‒ Sämmiliih láá karttâm taištâliđ vuoigâdvuođâin enâmijdis já kulttuursis ihečuuđij ääigi. Sämmilij päikkikuávlust jyehi kuávlust já suhâpuolvâst láá jieijâs feeriimeh enâmij monâttâsâin já eellimmáhđulâšvuođâi káržumist, pááhud Laapi ollâopâttuv nuorâb totkee Kukka Ranta. – Tááláá suhâpuolvah keččâleh ain vuáhádittiđ sämmilâš elimis oovdeb suhâpuolvâi ääigi tábáhtum julmes pirrâs nubástussáid, já sämiohtsâškodde lii vuot stuorrâ nubástusâi já taibâm oovdâst.
Ranta čaalij sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission sierânâsčielgiittâs uđđâ rááhtuslijn eennâmkevttimtedduin. 1990-lovo rääjist šoŋŋâdâhnubástus lii vaikutškuáttám vuáimálávt sämmilij päikkikuávlu pirrâsân já sämmilâš iäláttâssáid. Uđđâ rááhtusliih eennâmkevttimtedduuh puátih meiddei energiasirdum fáárust. Čielgiittâs tárkkoo sämmilij uásálistemvuoigâdvuođâid energiasirduumân lahtojeijee eennâmkevttimvuáváámijn eromâsávt ruukij já pieggâvyeimi uásild. Maŋgáid sämmiláid energiasirdum ihtá čappâdin, teikkâ ruánáá kolonialismin.
‒ Kietâruottâs palgâs sämmiliih feerejeh, ete sist ij lah laahâ torvonis iäge sij lah täsiviärdásiih ráđádâllâmkyeimih eennâmkevttimteddui vyelni, Ranta pááhud. – Jo peri kuávluväridemmiärádâs puáhtá epivisesvuođâ. Jis nuorah iä tuostâ juátkiđ ärbivuáválijn iäláttäsâin, puáhtá čuovvumuššân leđe ärbivuáválâš sämikulttuur lappum.
Tááláá tiileest ohtâ-uv väridem já uđđâ eennâmkevttimvuáváám njiälá ponettemeht ääigi, resurssijd já vyeimi sämisiärvusist. Ranta nuurrâm amnâstuvâst tiäduttuvá psykologâlâš nuáđi tiäddu: juátkojeijee uhke enâmij nuhâmist, sämikulttur jotkuuvâšvuođâ potkânmist já ärbivuáválâš puásuituálu nuhâmist pyehtih juátkojeijee epivisesvuođâ.
‒ Energiasirdum vuoigâlâšvuotâ sorjo majemuu kieđâst aalmuglâš lahâaasâtmist já ton tooimânpieijâmist. Taan räi lii uáinimist, ete oovtâgin energiasirduumân lahtojeijee rááhtuslâš eennâmkevttimvuáváámist iä lah sämmiliih valdum tuárvi fáárun, Ranta tiäddut.
Kukka Ranta sierânâsčielgiittâs ”Čahhimkuávluh iä innig lah” – uđđâ rááhtusliih eennâmkevttimtedduuh sämmilij päikkikuávlust” almostittui 17.6.2025 uárnejum tilálâšvuođâst Aanaar Sajosist. Siämmáá tilálâšvuođâst almostittui meiddei Jan Saijets já Jarmo Pyykkö sierânâsčielgiittâs ”Meccituálu vaikuttâsah sämmilii puásuituálun – tarkkuumist kumulatiivisiih hááituh já uásálistem miärádâstohâmân”
Meccituálu tovâttâm huámášittee hááitu šiälmá lii jo rastaldittum
Meccituálu lii jo tovâttâm stuorrâ kumulatiivlij hááitu sämmilâš puásuituálun. Háittu lii jo nuuvt merhâšittee, ete tot rikko sämmilij vuáđu- já olmoošvuoigâvuođâid, páhudává Saijets já Pyykkö čielgiittâsâstis. Čielgiittâsâst meccituálu vaikuttâsâh árvuštâllojeh rekinistmáin jeehhâl ihepuáhtus moonâtmist. Jeehhâl ihepuávtus sorjo puásuimeereest, meecij avveest, vijđoduvâst já kuolbâtiijpâst, infrastruktuur hemâdâsâin, kuáttumluokkain sehe tälvi-, keesi- ja pirrâmihásij kuáttumij meereest. Rekinistmeh láá tohhum Muddusjäävri, Pänituoddâr, Avveel já Laapi palgâsij kuávluin.
‒ Sorjomáin rekinistemmaalist meccituálu tovâttâm ekonomâlâš háittu lii suullân 2 miljoon euro luoka ivveest neelji palgâs kuávlust. Taat munnuu mielâst čáittá, ete huámášittee hááitu šiälmá lii jo rastaldittum, Saijets pááhud. – Taan rekinistmist lii valdum vuotân tuše jeehhâlmonâttem tovâttâm háittu, mutâ eres-uv hááituh láá luhâmettumeh. Keevâtlávt taat táárkut, ete taah nelji paalgâs láá monâttâm 50-70 persovnpargoive naavcâ puásuituálust. Taat lii uccâ aalmug juávhust huámášittee uási pargovyeimist. Lasseen páiháliih vaikuttâsah puásuituálun láá stuárráh.
Vuovdij suojâlmist já kevttimist ferttiiččij sooppâđ sämisiärvusijguin
Čielgiittâsâst huámášitteh, ete suojâlmettum luánduvyevdih láá kuittâg valjeest vala. Uási tain láá jo muorâpyevtittem ulgguupeln, mutâ toh iä lah lahâaasâtlávt suojâlum. Saijets já Pyykkö iävtuttává, ete veikkâ taah vyevdih iä puoh teevdigin EU kriteerijd, te tai puotâ ferttiiččij kuittâg väldiđ vuotân meiddei puásuiulmui uánuid, tastko taah vyevdih pyevtitteh jehâlijd. Vuovdij suojâlem já kevttim ferttiiččij-uv sooppâđ sämmilâš siärvusijguin prosessijn, moh tevdih sämmilij vuáđu- já olmoošvuoigâvuođáid kulluuváá rijjâ munemiettâm prinsiip.
Čielgiittâs čáittá, ete sämmilij vuoigâvuođáid algâaalmugin kulluuvâš pehtilis uásálistem sii kyeskee miärâstohâmân ij lah vuovdij kevttimist taan räi olášum tuđâttettee naalijn. Kulttuur hiäjusmittemkieldu já kumulatiivlij vaikuttâsâi árvuštâllâm láá kuittâg uási sämmilâš puásuiulmui vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâid. Meiddei OA olmoošvuoigâdvuođâikomitea lii páhudâm, ete kumulatiivliih ubâlâšhááituid ferttee árvuštâllâđ, ijge tuše ovtâskâs tooimâi teikkâ vuáváámij.
‒ Munnuu tutkâmuš čáittá, ete huámášittee hááitu šiälmá lii jo rastaldittum maaŋgâi puásuituálusiärvus puotâ, Pyykkö paahud. ‒ Talle jyehi merhâšittee háátuid tovâtteijee lasetoimâ rikko sämmilij vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâid. Eennâmkevtteeh já virgeomâhááh iä kuittâg toovâ kumulatiivlij vaikuttâsâi árvuštâlmijd, veikkâ tot lii velttidmettum hááitu miäruštâlmist. Joođhâst taam kumulatiivlij vaikuttâsâi árvuštâllâm ferttiiččij toohâđ meiddei miärádâstoohâm toorjân virgeomâhâsvuoimijn.
Tarbâšuvvojeh nubástusah lahâaasâtmân já korrâ materiaallâš vuoigâdvuodáid
Suomâ sämmilij kuávdášseervi saavâjođetteijee Aslak Holmberg osko, ete čielgiittâsah adeleh pyere vuáđu komissio paargon. Sun osko toid išediđ miäruštâllâđ kulttuurlij hááitu rääji já tuárjuđ argumentaatio meiddei joođhâst, ko uđđâ vuáváámijd čuollâmij já eres rááhtuslâš eennâmkevttimhaavâi várás taheh. Merhâšittee hááitu rääji ferttiiččij suu mield leđe sämisiärvusij miäruštâlmist, tastko virgeomâhááh iä tuubdâ kuávluid teikkâ kulttuur tuárvi naalijn.
‒ Kuohtuin čielgiittâsâin meiddei tiäduttui tot uáli vyerdimist-uv lamâš juurdâpuáđus, ete sämmilij vaikuttemväldi lii uáli räijejum eidusâš miärádâstohâmân pirrâ sämieennâm. Lii tehálâš, ete rááhtušlij nubástusâi táárbu tiädutteh, tastko virgeomâhái tiäđulâšvuođâ lasettem ij pijsáá. Tehálâš lii sirdâšuđ sárnuđ korrâ materiaallijn vuoigâdvuođâin, Holmberg pááhud.
Totkee já puásuialmai Pekka Aikio vuot pááhud, ete suu mielâst sämmilij vuoigâdvuođâi káržum lii jotkum jo ihečuudij ääigi, já álgám jo ovdil Suomâ jiečânâssân šoddâm. Suu mield nomâlávt lahâaasâtmân ferttiiččij kiddiđ huámásume, já tom ferttiiččij nubásmittiđ. Ohtâ ovdâmerkkâ ličij vaahâgsajanmäksimlahâasâttem já ton uđâsmittem.
Vuáču sämiseervi ovdâsteijee Milla Pulska tiäddut ärbitiäđu siäiluttem tehálâšvuođâ pirrâsnubástusâi vyelni. Vuáču kuávlust láá lamâš stuorrâ pirâsnubástusah. Ovdâmerkkân tulvâdemáldáh vaikuttii vuáimálávt kuávlu kulttuur- já kielâviärmáduvváid, moh pieđgânii áldái tiet. Taibâm já monâttâsah láá lamâš Pulska mield nuuvt ennuv, ete ärbitiäđu nuurrâm já siäiluttem tehálâšvuotâ tiäduttuvá. Taam pargeh ovdâmerkkân Šelgos Tankajohka-proojeekt pehti.
‒ Uđđâsumos uhke Vuáču kuávlust lii maašinlâš kollekuáivum lasanem. Tot uhkeed čácáduv, pirrâs já puásuituálu. Tehálâš ličij-uv kollekuáivumluuvij mieđeetdijn tarkkuđ ubâlâsháátuid já pirâsnubástusâid oovtâst, nuubijn sanijguin pirâsmonâttâsâid ubâlâšvuottân, iätá Pulska.
Kukka Ranta sierânâsčielgiittâs ”Čahhimkuávluh iä innig lah” – uđđâ rááhtusliih eennâmkevttimtedduuh sämmilij päikkikuávlust” já Jan Saijets já Jarmo Pyykkö sierânâsčielgiittâs ”Meccituálu vaikuttâsah sämmilii puásuituálun – tarkkuumist kumulatiivisiih hááituh já uásálistem miärádâstohâmân” almosttittojii sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio almostittemtilálâšvuodâst Aanaar Sajosist 17.6.2025. Olgosadâlduvah láá luhâmist já luođiimist staatärääđi almostittemarkkâduvâst. Päddi lii keččâmist já olgosadâlduvah luođiimist meiddei komissio nettisiijđoin.