Veikkâ Suomâst assimilaatiopolitiik sämmilij kuáttá ij lah lamaš siämmáá uáinojeijee ko Taažâst já Ruotâst, sämmiliih láá nubásmittum “jiärmálii kolonialism” peht tagarin, kiäh suápih syemmilii ohtsâškoodán. Návt paahud totkee já sämikulttuur emeritusprofessor Veli-Pekka Lehtola uđđâ čielgiittâsâstis Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission. Čielgiittâs almostui tuorâstuv 5.2. Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist Inarist.
Almostittemtilálâšvuođâ sahâvuárustis Lehtola kieđâvušâi nälittemes oovtâitosâšvuođâ prinsiip, mii haldâšij Suomâst. Ton mield sämmilij vuoigâdvuođah olášittojeh talle ko vuáđuvuoigâdvuođah láá siämmááh puohháid. Tuođânálásâšvuođâst täsiárvu lii kuittâg vuáđudum syemmiláid árvoid já kielân, iäge sämikielâ, sämikulttuur já ohtsâškoddevuáháduv sierânâstáárbuh valduu huámmášumán.
– Syemmilâšvuođâ ideal lii lamaš joba haldâšeijee vuolgâsaje, moos iä lah lamaš muulsâiävtuh. Lehtola pahudij, et syemmiliih láá miäruštâllâm sämmilij táárbuid já čuávdusijd sii peeleest – tegu vaanhimeh, kiäh merideh párnái peeleest, maid párnááh kolgâččii porgâđ.
Lehtola analysist čielgiittâsâstis Suomâ sämipolitiik linjá jiečânâsvuođâ ääigi já váhá ovdil tom viiđâ komiteasmiettâmuš (1905, 1938, 1952, 1973 já 1990) vuáđuld. Sämmiláid iä mieđettum ovdil 1970-lovo kielâliih teikâ kulttuurliih sierânâsvuoigâdvuođah, já ovdâmerkkân škovlâmáttááttâs vuolgâsaijeen lijjii kielâ já syemmilii ohtsâškode áárvuh.
Staatâhaldâttâh passiivlâšvuotâ sämmilij vuoigâdvuođâi ovdedem háárán muttui čielgiittâs mield 1970-lovvoost, kuás vuáđudui sämiairâskodde (Sámi Parlamenta). 1990-lovvoost sämikielâlaahâ (1992) já sämitiggelaahâ (1995) puohtii ovdánemlaavhijd, já ive 2000 sämmiliih tubdâstuvvojii vuáđulaavâst algâaalmugin.
Tiileest tábáhtui kuittâg tootaallâš jorgáldâh 2010-lovvoost. Sämmilij vuoigâdvuođâi positiivlâš ovdánem lii ton maŋa orostâm, já sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotâ algâaalmugin lii vuástálistum. Lehtola mield 2010- já 2020-lovoi ovdâskoddesavâstâlmeh láá-uv oppeet maccâm sämipolitiik kuhes linjá algâmuddoid.
– Ko lii savâstâllum algâaalmugij vuoigâdvuođáid kyeskee ILO 169 -sopâmuš ratifisistmist já sämitiggelaavâ muttemist, sämmiliih láá uáinistškuáttám, et sämiaašijn savâsteleh oppeet iänááš syemmiliih.
Uđđâ vyevih raijiđ sämmilij vuoigâdvuođâid láá meiddei ovdâmerkkân kištâlem tast, kii lii sämmilâš, vátámâš oovtâmielâlâšvuođâst sämiaašijn puoh sämmilij já lappilij kooskâst sehe Laapi aalmugovdâsteijei kuullâm sämiaašij äššitobden, veikkâ Lehtola mield sij láá viže uásipeeli.
– Lehtola mield merideijeeh láá palaskâm taan sämiaššijd lohtâseijee vuástálistem tiet, já tast lii lamaš stuorrâ merhâšume pooliitlii miärádâstohâmist.
Almostittemtilálâšvuođâ panelist fáddá piejâi joton livkkáás savâstâllâm. Sämitige vaaljâlävdikode čällee Antti Aikio tiäduttij, mon hálbášeijee sämmiláid lii tot, et sij iä onnuu tohálâžžân miäruštiđ ubâ tom, kiäh láá sämmiliih.
– Aikio tiäduttij meiddei, et staatâ kolgâččij pasteđ lopâttiđ viže sehe lyettiđ sämmiláid já sämmilij áápán meridiđ jieijâs aašijn.
Lehtola mield Suomâ sämipolitiik čuolmân lii meiddei porgâhánnáávuotâ. Niila-Juhán Valkeapää, kii paaneelsavâstâlmist ovdâstij Suomâ säminuorah rs, lii ton uáivilist, et miärádâsâi sirdem haldâttâspaajeest nuubán lii pooliitlâš taho, moin paijeentuálloo epivuoigâdvuođâlâš tile.
– Pooliitlii linjá váilum lii meiddei pooliitlâš valjim. Valkeapää huámášitij, et tot-uv, et mihheen ij porguu, lii politiik.
Meiddei nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff kritisistij panelist tom, et syemmilii sämipolitiikist váilu jotkuuvâšvuotâ.
– Ärbivuáváliih sämmiliih iäláttâsah, párnái šoddâdem já argâ juátkojeh suhâpuolvâst nuubán – toh iä čuávu neelji ive vaaljâpoojijd. Jis aašijd ij finnee ovdâskulij taan haldâttâspaje ääigi, mij vyerdip oppeet nelji ive, já äšši vájáldittoo. Feodoroff pahudij, et nuuvt teháliih koččâmušah hävdiduveh.
Meiddei media vaaigut korrâsávt sämisavâstâlmân já ton peht politiikân. Veikkâ sämitaiđâreh já -kulttuur finnejeh onnáá peeivi positiivlii huámmášume já tain čálloo ennuv, Lehtola mield pooliitlii koččâmušah kieđâvuššojeh távjá ruossâriijdoi já konfliktij peht.
– Lehtola pahudij, et pooliitlâš čäällim lii lamaš uáli jo epitäsitiädulâš, já eennâmkoddeloostah láá täst lamaš joba äššivyeijeeh.
Tuáhtár Juha Guttorm tuárjui panelist taam huámmášume já muštâlij uđđâ čielgiittâsâs vuáđuld, maht mediasavâstâllâm lii 1990-lovo rääjist stivrim uáivilijd sämipolitiikist – távjá taggaar suundán, mii lii lamaš sämmiláid hyeni.
– Motomeh mediah lijjii aainâs-uv talle masa uásipeellin vižžeest já viggii aaibâs čielgâsávt stivriđ savâstâllâm. Tast sämiuásipeeli táppái. Guttorm muštâlij, et ko sämitiggelaahâ poođij vuáimán já savâstâlluuškuođij tast, kiäh kolgâččii peessâđ vaaljâluvâttâlmân, lii mediast lamaš tast-uv uásipele roolâ.
Veikkâ pooliitlii tääsist sämmilij vuoigâdvuođâi ovdedem lii vuástálistum, siämmást sämikulttuur finnee ennuv positiivlii huámmášume já torjuu. Lehtola puáhtá čielgiittâsâstis uáinusân, maht sämitaiđâreh láá lasanâm sämikulttuur uáinimnáálvuođâ já tobdosvuođâ sehe Suomâst já aalmugijkoskâsávt. Meiddei ovdâmerkkân sämikielâi iäláskittem lii ovdánâm, já staatâ lii tuárjum taam proosees.
Oovdiš riehtiminister, Helsig ollâopâttuv vuoigâdvuođâstaatâkuávdáá hovdâ Tuija Brax uásálistij panelân káidusin. Sun tiäduttij, et sehe ovdâskoddeest já vijđásubbooht ubâ syemmilii ohtsâškoddeest tarbâšuuččii-uv vala eenâb tiäđuh já škovlim jieijâs algâaalmug kulttuurist ko onnáá peeivi.
– Mij tarbâšiččijm vala pyerebeht tiäđulâšvuođâ tast, mast sämikulttuurist, jiešhaaldâšmist já algâaalmugist lii koččâmuš. Taat tiätu láppoo, já tom kalga luptiđ ain uđđâsist uáinusân. Brax huámášitij, et ovdâmerkkân mietimielâlâšvuotâ kulttuur háárán finnee ennuv torjuu, já pirrâ maailm eidu tääl norroo ubâ ääigi algâaalmugij vijsesvuotâ äigikyevdilumos pirâskoččâmušâin.
Almostittemtilálâšvuođâ panelist suogârdui, mii puávtáččij leđe čuávdus vaigâdis tilán. Sämitige värisaavâjođetteijee Leo Aikio mield ohtâ stuárráámuin čuolmâin lii tot, et sämmilij kuullâm sijjân kyeskee aašijn lii tuše hámálâšvuotâ, mast ij lah tuođâlâš merhâšume miärádâstohâmist. Meiddei Lehtola puovtij čielgiittâsâstis uáinusân, et ovdâmerkkân sämikuávlu eennâmkevttimân kyeskee miärádâsah tahhojeh távjá toin naalijn, et sämmilij olmâ kulâmeh iä riävtui lah. Aikio tiäduttij, et taam kolgâččij mutteđ.
– Ohtâ stuorrâ äšši, mii kolgâččij olášittuđ, lii tot, et talle ko láá kulâmeh, te kalga tuođâi kuullâđ. Sämmilij kulâmijn ij lah tuođânálásâšvuođâst maggaargin merhâšume teikâ vaiguttâs. Lii tuođâi hardâšuttee, et veikkâ mon pyereest ääših čielgejuuččii, nuuvt toh láá jo muuneeld meridum. Ličij hirmâd pyeri äšši mutteđ tom.
Veli-Pekka Lehtola čielgiittâs “Suomâ staatâ sämipolitiik jiečânâsvuođâ ääigi komiteasmiettâmušâi uáinust“ lii luuhâmnáál Staatârääđi nettisiijđoin. Almostittemtilálâšvuođâ video lii keččâmnáál YouTubest.
Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission kijttá almostittemtilálâšvuođâ uásálisteid pyere savâstâlmist!
Čielgiittâs kulá Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio sierânâsčielgiittâsâi rááiđun. Komissio pargon lii selvâttiđ sämmilij feerim olgoštem já assimilaatio sehe pyehtiđ oovdân vuovijd, moiguin sovâdâttâm algâaalmug sämmilij já Suomâ staatâ kooskâst huksejuvvoo. Tiäduh komission rahtum čielgiittâsâin kávnojeh komissio nettisiijđoin čujottâsâst https://sdtsk.fi/julkaisut/.