Šoŋŋâdâhnubástus, tulvâdem já lasâneijee ravâdâhkyermittem nubásmiteh Aanaar kuávlu čáčáduvâi tile, tai kulgâmvijđoduvâi luándutile sehe vaikutteh kuávlu kyelináálán. Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio almostit 17.6. artikkelčuágálduv, mast äššitobdeeh tárkkojeh tile kuulmâ uáinimčievâst.
Dooseent Tero Mustos artikkel tárkkoo Aanaarjäävri, Paččvei čácáduv já Njiävđámjuuvâ čáčáduvâi tááláá tile šoŋŋâdâhnubástus pirâldâsâst ávhástâlmáin tieđâ já sämmilij ärbitiäđu.
– Čácáduvâin tuše Njiävđámjuuhâ lii ubâlâsvuođâstis luándutile sullâsâš, iätá Mustonen. – Mutâ puoh tárkkojum čáčáduvah láá teháliih nuuvt luándu ko sämmilij-uv tááhust.
Totkee Nico Alioravainen (Luke) čáálá kyelinäle já kuálástem tiileest Aanaarjäävrist. Aanaarjäävri kuálástem, kyelinäle sehe eromâsávt miäruštâllum kyelituálukenigâsvuođâ puáđuslâšvuođâ láá čuávvum potkânhánnáá 1980-lovo rääjist. Alioravainen paahud, ete Aanaarjävri lii tobdos šapšânälistis, mutâ puško já vuáskunij kuálástem lii lasanâm. Taat čuávu lijgešoddâmist já jieŋâloovdâääigi uánánemist.
FL Markku Ahonen tárkkoo kávpálii kuálástem iävtuid Anarist. Kávpálâš kuálástem lii asâttâsâivuálásâš tooimâ, mii váátá ereslasseen tuárvi vijđes čäcikuávluid já noonâ kyelinaalijd sehe laavâ miäldásijd kyelekieđâvuššâmtiilijd. Ubâlâsvuođâstis kyelinäälih vaikuttiččii Ahos mield tipteđ jobâ pehtilub kuálástem. Kávpálij kuálástem láá ovdedâm Aanaar kuávlust mieđeetmáin luuvijd algâttellee kuálásteijeid já huksiimáin kyehti kyelekieđâvuššâmhaali, main nube láá vijđedâm kiđđuv 2025.
Čácáduvâi luándutile nubbáásm
Majemui 15 ihheed ääigi čácáduvâi tile já tai kulgâdemvijđoduvâi luándutile lii nubásmâm. Tuurism, luánduriggoduvâi kevttimân čyeccee tedduuh já geopooliitlâš tile pyehtih mieldis jieijâs háástuid. Čácáduvváid láá puáttám meiddei uđđâ vieresšlaajah, tegu ruošâluosâ, muikku já ränisrávdu.
Artikkeličuágálduvâst iävtutteh tivvoo tooimâid, tegu ovdâmerkkân sämmilâš čácádâhfoorum vuáđudem, kulgâmvijđoduvâi já oolij šipšâm, ovdii tilán macâttem, ištâdmij kepidem já kuátuvuálgusij kyelinaalij lasânem tuárjum. Tai lasseen meiddei pehtilistum pasâttâsâi já lastik nuurrâm, mikrolastikij čuávvum já čäcivyeimilágádâsâi pieđgim teikkâ lappâdistem tarkkum liččii molsâiävtuh.
Tiervâpuáttim kuullâđ lase almostittemtilálâsvuotân, mii uárnejuvvoo 17.6. tme 10-15 Aanaar Sajosist. Tilálâšvuotâ lii suomâkielâlâš já tot vyerkkejuvvoo. Lasetiäđuh puátimin.
Siämmáá tilálâšvuođâst almostittojeh meiddei kulmâ eres uđđâ sierânâsčielgiittâs: ”Väistämisalueita ei enää ole” – uudet teolliset maankäyttöpaineet saamelaisten kotiseutualueella; Metsätalouden vaikutukset saamelaiseen poronhoitoon ‒ Tarkastelussa kumulatiiviset haitat ja osallistuminen päätöksentekoon; ja Saamelaisten kalastusoikeuksien kehityspiirteitä.
Čielgiittâs almostittoo Staatârääđi nettisijđoin 17.6. tme 8:
- Tero Mustonen & Nico Alioravainen & Markku Ahonen: Inarin vesien tila ja Inarijärven kalastus saamelaisten ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta – Artikkelikokoelma saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-663-1
Čielgiittâs kulá Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio sierânâsčielgiittâsâi rááiđun. Komissio pargon lii selvâttiđ sämmilij feerim olgoštem já assimilaatio sehe pyehtiđ oovdân vuovijd, moiguin sovâdâttâm algâaalmug sämmilij já Suomâ staatâ kooskâst huksejuvvoo. Tiäduh komission rahtum čielgiittâsâin kávnojeh komissio nettisiijđoin čujottâsâst https://sdtsk.fi/julkaisut/.