Jyehi sämmilâš suhâpuolvâst láá jieijâs feeriimeh enâmij moonâtmist já eellimmáhđulâšvuođâi káržumist – 1900-lovo rääjist sämikuávlust láá olášittám viijđes meecij čuollâmijd. Laapi palgâs sämmiliih pággusirdojii Evroop stuárráámui tulvâdemjaavrij huksim vyelni 1960- já 70-lovoi vajâgâsâst. Veikkâ ruukih iä sämmilij päikkukuávlust val lah, maašinlâš kollekuáivum lii viijđes já mađhâšemkuávluh vijđáneh.
Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio almostit uđđâ sierânâsčielgiittâs 17.6. rááhtuslij eennâmkevttiteddui vaikuttâsâin sämmilij päikkikuávlust. Čielgiittâs rähtee lii Laapi ollâopâttuv nuorâb totkee, Maj já Tor Nessling siättus náguskirjetotkee Kukka Ranta.
‒ Tááláá suhâpuolvah keččâleh ain vuáhádittiđ sämmilâš elimis ovdebáá suhâpuolvâi ääigi tábáhtum julmes pirrâs nubástussáid. Sämiohtsâškodde lii vuot stuorrâ nubástusâi já taibâm oovdâst. Šoŋŋâdâhnubástus lii 1990-lovo rääjist vaikutškuáttám vuáimálávt pirrâsân já sämi-iäláttâssáid, eromâšávt puásuituálun. Sämmilij päikkikuávlun čyeccih meiddei uđđâ rááhtusliih eennâmkevttimtedduuh energiasirdum tárboid. – Kuávdášlumosin puátteevuođâ uhkekoven feerejuvvojeh tääl ruukitoimâ já pieggâvyeimi, Ranta čáálá.
Energiasirdum fossiiltuálust čiđđâneutraal vuáhádâhân lii velttidmettum, já Ranta mield tast meiddei sämmilij ovdâsteijeeh láá siämmáá uáivilist. Suomâst arvâleh lemin valjeest energiasirduumist tarbâšuvvee kriittisiih amnâseh, já váldu-uási maalmâuuccâmtooimâst čuáccá Laapin. Akkumineraalijd já härvinijd eennâmmetallijd occee ruukifinnoduvah vijđedeh ain täävjib tooimâs sämmilij päikkikuávlun sämmilij vuástálistmist huolâhánnáá.
‒ Šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâh sämiohtsâškoodán já – kulttuurân lii tuođâlâš uhke. Tai kepidem oovdân kalgâ porgâđ, mutâ ij sämmilij kuástádâssáin, peic oovtâstpargoost, pááhud Ranta. – Aalmugijkoskâsâš šoŋŋâdâhpaaneel lii páhudâm, ete algâaalmugij ärbitiäđu siskálmittem šoŋŋâdâhnubástus vuáhádittimtooimâid tovâččij taid pehtilubbon.
Sierânâsčielgiittâs keejâst almolávt energiasirduumân lahtojeijee rááhtuslijd eennâmkevttimtedduid sämmilij päikkikuávlust já tárkkoo sämmilij uásálistemvuoigâdvuodâid eennâmkevttim vuáváámist já miärádâsâin. Ranta pááhud čielgiittâs čäittiđ, ete sämmilijd lappâdisteh systemaatlávt kuávluidis eennâm kevttiimân lahtojeijee miärádâstohâmist.
Tiervâpuáttim kuullâđ lase almostittemtilálâšvuotân, mii uárnejuvvoo 17.6. tme 10-15 Aanaar Sajosist. Tilálâšvuotâ lii suomâkielâlâš já tot vyerkkejuvvoo. Lasetiäđuh puátimin.
Siämmáá tilálâšvuođâst almostittojeh meiddei kulmâ eres uđđâ sierânâsčielgiittâs: ”Metsätalouden vaikutukset saamelaiseen poronhoitoon ‒ Tarkastelussa kumulatiiviset haitat ja osallistuminen; Inarin vesien tila ja Inarijärven kalastus saamelaisten ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta; ja Saamelaisten kalastusoikeuksien kehityspiirteitä.
Čielgiittâs almostittoo Staatârääđi nettisijđoin 17.6. tme 8:
- Kukka Ranta: ”Väistämisalueita ei enää ole” -uudet teolliset maankäyttöpaineet saamelaisten kotiseutualueella https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-227-5
Čielgiittâs kulá Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio sierânâsčielgiittâsâi rááiđun. Komissio pargon lii selvâttiđ sämmilij feerim olgoštem já assimilaatio sehe pyehtiđ oovdân vuovijd, moiguin sovâdâttâm algâaalmug sämmilij já Suomâ staatâ kooskâst huksejuvvoo. Tiäduh komission rahtum čielgiittâsâin kávnojeh komissio nettisiijđoin čujottâsâst https://sdtsk.fi/julkaisut/.