Suomâ staatâst lii sehe kenigâsvuotâ ete máhdulâšvuođah turvâstiđ sämikieláid eellimvuáimálii puátteevuođâ. Staatâ kolgâččij huksiđ sämikielâi toorjân pisovijd ráhtusijd já adeliđ sämikielâi kielâpaargon tuárvi resurssijd, vâi sämikielah pyehtih nanosmiđ já ovdániđ Suomâst. Sämmilâš sosiolingvistiik professor Annika Pasanen iätá, ete sämikielâi tile lii puáránâm spiekâstâhlii naalijn. – Tast huolâhánnáá puoh kulmâ Suomâst sárnum sämikielâ, anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielâ, láá ain uhkevuálásiih já tai puátteevuođâ visásmittem várás tarbâšuvvoo juátkojeijee pargo. – Kielâlii assimilaatio ađai suddâlume tovâttâm tahheeh iä lah lappum kuussân, sun iätá.
Sämikielâi eellimvyeimi turvâstem váátá kielâ sirdem uđđâ suhâpuolváid máhđulâžžân toohâm ubâ enâmist. Stuárráámus uási sämipárnáin já pärniperruin áásá taan ääigi sämmilij päikkikuávlu ulgguupeln, kost sämikielâi máttááttâs škoovlâst lii pyeremusávt-uv uccáá. Lasseen máttááttâs adeluvvoo tävjibeht haahâtoimân.
Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission sierânâsčielgiittâs čáállám Pasanen ana sämikielâpargo proojeektluándusâšvuođâ ohtân stuárráámuin riiskâin kielâi puátteevuotân. Lasseen váádduh lii, ete kielâpargo uáinih távjá rijjâtátulâš pargon. Taah čuolmah láá meiddei sämmilij päikkikuávlust. ‒Sämikielâpiervâleh tuáimih projektin, veikkâ toh láá čielgâsávt čaittâšum sämikielâi iäláskittem pehtilumosin niävvun. Tai lasseen meiddei ereslasseen sämikielâi kielâpargo tave-eennâmlâš kuávdáš, Säämi Kielâkäldee tuáimá fastâruttâdemttáá já epivisesvuođâst.
Tehálumos lii sämikielâi sirdum paaihijn
Pasanen iätá, ete tehálumos ovtâskâs äšši sämikielâi puátteevuođâ tááhust lii kuittâg sämikielâi sirdum uđđâ suhâpuolváid paaihijn. Sun tiäddut čielgiittâsâstis sämikielâi tiilij maaŋgâmuđusâšvuođâ. Aanaar-, nuorttâ- já tavesämikielâi tileh spiekâsteh nubijdis. Tavesämikielâ tile mulsâšud kuávlust nuubán monâdijn já lii maaŋgâmuđusub ko anarâš- já nuorttâlâškielâst. Sämikielâid sárnoo kielâsiärvuseh-uv láá maaŋgâmuđusub ko ovdil. Eenikielâlij lasseen sämikielâid sárnu juávkku sämikielâs iällááttâm ulmuuh já lasseen juávkku aaibâs uđđâ, sämisiärvusij ulgguupeln puáttee kielâkevtteeh.
Pasanen čáállám čielgiittâs almostittemtilálâšvuođâst pargo kommentistam sämikielâi äššitobdeeh onnii meiddei tehálâžžân sämikielâi maaŋgânálásâšvuođâ vuotân väldim já naavcâid pieijâm kielâ vuáváámân.
Sämitige stiivrâ jeessân Tauno Ljetoff pajedij oovdân maaŋgâsämikielâlâšvuođâ tiervâpuáttám ovdânemin. Maaŋgâsämikielâlâš kommunikaatio lasseet kielâi kevttimtilálâšvuođâid já lasseet sierâ sämikielâid sárnoo ulmui koskânâs addiittâllâm. Ljetoff lii jieš oppâm nuorttâlâškielâ rävisolmožin, parga tááláá ääigi maaŋgâsämikielâlâš siärvusist já sirdá nuorttâlâškielâ párnásis.
Anarâškielâseervi saavâjođetteijee Marja-Liisa Olthuis tiäduttij tom, ete koskâmuu kielâsuhâpuolvâ toollâm nanosin lii eromâš kriittisâš. Suu mield anarâškielâ puotâ tuoivâ lâi, ete kielâ máccá paaihijd, ko čoovdâulmuuh sirdâšuveh kielâsirdejeijen ohtsâškoodán – mii meiddei olášui.
– Anarâškielâst láá sirdâšuumin tiätulágán paijeentoollâmmudon. Ij lah innig aakuut tárbu šoddâđ já šoddâđ, peic tääl kolgâččij vuáijuđ toos, mii lii jo já nanodiđ tom ain eenâb, Olthuis pahudij.
Säämi kielâkäldee taištâl oromistis kielâpargo paaldâst
Säämi kielâkäldee jođetteijee Mika Saijets tiäduttij, ete kielâpargo ráhtusij fastâdem lii tehálâš sämikielâi eellimvuáimán. Säämi Kielâkäldee lii karttâm majemuu pele ive kielâpargo paaldâst taištâliđ oromistis – Laavâ syejettáá ruttâdem jotkuuvâšvuotâ já pargo puátteevuotâ lii epivises. Kielâkäldee rooli lii kuávdášlâš sämikielâi kielâtipšomist já noormâdmist sehe sämikielâid kyeskee tave-eennâmlii oovtâstpargo oovdedmist.
– Staatâ ferttiiččij visesmittiđ pisováá ruttâdem Kielâkäldee tooimân. Staatâst lii eromâš – ovdâsvástádâs, tastko tot lii jieijâs uásild tovâttâm vaahâg sämikieláid assimilaatioprosessij pehti, Saijets iätá.
Filosofia tuáhtár, algâaalmugtutkâmuš puárásub totkee Irja Seurujärvi-Kari Helsig ollâopâttuvâst pajedij oovdân päikkikuávlu ulgguupeln leijeid eromâšijd háástuid. Mottoom kuávluin, tegu ovdâmerkkân Helsigist, tovle kättejum sämmilij koskânâs siärvuslâšvuotâ lii peessâm suálmuđ meddâl. Taat lii huolâstuttee, tastko stuárráámuš uási sämikielâlijn párnáin áásá tááláá ääigi päikkikuávlu ulgguupeln. Seurujärvi-Kari muštottij kuittâg, ete päikkikuávlust-uv láá jieijâs háástuh. – Ovdâmerkkân luánduiäláttâsâin, tegu puásuituálust, láá huámmášâm, ete suomâkielâ váldá eenâb tile ko ovdil. Puásuituálu sämikielâlii sánáduv sajan álgá kuuloold puáttiđ suomâkielâ, já taas lii tääl tehálâš vaikuttiđ.
Kieldâtääsi miärádâstohâmist lii enâmus čuávdee rooli aargâst
Pasanen addel čielgiittâsâstis sämikielâi oovdedmân jieijâs avžuuttâsâid, moh kyeskih Suomâ staatâ kielâpolitiik. Toid puáhtá jyehiđ ruávisávt kulmâ uásán: kielâtile pyereedmân päikkikuávlu ulgguupeln, pisovij ráhtusij já resurssij täähidmân, sehe kielâlahâasâttemlijd fáddáid. Lasseen sämikielâi tiileest Suomâst kolgâččij Pasas mield uážžuđ lase tutkum tiäđu.
Seurujärvi-Kari pajedij oovdân tave-eennâmlij sämisopâmuš ohtân niävvun ovdediđ Suomâ, Taažâ já Ruotâ raajijd rastaldittee oovtâstpargo, eromâšávt kielâoovtâstpargo. Panelistih onnii tehálâžžân meiddei tom, ete Suomâst, Ruotâst já Taažâst joođoost leijee tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproseseh oovtâstpargeh já tai kooskâst lii tiäđumolsom.
Olthuis já Ljetoff tiäduttáin, ete kielâpiervâlij sajâttuv kolgâččij visesmittiđ arâšoddâdemlaavâst. – Perrui tuárjum kielâvaljiimijn aalgâ rääjist lii tehálâš. Kielâpargoniävuh láá kuittâg vala vááijuvliih. Olthuis muštâlij, ete ovdâmerkkân sänikirjepargo váilu anarâškielâst tuáistáážân ollásávt. Ljetoff vuod uáiná kielâteknologia ovdedem kuávdáslâžžân, vâi uážuččij iše meiddei kielâ noormâdmân. Lasseen sämikielâi ovdedem kolgâččij uážžuđ fáárun meiddei kieldâi strategiáid. – Kieldâtääsi miärádâstohâmist lii távjá sämikielâlij perrui uásild tot enâmus čuávdee rooli aargâst, eeđâi Ljetoff.
Annika Pasanen sierânâsčielgiittâs ”Sämmilij kielâlii assimilaatio, piergiittâllâm já uđâsmem proseseh Suomâst” almostittui sämiilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio webinaarist 23.5. Olgosadaldâh lii luuhâmnáál já luođđimnáál staatârääđi almostittemmarkiivâst. Päddi lii keččâmnáál tääbbin já čielgiittâs luođđimnáál meiddei komissio nettisijđoin.
Lasetiäđuh:
Annika Pasanen
Sosiolingvistiik professor, +47 78 44 85 32
annikap@samas.no
Ulla Aikio-Puoskari
Uáivičällee, +358 29 516 0135
ulla.aikio-puoskari@gov.fi
Mira Pohjanrinne
Viestâdemvuávájeijee, +358 29 516 0041
mira.pohjanrinne@gov.fi