Sämmilij vuoigâdvuotâ kuálástmân puátá sii vuáđulavâlij sajâttuvâst algâaalmugin sehe taas lahtojeijee vuoigâdvuođâst kulttuurân já jiešmeridemvuoigâdvuotân. Sämmilij kuálástemvuoigâdvuođah láá kuittâg keevâtlâsvuođâst hiäjusmâm lahâuđâsmitmist. Pivdoraijiittâsâi jotkuudijn ivveest nuubán ubâ juhâsämmilâš eellimvyehi lii šoddâm uhkevuálásâžžân.
Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio almostit 17.6.2025 OTT Hannele Pokka kyevtiuáság čielgiittâs, mii tárkkoo sämmilij kuálástemvuoigâdvuodâi ovdánem historjá já lahâasâttem čuovâst sehe sämmilij kuálástemaašijd Tiänujuuvâ čácáduvâst.
‒ Veikkâ sämmilij vuoigâdvuođâh kuálástmân láá iheluuvij ääigi lahâvalmâštâllâmäššikiirjijn tubdâstum, keevâtlâšvuođâst taah vuoigâdvuođah láá hiäjusmâm kuálástuslahâasâttem uđâsmittem ohtâvuođâst, Pokka čáálá.
Vyeimist leijee kuálástemlaavâst sämmilij kuálástemvuoigâdvuođâid láá merhâšitteenáál hiäjusmittâm verdidmáin ovdebáá lahâaasâtmân. Meiddei staatâi koskâsijn Tiänujuuhâ-ráđádâlmijn sämmiliih láá lappâdistum.
‒ Staatâ lii toollâm kiddâ ihečuuđijd tassaaš valdum iššeed roolistis, veikkâ staatâ oomâst Tiänujuuvâ Suomâ piälásij čácáduvâst uccâ cuovkkâuási, Pokka paahud.
Tiänu já ton luosâ láá kuávdáš uási kuávlu sämikulttuur. Tiänujuuvâ luosânaalijd láá suojâlâm já kuálástem láá stivrim Suomâ já Taažâ koskâsijn kuálástemsopâmušâigijn já -njuolgâdusâigijn ohtânmaanoost. Luosânaalij hiäjus tile tiet luosâ kuálástem lii lamâš kieldum Tiänujuuvâ čácáduvâst iivijn 2021, 2022, 2023 já 2024.
‒ Sämitigge já Tiänu uásálâškodeh láá láittám sehe Tiänujuuvâ kuálástemráđádâlmijd, ete iävtuttum nubástusâid kuálástemsopâmušân já – njuolgâdusân, tastko raijiittâsah láá vuáđulaavâ vuástásiih. Jotkuudijnis ivveest nuubán toh äštih Tiänu kuálástemkulttuur orroom, Pokka čáálá.
Tiervâpuáttim kuullâđ lase almostittemtilálâšvuotân, mii uárnejuvvoo 17.6. tme 10-15 Aanaar Sajosist. Tilálâšvuotâ lii suomâkielâlâš já tot vyerkkejuvvoo. Lasetiäđuh puátimin.
Siämmáá tilálâšvuođâst almostittojeh meiddei kulmâ eres uđđâ čielgiittâs: ”Väistämisalueita ei enää ole” – uudet teolliset maankäyttöpaineet saamelaisten kotiseutualueella; Metsätalouden vaikutukset saamelaiseen poronhoitoon ‒ Tarkastelussa kumulatiiviset haitat ja osallistuminen päätöksentekoon; ja Inarin vesien tila ja Inarijärven kalastus saamelaisten ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta.
Čielgiittâs almostittoo Staatârääđi nettisijđoin 17.6. tme 8:
- Hannele Pokka: Saamelaisten kalastusoikeuksien kehityspiirteitä – Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-647-1
Čielgiittâs kulá Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio sierânâsčielgiittâsâi rááiđun. Komissio pargon lii selvâttiđ sämmilij feerim olgoštem já assimilaatio sehe pyehtiđ oovdân vuovijd, moiguin sovâdâttâm algâaalmug sämmilij já Suomâ staatâ kooskâst huksejuvvoo. Tiäduh komission rahtum čielgiittâsâin kávnojeh komissio nettisiijđoin čujottâsâst https://sdtsk.fi/julkaisut/.