Nubbe maailmsuáti vaiguttij sämmiláid koskâmiärálávt eenâb ko Suomâ eres aalmugjesânáid. Sämmilij uhreh já monâttâsah lijjii stuárráábeh.
– Meiddei suátišiljoost jáámmám ulmui juávhust sämmiliih lijjii koskâvuođâlávt eenâb ko iäráseh, paahud Pekka Kauppala sierânâsčielgiittâsâstis Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission
Čielgiittâs, mon filosofia tuáhtár sehe Ruošâ já Nuorttâ-Euroop tutkâmuš dooseent Pekka Kauppala lii ráhtám komission, tárkkoo Suomâ sämmilij kohtâlem já kolgâmuš nube maailmsuáđi sierânâssoođij ääigi.
– Suátikoččâmušah siskeldeh Suomâst maaŋgâid korrâ massaemootioid, moh láá ollásávt teikâ uásild čiehhum. Suomâst tagareh koččâmušah láá onnum mottoomlágánin kolgâmuškoččâmuššân. Toh láá kieđâvuššum já hoittájum vijđes navcâiguin já aalmuglâš ohtsâšibárdâssáin. Suomâ mediast já syemmilij mielâst siämmáá koččâmušah iä lah onnum tehálâžžân sämmilij puotâ. Tutkâmuš kuittâg čáittá, et suátivahâgeh já monâttâsah iä lah lamaš sämmiláid aainâsgin ucceeb merhâšitteeh, Kauppala čáálá.
Sämmilij päikkikuávlu kaartâi nuuvt tälvi- já jotkâ- ko Laapi suáđi-uv ääigi suátišiljon. Ovdil jotkâsuáđi Suomâ meridij, et ubâ Lappi evakuistoo. Miärádâs tohhui jotelávt, já toos iä tohhum aldagin tuárvi valmâštâlmeh. Taan keežild evakkomätki lâi lussâd. Koskâ-Pohjanmaa evakkosoojijn maaŋgah sämmiliih jammii jieškote-uvlágánáid tavdáid. Ton lasseen poccui págguluovâtmeh já eres puásuihiävuh tovâttii sämmiláid stuorrâ ekonomâlijd monâttâsâid.
Ucceeb meeri sämmilijd evakuistojii Ruotân. Ruotâ sämikuávluh lijjii Kauppala mielâst pyerebeh evakkosajeh ko Koskâ-Pohjanmaa, tastko toh lijjii aldeláá já tobbeen luándu lâi siämmáálágán ko sämikuávluin Suomâ peln.
Saksa juávhuh, moh jotkâsuáđi ääigi lijjii Laapist sierânâssajattuvâst, tovâttii spiekâstâhtile sämikuávloid, kost saksaliih lijjii čielgâsávt puoh enâmustáá Suomâ siste. Ton lasseen nuorttâsämmilij kuávlu Piäcámist kaartâi korrâ tuároid sehe tälvi- já jotkâsuáđist. Kuávlu monâttui, já nuorttâliih asâiduvvii uđđâsist. Jotkâsuáđi loopâst kuávlu luovâttui Sovjetliiton. Jotkâsuáđi loopâ maŋa aalgij materiaallávt tuššâdeijee Laapi suáti saksalij vuástá. Sämikuávlu kierdâi čuuvtij saksalij njuolgâ já tuššâdeijee haaldunväldimist.
– Majemui iivij aalmugijkoskâsii politiik kelduuh já suátiriäidudemtedduuh láá lasanâm Suomâst, Laapist já sämikuávluin. Tain stuorrâ uásán kávnojeh suujah já västideijee tileh moonnâm aaigijn. Ton keežild Suomâ sämmilij suátihistorjá čuolmâi tiäđuštem tutkâmpargo peht lii joba tehálub ko ovdil, Kauppala paahud.
Čielgiittâs almostuvá Staatârääđi nettisiijđoin vástuppeeivi 7.3. tme 8:
- Pekka Kauppala: Nube maailmsuáđi sämmiliih uhreh já sämmilij monâttâsah Suomâst. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-687-7
Čielgiittâsah kuleh Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio sierânâsčielgiittâsâi rááiđun. Komissio pargon lii selvâttiđ sämmilij feerim olgoštem já assimilaatio sehe pyehtiđ oovdân vuovijd, moiguin sovâdâttâm algâaalmug sämmilij já Suomâ staatâ kooskâst huksejuvvoo. Tiäduh komission rahtum čielgiittâsâin kávnojeh komissio nettisiijđoin čujottâsâst https://sdtsk.fi/julkaisut/.