Ristâlâžžân šoddâm vaiguttij sämmilij kulttuurân uáli jo kieŋâlávt, já vala 1800-lovo aalgâbeln tagareh sämmiliih, kiäh iä máttááttâm suomâkielâ párnáidis, sattii finniđ sááhu. Kirho jorgettempargoost lâi koččâmâš kolonialistlii haaldunväldimist, mon čuosâttâhhân lâi Sämieennâm. Jiešvuođâliih toos láá algâaalmug jieijâs ráhtusij olgoštittem já meridemvääldi sirdum tehálijn elimân kyeskee miärádâsâin eennâmlii já kirholii vääldikevttim kuávdáid. Ristâosko levâttui sämmilij aassâmkuávlun siämmáá ääigi ko ruukitoimâ ađai luánduriggoduvâi haaldunväldim já mäddin puáttee uđâsaassâm.
– Koččâmušâst ij kuittâg lamaš oovtâsundásâš vierree vyeimi, mast sordâšum uhreh paccii kehnittemmin jiešváldálij kirhoalmai viäštun. Veikkâ ristâosko já kirkko muttii sämmilij kulttuur uáli jo kieŋâlávt, sij lijjii kuittâg aktiivliih kuáhtáámij ohtâvuođâst já uásálistii meiddei jieijâs pargoin ristâosko oovdedmân, čáálá Ritva Kylli sierânâsčielgiittâsâstis Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission.
Kove: Juhani Ahola 1920-loho. Suomâ Miäcástemmuseo, A. E. Järvisii kovečuágáldâh.
Sämmilij já kirho koskâvuotâ lii mulsâšuddâm čuuvtij čuođij iivij ääigi – motomin joba ervidmettumávt. Motomin sämikielâliih vaanhimeh páguttuvvojii sááhu uhke vyelni máttááttiđ párnáidis suomâkielâ, mut nube tááhust motomeh paapah movtijdittii tuođâi-uv ulmuid kevttiđ sämikielâ.
Arktisii já tavekuávlu historjá ollâopâttâhlehtor, Suomâ já Tave-Euroop historjá dooseent Ritva Kylli kieđâvuš sierânâsčielgiittâsâstis ”Sämmilij já kirho koskâvuotâ Suomâst” sämmilij já Suomâ evaŋgellâš-luuteerlii kirho koskâsijd koskâvuođâid ristâlii jorgettempargo algâmudoi rääjist.
Suomâ tááláá sämikuávlun luuteerlii kirho jorgettempargo ulâttij 1500-lovo rääjist, kuás Suomâ tááláš kuávlu kuulâi vala Ruotâ väldikoodán. Sämmilij jorgeetmist šoodâi sehe kirho já väldikode haldâšeijei äšši. Ruotâ kiddiistui tavekuávlui haaldâšmist, já sämmilij jorgettem onnui ohtân vyehhin toos. Meiddei 1630-lovo silbâkávnus Nasafjällist Ruotâpele Laapist já ton pirrâ huksejum ruukitoimâ lasettii liävtu sämikuávlu ristâlâžžân šoddâmân. Suomâpele-uv Laapi tááláá kuávlust viggui uuccâđ paapâi mietivaikuttâssáin mineraalijd: ive 1749 adelum raavânjuolgâdus vuáđuld sämikuávlust tuáimee paapah kolgii eres lasseen uuccâđ maalmâid já porgâđ meteorologisijd huámášuumijd.
Sämmilij ovdâristâlii oskolduv kuávdáš oskolduvlâš jođetteijee lâi nuáidi. Tastko sämmilij oskoldâh ij siskeldâm kirjálijd oskotubdâstâsâid, nuáidi merhâšume lâi uáli jo styeres meiddei oskoldâhân lohtâseijee ärbivuovij siäilutteijen. Kirkko já staatâ riemmii-uv taištâliđ korrâsávt sämikuávlust tuáimee nooidij já sii kuávdáš pargopiergâsij ađai ruumbui vuástá.
Ko kirho ovdâsteijeeh valdii ruumbuid meddâl, sij tarvanii uáli jo konkreetlávt sämmilij ärbivuáválii oskomušvuáhádâhân. Uási ruumbuin karttii priivaat nurâlduvváid já museoid, mut uási tain tuššâduvvojii. Ovdâmerkkân táálái tiäđui mield Iänuduv kuávlust ij lah siäilum ohtâgin historjálâš nuáidirumbu. Kirkko kámppádâlâi sämmilij ärbivuáválii kulttuur já maailmuáinu vuástá meiddei riehtilágádâs iššijn. Maaŋgah sämmiliih karttii tiigán muštâliđ tast, mon ennuv sij vala hárjuttii ärbivuáválii oskolduvâs – mon vääldikevtteeh nomâttii eres lasseen ”epi-immeelmettum tijdâoskon”.
– Oskoldâh muttá ulmuu jiešibárdâs já identiteet uáli jo kieŋâlávt. Algâaalmugtutkâmušâst lii sarnum nuuvt kočodum mielâ kolonisistmist, mast ovtâskâs olmooš lii oommâm kolonialistlii väldioornig tommittáá vuáđulávt, et jieijâs kulttuurist já toos lohtâseijee ärbivuovijn lii šoddâm ulmuu mielâst joba negatiivlâš uáinu, Kylli čáálá.
Kove: Ilmari Itkonen. Museovirgádâh, syemmilâš-ugrilâš kovečuágáldâh.
Jorgáldâh tábáhtui ive 1851 talle ko Oulu pispekodde vuáđudui. Maaŋgâi pispekode piispij jurdâččemvyehi ton háárán, et sämikielah kiävttojeh servikoddeest, lii lamaš mietimielâlâš. Ive 1945 vuáđudui Anarist tuáimee sämipaapâ virge, já Anarân huksejui meiddei sämikirkko. Kirkko, mii lâi piäluštâm ärbivuáválii katekeettamáttááttâs, lâi 1900-lovvoost huolâst meiddei aalmugškoovlâi já toi asâttuvâi lädijduttee vaikuttâsâst. 1970-lovo aalgâst algâaalmugij aktivism lasanij, já tot oinui meiddei kirho tooimâst. Sämmiliih láá-uv aktiivlávt uásálistám jo čuođij iivij ääigi servikuudij tooimân, já majemui luuvij iivij ääigi kirkko lii koijâdâm sämmilijn ain täävjib uáinuid tagaráid servikoddeaššijd, moh kyeskih sijjân.
Pispe Salmi enâmustáá uáinojeijee ovtâskâs taho lâi talle ko sun áánui addâgâs sämmilijn Sämmiliih kirhoost -seminaarist, mii uárnejui Anarist sämmilij aalmugpeeivi kuovâmáánust 2012. Ton lasseen kirho já sämmilij historjáliih – já uásild tuođâi vaigâdis-uv – koskâvuođah kieđâvuššuuškuottii 2020-lovvoost Sämmiliih kirhoost -nommâsii haavâst. Haavâ ulmen lâi kuáhtáđ sämmilijd ovtâskâs olmožin já siärvádâhhân sämmilij päikkikuávlust já kaavpugijn sehe faallâđ torvolii vuáláá kieđâvuššâđ vaigâdis-uv aašijd, moh lahtojeh kiirkon, ooskon já oskoldâhân. Arkkâpispe Tapio Luoma pahudij, et kirhoost lâi tárbu tarkkuđ moonnâmääigi tavoid eromâš kriittisávt já et kirkko kolgâččij oppâđ já kaattâđ, tastko tot lii toimâm siämmáánáál ko eres ohtsâškodde, ige ton toimâ kierdâ eettisii tarkkum.
Čielgiittâs almostuvá Staatârääđi nettisiijđoin 20.3. tme 8
- Ritva Kylli: Sämmilij já kirho koskâvuotâ Suomâst: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-813-0
Lasetiäđuh:
Ritva Kylli, Arktisii já tavekuávlu historjá ollâopâttâhlehtor, Suomâ já Tave-Euroop historjá dooseent, ritva.kylli(at)oulu.fi
Kari Mäkinen, komissaar, arkkâpispe emeritus, kari.makinen(at)sdtsk.fi
Čielgiittâsah kuleh Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio sierânâsčielgiittâsâi rááiđun. Komissio pargon lii selvâttiđ sämmilij feerim olgoštem já assimilaatio sehe pyehtiđ oovdân vuovijd, moiguin sovâdâttâm algâaalmug sämmilij já Suomâ staatâ kooskâst huksejuvvoo. Tiäduh komission rahtum čielgiittâsâin kávnojeh komissio nettisiijđoin čujottâsâst https://sdtsk.fi/julkaisut/.