láá draamaatliih keevâtlâšvuođâ vaikuttâsah Ucjuuv ekonomian já sämikulttuurân. Stuorráámuuh vaikuttâsah čyeccih sämmiláid, kiäid ärbivuáválâš kuálástem ij lah máhđulâš, Pokka pááhud. – Veikkâ sämmiliih omâsteh váldu-uási Tiänujuuvâ Suomâpele uásist, staatâ tuáimá tegu koččâmâš ličij staatâ omâstâm kuálástemvuoigâvuođâin.
Pokka pááhud-uv, ete veikkâ sämmilij vuoigâdvuođah kuálástmân láá iheluuvij ääigi tubdâstum uássin sämikulttuur, keevâtlâšvuođâst taah vuoigâdvuođah láá hiäjusmâm kuálástemlaavâ uđâsmittem ohtâvuođâst. Kuálástemvuoigâdvuodâ uáinih almos vuoigâdvuottân, mast sämikulttuurân kullee kuálástusâst ij lah sierânâssajâttuv. Pajemuu Laapi kuálástemkuávluin tábáhtuvvee miärádâstohâmist vuot sämmilijn ij lah tievâsváldálâš jeessânvuotâ.
Sämmilijd iä maainâš Tiänu kuálástemnjuolgâdusâst
‒ Tiänu lii tiäđustuv puohnassân eromâš äšši sämisiärvusist-uv, tastko mist lii tuođâi noonâ juhâsämikulttuur aainâs-uv tuáistáážân, pahudij paaneelsavâstâllâm algâttâm Niilo I. Aikio. – Čäcipirrâdâhräjijotemij já toimâttâsâi ájánem tiet monâttui ohtâ ubâ suhâpuolvâ juhâsämmilijn, kiäin ličij lamâš máhđulâšvuotâ tuođâštiđ tovláid kuálástemnavdâšemijd.
Meiddei Riitta Orti-Berg tiäddut sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ já tábáhtum olmoošvuoigâdvuotâluávkkimijd Tiänujuuvâ kuálástemraijittâsâin sárnudijn.
‒ Tiänu iivij 2024-2030 kuálástemnjuolgâdusâst iä maainâš säänigin sämmilijn. Ij sämikulttuur, ijge kuálástemkulttuurärbivyevi. Tast sierâdeh sanijguin, já sárnuh páihálijn ärbivuovijn. Spiekâstâhluuvijd pyehtih tääl uuccâđ siärvuseh, seervih já tábáhtusuárnejeijeeh. Majemuuh sättih leđe kiäh peri, Orti-Berg pááhud. – Mij, kiäin lii omâdâhsyeji já sierânâsvuáđusliih kuálástemvuoigâdvuođah, ep velttidhánnáá uážu kuálástemluuvijd. Mutâ seervih sättih uážžuđ spiekâstâhluuvijd. Návt keevâi moonnâm ive. Sämikulttuurân vuáđuduvvee kuálástemhaamijd iä maainâš.
Heikki Nikula huámášit, ete meiddei Anarist ärbivuovij sirdeemân nuorâb suhâpuolváid ferttee eivi porgâđ. Anarist-uv kuálástemvuoigâdvuođâid meddâlistii kuávžurij kuárŋumpaaihijn. – Esken pelnub ive maŋeláá tom páhudii rikkođ algâaalmugvuoigâdvuođâ. Nikula lii huolâst meiddei luándukyele tiileest, tastko kuávžur-uv álgá molsođ eenâm ištâdemnáállin.
‒ Anarâšah láá ain hárjuttâm kuálástem, já tast lii lamâš stuorrâ merhâšume kuávlust, iätá kuálástemmiäštárin porgâm Veikko Aikio. Kyelinaalijn láá Aikio mield tääl uáinimist čielgâ nubástusah. – Ovdâmerkkân Ijjävrist iä lamâš ovdil vuáskuneh, mutâ tääl toh láá. Ton lasseen moonnâm tälvi lâi eromâš hyenes kuávžurtälvi. Kuávžur oro jobâ lappum jäävrist. Tom ij lah kuittâg puáhtám kuálástmáin läpittiđ, nuuvt ete nubástus imâštât.
Tero Mustonen, Nico Alioravainen já Markku Ahonen artikkelčuágáldâh “Aanaar čaasij tile já Aanaarjäävri kuálástus sämmilij já šoŋŋâdâhnubástus uáinust” já Hannele Pokka sierânâsčielgiittâs “Sämmilij kuálástemvuoigâdvuođâi ovdánemjiešvuođah” almostittojii sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio almostittemtilálâšvuođâst Aanaar Sajosist 17.6.2025. Olgosadâlduvah láá luhâmist já luođiimist staatärääđi almostittemarkkâduvâst. Päddu lii keččâmist já olgosadâlduvah luođiimist meiddei komissio nettisiijđoin.