Sämmilij vuoigâdvuođâi já ohtsâškodálii sajattuv nanodem koccááttij stuorrâ vuástálistem Suomâ sämikuávlust 1990-lovo aalgâkeččin. Vuástálistem tuáváást lijjii eromâšávt paloh väldisajattuvâi nubástusâin, oovtviärdásâšvuođâ olášutmist já kuávluovdánem maŋasmonâmist. Taan puátusân poođij totkee, riehtitiettuu tuáhtár Juha Guttorm uđđâ čielgiittâsâstis Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission.
Čielgiittâsâstis Guttorm lii eres lasseen lahâhaavâi valmâštâllâmäššikiirjij já tain adelum ciälkkámušâi sehe puáris lostâartikkâlij vuáđuld tutkâm, mondiet lahâhaavah já eres-uv haavah, moh piäijojii joton 1990-lovvoost já moi ulmen lâi nanodiđ sämmilij riävtálii sajattuv, koccááttii nuuvt stuorrâ vuástálistem sämikuávlu válduaalmugist. Čielgiittâs almostui koskoho, kuovâmáánu 5. peeivi Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist.
Čielgiittâs kieđâvuš eres lasseen sämilahâiävtuttâs (1990), vuáđulaavâ syemmiláid kyeskee vuáđuvuogâdvuođâid (1995), kulttuurjiešhaldâšemlaavâid (1995), Laapi kuávlukaava 4. uási já ILO 169 -sopâmuš. Täin eromâšávt kulttuurjiešhaaldâšmân kyeskee lahâubâlâšvuotâ vuástálistui korrâsávt.
Guttorm mield haavah vuástálistojii tondiet ko ulmuuh pollii tast, et toh lasettii sämmilij vuoigâdvuođâid ärbivuáválijn iäláttâsâin sehe luánduriggoduvâi já eennâm- já čäcikuávlui kiävtust eres aalmugjesânij vuoigâdvuođâi kuástádâssáin. Haavâi vuástálisteeh čujottii ärbivuáválii tulkkuumân oovtâviärdásâšvuođâ vátámâšâst. Sii mielâst vyeimist leijee laavah tähideh sämmiláid jo siämmáid vuoigâdvuođâid ko eres-uv aalmugjesânáid, ige tondiet taarbâš asâttiđ tagarijd laavâid, moh pyeredeh sii riävtálii sajattuv.
Jis sämmiláid halijdičij adeliđ sierânâsvuoigâdvuođâid kulttuur siäilutmân, te siämmáid vuoigâdvuođâid kolgâččij adeliđ meiddei eres páihálii aalmugân, amas staatâ leđe sujâlâš válduaalmug olgooštmist.
– Ulmuuh pollii tast, et maht válduaalmug oovtviärdásâšvuotâ olášuvá. Taat lii tääl nälittem, Guttorm huámášitij almostittemtilálâšvuođâ sahâvuárustis.
Ohtâ tehálâš suijâ sämmilij vuoigâdvuođâi vuástálistmân lâi Guttorm mield meiddei syemmilij huolâ jieijâs ohtsâškodálii väldisajattuv siäilutmist.
– Ulmuuh jurdii, et haavah sirdeh vääldi sämisiärvádâhân. Syemmiliih pollii jieijâs vääldi moonâtmist. Ton keežild koolgâi vuástálistiđ puoh täid haavâid.
Lâi meiddei taggaar palo, et sämmilij vääldi lasanem tovâččij “normaal” kuávluovdánem vaigâdubbon.
– Syemmiliih pollii tast, et jis sämmilijn ličij eenâb väldi, te tast čuávuččii puohlágáneh čuolmah, tegu kuávluovdánem tármuttum. Lâi palo, et ovdâmerkkân mađhâšem, ruukitoimâ já meccituálu kartâččii kierdâđ tast, Guttorm muštâl.
Almostittemtilálâšvuođâ paaneelsavâstâlmist nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff puovtij uáinusân, maht vala onnáá peeivi láá siämmáálágáneh ovdâjurduuh ovdâmerkkân luánduriggoduvâi háárán.
– Ko koččâmuš lii eennâmkiävtust, luánduriggoduvâin já ruánáá sirduumist, sämmiláid já sämi-iäláttâssáid ij haalijd adeliđ vääldi, tastko ulmuuh paleh, et mij hitodep ovdánem. Ovdâmerkkân mineraaleh já eres luánduriggoduvah haldâšuvvojeh sämikuávlu ulguubeln, ige páihálijn lah vuoigâvuotâ meridiđ tain. Taat hittood sämipolitiik já vuoigâdvuođâi ovdánem, tastko mii vaiguttemmáhđulâšvuođah räijejuvvojeh ain eenâb já eenâb, Feodoroff suogârdij.
Ettui meiddei, et lahâhaavah tovâttiččii sierâmielâlâšvuođâid já ruossâriijdoid sämmilij já páihálii válduaalmug kooskâst.
– Ruossâriijdoi velttim já ohtsâškodderáávhu keessim lijjii lahâhaavâi vuástálistei kevttim uáiviargumenteh. Vuástálistei mield oovdânpyehtimeh valmâštâllojii syele uccâ rieggein já syeliseervijn, Guttorm lasettij.
Sämiaašij kieđâvušmist lii Suomâst távjá loptejum uáinusân meiddei oovtâmielâlâšvuođâ vátámâš. Vâi ääših puávtáččii muttuđ, tain puoh sämmiliih, já joba puoh lappiliih, kolgâččii leđe siämmáá uáivilist. Helsig ollâopâttuv vuoigâdvuođâstaatâkuávdáá hovdâ, oovdiš riehtiminister Tuija Brax puovtij paaneelsavâstâlmist uáinusân, maht oovtâmielâlâšvuođâ vátámâš kiärdu olmoošvuoigâdvuotâkoččâmušâin.
– “Ko sij rijdâleh tobbeen koskânis” lii tuođâi maaŋgâin eres-uv olmoošvuoigâdvuotâtuáruin kiärdoo argument. Ovdâmerkkân kirho siste lii lamaš siämmáš teedâ oovtâmielâlâšvuotân vistig nissoonpappâvuođâst já tääl seksuaal- já suhâpeliucceeblovoin. Taggaar ij vaađâ talle ko tuáru kuáská veikkâ viäruttâs táásán teikâ sosiaaltoorvon, mut paifakkist, ko puáhtojeh uáinusân olmoošvuoigâdvuotâkoččâmušah já uásild tagareh ääših, moh láá uđđâseh aalmugân, te oovtâmielâlâšvuođâ vátámâš kiärdu meiddei pirâskoččâmušâin, mut eromâš čielgâsávt sämikoččâmušâin, Brax pahudij.
Sämitige värisaavâjođetteijee Leo Aikio huámášitij panelist, et sämmilij pooliitlâš toimâ ij pyevti vuáđuduđ tievâslii oovtâmielâlâšvuotân, nuuvtko ij ereskin demokratia.
– Täst tot čuolmâ oođâ lii-uv. Monnii suujâ tiet mii parlamentaarlâš toimâ ij pyevti leđe aašijn sierâ uáivilist.
Sämmilij riävtálii sajattuv ovdánem orostij 1990-lovvoost kulttuurjiešhaldâšemlavváid kyeskee viže čuávumuššân. Juha Guttorm mield taat vaaigut vala onnáá peeivi sämmilâšvuođâ miäruštâlmân kyeskee vižžijd.
Paaneelsavâstâlmist pajanij uáinusân meiddei sämitiggelaavâ uđâsmittem, mon oovded tääl jo niäljád haldâttâs uáiviminister Petteri Orpo jođettâsâst. Antti Aikio, kii lii porgâm kuhháá Sämitige vaaljâlävdikode čällen, ana laavâ vuáimánpuáttim eromâš tehálâžžân.
– Sämitiggelaavâ puáhtá anneeđ sämmilij vuáđulaahhân já puoh tehálumos asâttâssân, Aikio huámášitij.
Meiddei Sämitige värisaavâjođetteijee Leo Aikio váátá staatâst jotelis tooimâid, vâi sämmilij vuoigâdvuođah tubdâstuuččii.
– Ovdâmerkkân riehtilágádâs lii jo tuubdâstškuáttám sämmilij vuoigâdvuođâid, mut staatâ ij haalijd tivvoođ tile. Sämmiliih, kiäh láá finnim vuoigâdvuođâid rievti peht, áiguh kevttiđ taid, já tast šadda sierâmielâlâšvuotâ. Tiileest puáhtá šoddâđ čuuvtij viärráb, jis lahâasâttem ij muttuu ton táásán, mast tot kolgâččij leđe, Aikio pahudij.
Tuija Brax, kii lii ovdil toimâm riehtiministerin, lâi siämmáá uáivilist Guttorm čielgiittâsâst oovdânpuohtum analyysáin sämmilij vuoigâdvuođâi ovdánmist vala talle, ko vuáđuvuoigâdvuotâuđâsmittem valmâštâllui. Talle lâi haalu lahteđ Suomâ aalmugijkoskâsii olmoošvuoigâdvuotâviirdán, já sämmilij sajattâh algâaalmugin kirjettui vuáđulaahân.
Sun muštottij paaneelsavâstâlmist, et vuoigâdvuođâi ovdánmân pyehtih leđe maaŋgah kiäinuh.
– Jis ohtâ uksâ toppâs, te lááhân maailmist eres uuvsah. Taan-uv haldâttâs ääigi pirâsministeriö lii porgâm tuođâi pyereest, vâi tot puávtáččij suogârdiđ, maht kumulatiivliih vaiguttâsah sämmilij vuoigâdvuođáid sehe jieškote-uvlágáneh eennâmkiävtu tedduuh já uhkeh puávtáččii kieđâvuššuđ pyerebeht. Pyehtih leđe vyevih finniđ aašijd pyereeb miärádâstohâmân teikâ joba juridistiđ.
Juha Guttorm čielgiittâs “Sämmilij vuoigâdvuođah já oovtviärdásâšvuotâ – mondiet sämmilij sajattuv nanodem šoddâdij vyestilihâdâs 1990-lovo aalgâst?” lii luuhâmnáál Staatârääđi nettisiijđoin. Almostittemtilálâšvuođâ video lii keččâmnáál YouTubest.
Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission kijttá almostittemtilálâšvuođâ uásálisteid pyere savâstâlmist!
Čielgiittâs kulá Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio sierânâsčielgiittâsâi rááiđun. Komissio pargon lii selvâttiđ sämmilij feerim olgoštem já assimilaatio sehe pyehtiđ oovdân vuovijd, moiguin sovâdâttâm algâaalmug sämmilij já Suomâ staatâ kooskâst huksejuvvoo. Tiäduh komission rahtum čielgiittâsâin kávnojeh komissio nettisiijđoin čujottâsâst https://sdtsk.fi/julkaisut/.